Kuvaus
Kaupunginvaltuuston kokouksen 31.3.2026 § 32 pöytäkirjaan on merkitty valtuutettu Anja Tiaisen (VAS) esittämä ja Kajaanin Vasemmiston valtuustoryhmän kannattama seuraavan sisältöinen valtuustoaloite:
"Luottamustehtävien aktiivisen hoitamisen varmistaminen
Kuntalaisilla on oikeus luottaa siihen, että heidän valitsemansa valtuutetut ja kaupungin luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon.
Kajaanin kaupunginvaltuustossa ja luottamustehtävissä on kuitenkin mahdollista, että luottamushenkilö on pitkään osallistumatta kokouksiin ja työskentelyyn ilman, että tilanteeseen puututaan selkeästi. Tämä herättää kysymyksen siitä, toteutuuko kuntalaisten edustus ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja luottamusta parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuntalaissa korostetaan luottamustehtävän hoitamisen vastuullisuutta. Pitkäaikainen osallistumattomuus päätöksentekoon ja luottamustehtävien hoitoon ei ole tämän periaatteen mukaista.
Esitämme, että Kajaanin kaupunki selvittää ja linjaa toimintatavat tilanteisiin, joissa päätöksentekijä ei osallistu kokouksiin pitkään aikaan, esimerkiksi vuoden aikana.
Selvityksessä tulee tarkastella muun muassa:
• mahdollisuutta velvoittaa luottamushenkilö antamaan selvitys poissaoloistaan
• toimintamallia, jossa pitkäaikainen osallistumattomuus johtaa luottamustehtävän arviointiin
• keinoja varmistaa, että kuntalaisten edustus toteutuu myös tällaisissa tilanteissa
Tavoitteena on vahvistaa päätöksenteon uskottavuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta.
Kajaanissa 31.3.2026 Kajaanin Vasemmiston valtuustoryhmä"
VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN:
Alla olevaan on koottu kuntalain (410/2015) ja Kajaanin kaupungin hallintosäännön mukaiset säännökset, jotka luovat ja määrittelevät valtuustoaloitteen sisällön mukaiset toimintasäännöt.
Kunnan luottamushenkilö
Kunnan luottamushenkilöt määritellään kuntalaissa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt.
Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.
Luottamushenkilöt
Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa.
Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset kuntalain 10 luvun 71 §:n mukaisesti. Lisäksi kuntalain 10 luvun 72-77 §:ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista eli erityisestä vaalikelpoisuudesta.
Luottamustoimen tunnusmerkkejä ovat: suostumus, erottamattomuus, määräaikaisuus, vaalikelpoisuus, virkavastuu ja poliittinen vastuu.
Tunnusmerkkinä voidaan pitää myös eettistä vastuuta. Kuntalain 10 luvun 69 §:ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä koskeva säännös, jossa korostetaan toimen hoitamisen moraalisia ja eettisiä arvoja.
Osallistumisvelvollisuus
Luottamushenkilöllä, kuten valtuutetulla, on velvollisuus osallistua toimielimensä kokouksiin, ellei hänellä ole laillista estettä.
Kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaan luottamushenkilöllä on velvollisuus hoitaa tointaan. Esimerkiksi Kajaanin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 92 §:n mukaan valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaan, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä valtuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalain 4 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu varavaltuutettu.
Poissaololle tai kokouksesta kesken poistumiselle on oltava tosiasiallinen ja asiallinen este (esimerkiksi sairaus tai työeste).
Yleisestikin luottamustoimen hoitaminen on virkavelvollisuus. Toimielimen jäsenen ollessa estynyt tai esteellinen luottamustointa hoitaa varajäsen.
Poliittinen vastuu ja luottamus
Luottamushenkilön toimintaa ohjaa käyttäytymissäännös, jonka mukaan tehtävässä on toimittava arvokkaasti. Pitkät poissaolot ovat ensisijaisesti poliittinen ja eettinen kysymys, johon puututaan ryhmän sisällä.
Luottamushenkilöllä on näin ollen poliittinen ja eettinen vastuu toiminnasta. Luottamushenkilö toimii myös virkavastuun alla. Virkavastuuseen kuuluu rikosoikeudellinen vastuu ja vahingonkorvausvastuu. Vahingonkorvausvastuu tarkoittaa, että julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin seurauksena syntynyt vahinko on korvattava. Luottamushenkilö hoitaa luottamustoimea vastuullisesti, kun hän noudattaa kaikessa toiminnassa lakeja, määräyksiä, hallintosääntöä ja muita kaupungin ohjeita.
Käyttäytymissäännös
Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon, millä perusteella kuntalaissa on yleinen säännös luottamushenkilön käyttäytymisestä (kuntalaki 10 luku 69 §).
Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään. Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Käyttäytymissäännös on moraalisia ja eettisiä arvoja korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata muita kuin poliittisia sanktioita.
Toimielimen ja puheenjohtajan rooli
Kokousten puheenjohtaja toteaa alussa läsnäolijat ja poissaolot kirjataan pöytäkirjaan. Mikäli toimielin ei ole päätösvaltainen poissaolojen vuoksi, tilanne estää päätöksenteon. Kuntalain 12 luvun 103 §:n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuutetuista on läsnä. Muu toimielin (esimerkiksi kunnanhallitus, lautakunta tai jaosto) kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Eroaminen ja erottaminen
Kuntalain 10 luvun 70 §:n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle.
Luottamushenkilö ei yleensä ole erotettavissa kesken toimikauden. Poikkeuksena on koko toimielimen erottaminen tai erikseen sen puheenjohtajiston erottaminen epäluottamuksen perusteella. Yksittäinen luottamushenkilö voidaan erottaa vain rikoksen perusteella.
Luottamushenkilö voi erota pätevästä syystä kesken toimikauden. Henkilö voi myös menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikautensa.
Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi henkilö.
Summa summarum:
Luottamushenkilön tulee ilmoittaa viipymättä esteestä tai esteellisyydestä kokouksiin liittyen. Poissaololle tai kokouksesta kesken poistumiselle on oltava tosiasiallinen tai asiallinen este.
Toimielimen jäsenen ollessa estynyt tai esteellinen luottamustointa hoitaa varajäsen.
Luottamushenkilö ei ole yleensä erotettavissa kesken toimikauden. Yksittäinen luottamushenkilö voidaan erottaa vain rikoksen perusteella.
Luottamushenkilön toimintaa ohjaa kuntalain 10 luvun 69 §:n mukainen käyttäytymissäännös. Pitkät poissaolot ovat ensisijaisesti poliittinen ja eettinen kysymys, johon puututaan ryhmän sisällä.
Kuntalain 69 §:n mukaisen luottamushenkilön käyttäytymissäännöksen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.