Kuvaus
Lupa- ja valvontavirasto on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa Eolus Energy Oy:n Myllykankaan tuulivoimahanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus). YVA-lausuntopyynnön diaarinumero on Drno LVV-U/21947/2026. Lausunnon toimittamiselle on myönnetty lisäaikaa 14.9.2026 saakka.
Myllykankaan hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet
Eolus Energy Oy suunnittelee Myllykankaan tuulivoimapuistoa Sonkajärven kunnan alueelle. Tuulivoimapuistohanke muodostuu Myllykankaan tuulivoimapuistoalueesta ja sähkönsiirrosta. Suunnittelualue sijaitsee Sonkajärven kunnassa Pohjois-Savossa Kainuun maakunnan rajalla. Suunnittelualue rajautuu etelässä osin Vieremän kunnan rajaan ja pohjoisreunaltaan Kajaanin kaupungin rajaan. Suunnittelualue sijaitsee Sukevan taajamasta noin 11 kilometriä luoteeseen, Vieremän keskustasta noin 24 kilometriä koilliseen, Sonkajärven keskustasta noin 33 kilometriä luoteeseen ja Kajaanin keskustasta noin 35 kilometriä lounaaseen. Suunnittelualueen koko on noin 2 160 hehtaaria ja se on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on runsaasti soita, joista huomattava osa on luonnontilaisia. Maasto on melko tasaista. Alle yhden kilometrin etäisyydelle voimajohtoreiteistä ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia eikä vakituista asutusta.
Myllykankaan tuulivoimahanke muodostuu enimmillään yhdeksästä (VE1) tai vaihtoehtoisesti kuudesta (VE2) uudesta tuulivoimalaitoksesta. Molemmissa vaihtoehdoissa suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja voimaloiden yksikköteho on arviolta noin 7–9 MW, jolloin kokonaisteho yhdeksällä voimalalla on arviolta noin 63–81 MW. Tuulivoimahankkeen kantaverkon liityntäpisteeksi on suunniteltu Fingrid Oyj:n suunnittelema Höyttikankaan sähköasema. Liityntää varten rakennetaan uusi 13,8–14,4 kilometriä pitkä 110 (kV) ilmajohto hankealueelta pohjoiseen sijoittuen kokonaisuudessaan Kajaanin kaupungin alueelle (SVE1, SVE2 ja SVE3). Vaihtoehtoisesti hankealueen sähkönsiirto valtakunnan verkkoon tapahtuu hankealueelle rakennettavan sähköaseman kautta johdonvarsiliitynnällä olemassa olevaan 110 kV:n johtimeen (SVE4). Hankealueen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloilta muuntoasemille tapahtuu keskijännitemaakaapeleilla.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellut toteutusvaihtoehdot:
Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään yhdeksän uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho noin 7–9 MW.
Vaihtoehto VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään kuusi uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho noin 7–9 MW.
Voimajohtoreitit
SVE1: Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 13,9 kilometriä pitkä 110 kV:n ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu pääosin Fingrid Oyj:n 400 kV:n Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään sen länsipuolelle samoin kuin hankealueelle rakennettava sähköasemakin.
SVE2: Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 13,8 kilometriä pitkä 110 kV:n ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu pääosin Fingrid Oyj:n 400 kV:n Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään sen itäpuolelle samoin kuin hankealueelle rakennettava sähköasemakin.
SVE3: Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 14,4 kilometriä pitkä 110 kV:n ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Hankealueelta Joutensuolle ilmajohto sijoittuu Fingrid Oyj:n 400 kV:n Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään sen länsipuolelle. Joutensuon eteläpuolella ilmajohto eroaa Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävän länsipuolelle noin 4,6 kilometrin matkalla yhtyen takaisin voimajohtokäytävään Rytisuon kohdalla, missä ilmajohdon sijainti vaihtuu Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävän itäpuolelle vaihtaen puolta voimajohtokäytävän itäpuolelle. Hankealueelle rakennettava sähköasema sijoittuu voimajohtokäytävän länsipuolelle.
SVE4: Hankealueen sähkönsiirto valtakunnan verkkoon tapahtuu hankealueelle rakennettavan sähköaseman kautta johdonvarsiliitynnällä rakenteilla olevan 110 kV:n Nuojuankangas-Huutokoski-johtimeen. Johdonvarsiliityntä sekä hankealueelle rakennettava sähköasema sijoittuvat Fingrid Oyj:n 400 kV:n Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävän itäpuolelle.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) toteutetaan samaan aikaan hankkeen yleissuunnittelun ja alueen kaavoituksen kanssa siten, että YVA-selostus asiakirjoineen on kaavaluonnoksen kanssa samanaikaisesti nähtävillä. Voimalasijoittelu ja huoltotielinjaukset tarkentuvat kaavoitusmenettelyn aikana. Sijoittelussa otetaan huomioon YVA-selostuksesta annettava perusteltu päätelmä ja kaavaluonnoksesta saatu palaute.
Maakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu luonnon ydinalue, merkittäviä suoluontoarvoja sisältävää maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY-s, Talaskankaan itäpuoliset suot), luonnonsuojelukohde (sl) alueen pohjoisosassa sekä olemassa oleva ja ohjeellinen sähkönsiirtolinja sekä moottorikelkkareitin yhteystarve. Hankealueen länsipuolella oleva Talaskangas on osoitettu luonnonsuojelu- ja Natura-alueena. Hankealueen etelä- ja itäpuolelle jatkuvat MY-s-alueet, ja itäpuolelle on osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL, Kortesuo).
Voimajohtoreitit sijoittuvat pääosin Kainuun maakuntakaavoissa osoitetuille pääsähköjohdon ja uuden pääsähköjohdon kohdalle. Pääsähköjohdot sijaitsevat maakuntakaavoissa osoitetulla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, paitsi Joutensuon kohdalla, joka on osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Voimajohtovaihtoehto SVE3 sijoittuu Joutensuon luoteispuolella lyhyen matkaa maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv). Voimajohtovaihtoehtojen pohjoispäässä on osoitettu parannettava yhdysrata/sivurata sekä energiahuollon alue (en).
Myllykankaan hankealue ei sijoitu Pohjois-Savon maakuntakaavan tuulivoimapotentiaaliselle alueelle (tv-alue). Paikallisesti merkittävien (alle 7 voimalaa) tuulivoima-alueiden suunnittelu on kuitenkin mahdollista maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolella. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi pirstoa läheisten luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyyttä maakuntakaavassa (2. vaihe) osoitetulla luonnon ydinalueella. Suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavassa hankealueelle ja sen ympäristöön osoitetut merkittäviä suoluontoarvoja sisältävät maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ja luonnonsuojelualueet sekä muut maakuntakaavamerkinnät.
Voimajohtoreittien osalta ei ole ristiriitaa Pohjois-Savon eikä Kainuun maakuntakaavamerkintöjen kanssa. Voimajohtoreitit sijoittuvat pääosin Kainuun maakuntakaavoissa osoitettujen pääsähköjohdon ja uuden pääsähköjohdon kohdalle. Voimajohtovaihtoehto SVE3 kiertää Kainuun maakuntakaavassa osoitetun Joutensuon luonnonsuojelualueen.
Hankealue sijoittuu keskiboreaaliselle metsä- ja suoalueelle, jota luonnehtivat laajat aapasuot, mäntyvaltaiset talousmetsät, pienvedet sekä paikoin luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset virtavedet. Alueella on runsaasti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, kuten vesilain suojaamia pienvesiä, metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältyviä suoalueita. Lisäksi alueelta on todettu huomionarvoista kasvilajistoa, kuten ahokissankäpälää, suopunakämmekkää ja valkolehdokkia.
Hankealue rajautuu Talaskankaan Natura 2000 -alueeseen (FI1200901). Voimajohtoreittivaihtoehdoista Talaskangas sijoittuu lähimmillään noin 1,4 kilometrin etäisyydelle reittivaihtoehdosta SVE3. Talaskangas on liitetty Natura-verkostoon lintudirektiivin perusteella (SPA) vuonna 2005 ja perustettu myöhemmin vuonna 2015 erityisten suojelutoimien alueeksi (SAC). Talaskankaan alueella tiedetään esiintyvän useita kymmeniä uhanalaisia ja vielä lukusampi joukko silmälläpidettäviä lajeja. Uhanalaisista lajeista merkittävä osa on vanhojen metsien tunnuslajeja. Talaskankaan Natura-alueen pohjoisosa sijoittuu Kainuun maakuntaan (Kajaanin kaupunki) ja eteläosa Pohjois-Savoon (Vieremän ja Sonkajärven kunta). Kajaanin tuulivoimaohjelmassa 2035 on määritetty Talaskankaan Natura-alueeseen kahden kilometrin suojaetäisyys, muille Natura-alueille sekä lähialueille 0,5–1 kilometrin suojaetäisyys. Pohjois-Suomen tuulivoimamaakuntakaavassa Natura-alueille on pääsääntöisesti jätetty 500 metrin suojavyöhyke.
Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita sekä soidensuojelun kohteita. Etäisyys Kajaanin alueella sijaitsevaan soidensuojelun täydennysehdotuskohteeseen Joutensuo (14206) on noin 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta hankevaihtoehdossa VE1 ja noin 3,9 kilometrin etäisyydellä hankevaihtoehdossa VE2. Voimajohtovaihtoehdoista SVE1 ja SVE2 kulkevat Joutensuon lävitse ja SVE3 kiertää sen.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Myllykankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointi on suoritettu kattavasti. Selvityksiä on tehty laajalti ja huolella.
Kajaanin kaupunki toteaa, että arviointiselostuksen perusteella hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat luonnonympäristöön, maisemaan, virkistyskäyttöön sekä yhteisvaikutusten osalta metsäpeuraan ja ekologisten yhteyksien toimivuuteen. Vaikutukset nykyiseen asutukseen, yhdyskuntarakenteeseen, meluolosuhteisiin ja ihmisten terveyteen on arvioitu pääosin vähäisiksi.
Kainuun liiton Ekologiset yhteydet Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistamisessa -selvityksessä Kajaanin eteläosan kuntarajan läheisyyteen on määritetty valtakunnallinen ekologinen yhteys. Kajaanin kaupunki on myös laatinut vuonna 2024 valmistuneen tarkemman selvityksen Kajaanin ekologisten yhteyksien sijoittumisesta ja laajuudesta täydentämään ja tarkentamaan Kainuun liiton selvitystä. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2. vaiheessa Myllykankaan alue on esitetty osana luonnon ydinaluetta. Hankealue sijoittuu ylimaakunnalliselle valtakunnalliselle ekologiselle yhteydelle. Kajaanin kaupunki näkee, että Myllykankaan hankkeessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tämän valtakunnallisen ekologisen yhteyden turvaamiseen sekä sen sijainnin ja laadun varmistamiseen myös Sonkajärven kunnan alueella muun muassa etäisyysvaatimuksilla.
Alueidenkäytön näkökulmasta hankevaihtoehtojen välillä on merkittäviä eroja. Arviointiselostuksen perusteella vaihtoehto VE2 on Pohjois-Savon maakuntakaavan tavoitteiden kanssa yhteensopivampi, kun taas vaihtoehto VE1 kohdistaa laajempia vaikutuksia maakuntakaavassa osoitetulle luonnon ydinalueelle lisäten metsäalueiden pirstoutumista ja ekologisten yhteyksien heikkenemistä. Vaikka rakentamisen aiheuttama pysyvä maankäytön muutos jää pinta-alallisesti melko vähäiseksi, muuttaa hanke paikallisesti metsätalousalueita energiantuotannon käyttöön.
Arviointiselostuksen perusteella vaihtoehto VE2 aiheuttaa luonnonarvoille selvästi vähemmän haitallisia vaikutuksia kuin vaihtoehto VE1. Luonnonympäristön osalta merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat arvokkaille suoalueille, vesilain suojaamille pienvesille, maakotkaan sekä metsäpeuraan. Hankealueella sijaitsee luonnonsuojelualueita sekä lukuisia arvokkaita luontokohteita mukaan lukien metsälailla suojellut kohteet, joiden välisiä ekologisia yhteyksiä tuulivoimaloiden sekä näiden välisten tieyhteyksien rakentaminen pirstoo. Vaikka valtaosa arvokkaista luontokohteista säilyy, yksittäisiin kohteisiin kohdistuu myös kohtalaisia ja paikoin merkittäviä vaikutuksia.
Keskeisimmät luontovaikutukset liittyvät sähkönsiirron vaihtoehtoihin SVE1 ja SVE2, joiden on arvioitu aiheuttavan kohtalaisia vaikutuksia Joutensuon soidensuojelun täydennysehdotusalueen luontoarvoille sekä lisäävän linnustoon kohdistuvaa törmäysriskiä. Lisäksi hanke voi heikentää ekologisten yhteyksien toimivuutta erityisesti uusien voimajohtokäytävien alueella. Kajaanin kaupunki korostaa, että ekologisten yhteyksien säilyttämiseen sekä elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sähkönsiirtoratkaisuissa tulee ensisijaisesti suosia vaihtoehtoja, jotka hyödyntävät olemassa olevia johtokäytäviä ja minimoivat uusien johtoalueiden tarpeen. Vaikka uudet voimajohdot sijoitetaan olemassa olevalle voimajohtoreitille, johtokäytävän leventäminen aiheuttaa lisääntyvää estevaikutusta eläinten liikkumiselle.
Hankealueelle sijoittuvat osittain sekä Talaskangas-Joutensuon valtakunnallisesti (FINIBA) että Talaskankaan maakunnallisesti (MAALI) arvokkaat lintualueet. MAALI-alueelle sijoittuu suunnitelluista tuulivoimaloista vaihtoehdossa VE1 seitsemän ja VE2 kuusi voimalaa. Linnustovaikutuksista merkittävimmät kohdistuvat maakotkaan ja metsähanheen, joiden osalta vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi. Muiden pesimä- ja muuttolintujen osalta vaikutukset on arvioitu jäävät pääosin vähäisiksi. Hankkeen toteutusvaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja linnustovaikutuksissa, mutta sähkönsiirtovaihtoehto SVE4 aiheuttaa vähiten haittoja linnustolle.
Eläimistövaikutuksista keskeisimpiä ovat vaikutukset metsäpeuraan sekä rakentamisvaiheen vaikutukset suurpetoihin. Alueella sijaitsee metsäpeuralle soveltuvia vasomis- ja laidunalueita sekä mahdollinen yhteysreitti Suomenselän ja Kainuun osakantojen välillä. Tämän vuoksi vaikutukset metsäpeuraan on arvioitu kohtalaisiksi. Myös suden ja karhun osalta rakentamisvaiheen vaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi, vaikka ne lievenevät hankkeen käytön aikana. Lepakoihin, saukkoon, viitasammakkoon ja muuhun tavanomaiseen eläimistöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu jäävät pääosin vähäisiksi.
Natura-arvioinnin perusteella hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Talaskankaan Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin tai alueen eheyteen. Kajaanin kaupunki kuitenkin huomauttaa, että Talaskangas on paitsi merkittävä luonnon ydinalue kymmenine uhanalaisine ja silmälläpidettävine lajeineen, myös valtakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuuden kannalta tärkeä ydinalue, joka mahdollistaa muuan muassa metsäpeuran itä-länsi-suuntaisen kulkuyhteyden. Hankesuunnitelman mukaan lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat vaihtoehdossa VE1 vain 1,0 kilomerin ja vaihtoehdossa VE2 1,1 kilometrin etäisyydelle Talaskankaan Natura 2000-alueesta ja tielinjasto vielä tätäkin lähemmäksi, jolloin rakentamisenaikaisilta häiriöiltä ei voine välttyä.
Maisemavaikutukset arvioidaan hankkeen merkittävimpien vaikutusten joukkoon kuuluviksi. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähialueen erämaiseen suo- ja metsämaisemaan, virkistysympäristöihin sekä paikoin Volonperän ja Järvenpään alueiden asutukseen. Vaikka vaikutukset valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin jäävät vähäisiksi, maiseman teknistyminen ja alueen luonteen muuttuminen voivat heikentää lähialueiden asukkaiden ja virkistyskäyttäjien kokemaa viihtyisyyttä.
Ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista keskeisimpiä ovat maisemavaikutukset, virkistyskäyttöön kohdistuvat muutokset sekä vaikutukset metsästysolosuhteisiin. Arviointiselostuksen mukaan melu-, välke- ja terveysvaikutukset jäävät vähäisiksi eikä hankkeesta aiheudu ohje- tai raja-arvojen ylityksiä. Rakentamisvaiheen liikennevaikutukset voivat kuitenkin olla paikallisesti merkittäviä erityisesti valtatien 5 sekä yhdysteiden 16289 ja 16291 vaikutusalueella, minkä vuoksi liikenneturvallisuuteen ja tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kajaanin kaupunki pitää merkittävimpinä yhteisvaikutuksina lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa muodostuvia vaikutuksia maisemaan, virkistyskäyttöön, ekologisiin yhteyksiin ja metsäpeuraan. Erityisenä huolenaiheena pidetään metsäpeuran elinympäristöihin, vaellusreitteihin ja ekologisiin yhteyksiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia, joiden merkittävyys voi useiden hankkeiden toteutuessa kasvaa huomattavaksi.
Kajaanin kaupungin näkemyksen mukaan arviointiselostuksen perusteella ympäristövaikutuksiltaan perustelluin toteutusvaihtoehto on VE2. Sähkönsiirtovaihtoehdoista ympäristövaikutuksiltaan suotuisimpana voidaan pitää vaihtoehtoa SVE4. Jatkosuunnittelussa tulee tarkemmin selvittää hankkeen toteuttamisen edellytykset suunnitellulle alueelle sekä vaikutusten lieventämistoimet niin rakentamisen kuin toiminnan aikana.
Kajaanin kaupunki pitää tärkeänä, että hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon ydinalueen, Joutensuon suojeluarvojen, ekologisten yhteyksien, linnuston, metsäpeuran elinympäristöjen sekä alueen maisema- ja virkistysarvojen turvaamiseen. Voimaloiden, tielinjausten, maakaapeleiden ja sähkönsiirtorakenteiden sijoittelussa tulee ensisijaisesti välttää vesilain suojaamia pienvesiä, metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, arvokkaita suoalueita sekä huomionarvoisten kasvi- ja eläinlajien esiintymisalueita. Rakentamisalueet tulee rajata mahdollisimman suppeiksi, ja olemassa olevaa tieverkkoa sekä johtokäytäviä tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti uusien maastokäytävien avaamisen sijaan.
Linnustovaikutusten vähentämiseksi rakentamistoiminta tulee mahdollisuuksien mukaan ajoittaa lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Voimajohtojen suunnittelussa tulee käyttää törmäysriskiä vähentäviä ratkaisuja ja johtomerkintöjä erityisesti suo- ja kosteikkoalueiden läheisyydessä. Maakotkan ja muiden suojelullisesti merkittävien lintulajien elinympäristöt, liikkumisreitit ja saalistusalueet tulee huomioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa.
Metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi tulee turvata lajille tärkeiden vasomis-, ruokailu- ja levähdysalueiden sekä niiden välisten ekologisten yhteyksien säilyminen. Rakentamistoimien ajoittamisessa tulee huomioida erityisesti vasomisaika ja muut lajille herkät ajankohdat. Lisäksi hankkeen yhteisvaikutuksia metsäpeuran elinympäristöihin tulee seurata yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Maisema- ja virkistysvaikutusten lieventämiseksi rakentamisalueiden maisemointiin, huoltoteiden viimeistelyyn sekä työnaikaisten ympäristövaurioiden ennallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakentamisen aikaisista liikennejärjestelyistä, mahdollisista kulkurajoituksista sekä työvaiheista tulee tiedottaa alueen asukkaille, maanomistajille ja muille alueen käyttäjille riittävän ennakoivasti. Ympäristöriskien hallitsemiseksi työmailla tulee varmistaa riittävä varautuminen polttoaine- ja kemikaalivuotoihin sekä muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Kajaanin kaupunki pitää tärkeänä, että hankkeen toteuttamisen jälkeen seurataan vaikutuksia luontokohteisiin, linnustoon, metsäpeuraan, ekologisiin yhteyksiin sekä lähialueen asukkaiden elinympäristöön ja että seurannan perusteella toteutetaan tarvittaessa lisätoimenpiteitä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 421 4397, etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä sähköisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilla www.ymparisto.fi/sonkajarvimyllykangastuulivoimaYVA.