Ympäristötekninen lautakunta, kokous 27.5.2026

Kuvaus

Juha Urpilainen on tehnyt 31.3.2026 valtuustoaloitteen "Valtustoaloite monitoimihallista väestönsuojana". Valtuustoaloitteessa todetaan seuraavaa:

"Kajaanissa on yksi Suomen suurimmista varuskunnista. Tämä tulee ottaa huomioon uuden pallohallin suunnittelussa ja tiedostaa hallin monipuolinen käyttö myös puolustuksellisessa tarkoituksessa. Louhimalla tuleva pallohalli kallioon toimisi se samalla väestösuojana. Ukrainan Droonien pudotessa Suomen maaperälle asia on nyt enempi kuin ajan kohtainen. Valtuustoaloítteena esitän, että uuden pallohallin rakentamis- ja rahoitusmahdollisuudet kaIIioon louhittavana väestösuojana selvitetään."

Kallioon louhittavan monitoimihallin toteuttamiseen liittyy merkittäviä teknisiä haasteita. Täysimittainen jalkapallokenttä suoja-alueineen edellyttää noin 75–80 metrin leveyttä. Suomessa toteutetuista maanalaisista liikuntatiloista Kuopion Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus LUOLA on noin 50 metriä leveä, ja Norjan Lillehammerissa sijaitseva kallioon rakennettu jäähalli on noin 61 metriä leveä ja korkeudeltaan noin 25 metriä. Näin ollen Kajaaniin suunniteltu tila olisi leveyden osalta selvästi suurempi kuin Suomessa tai pohjoismaissa aikaisemmin toteutetut kohteet.

Kallioteknisesti tilan poikkileikkauksen tulee olla holvikaaren muotoinen, jotta kallio toimii kantavana rakenteena. Tilaleveyden kasvaessa myös tarvittava korkeus kasvaa, mikä vaikuttaa suoraan rakentamissyvyyteen ja kustannuksiin. Lisäksi rakenteellisen turvallisuuden kannalta kalliotilan yläpuolelle tulee jäädä riittävä kalliopaksuus. Yleisesti käytetty mitoitusohje on, että kalliokannen paksuus on vähintään noin puolet tilan leveydestä. Tällöin 75 metrin levyisessä tilassa tarvittava kalliokansi olisi noin 30–40 metriä, ja holvikaaren vuoksi hallin korkeus olisi samaa suuruusluokkaa. Tästä seuraa, että hallin kenttätaso sijoittuisi noin 60–80 metrin syvyyteen kalliopinnasta. Tällainen toteutus on teknisesti mahdollinen, mutta syvyys heikentää tilan käytettävyyttä ja kasvattaa merkittävästi rakentamisen ja käytön vaativuutta.

Kallioon louhittu pallohalli on investointina selvästi kalliimpi kuin vastaava maanpäällinen ratkaisu. Kallioratkaisussa kustannuksia aiheutuu laajasta louhintatyöstä, kalliorakenteiden lujittamisesta sekä vaativasta talotekniikasta. Väestönsuojavaatimukset edellyttävät lisäksi erityisiä ilmanvaihto-, tiiveys-, paineistus- ja varavoimaratkaisuja, jotka eivät ole tarpeen tavanomaisessa liikuntahallissa. Näiden tekijöiden seurauksena kallioratkaisun investointikustannus on tyypillisesti moninkertainen vastaavaan maanpäälliseen halliin verrattuna.

Käytettävyyden osalta maanpäällinen halli on selvästi toiminnallisempi. Se on helposti saavutettavissa, liikkuminen sisään ja ulos on sujuvaa, ja tilojen käyttö eri tapahtumiin on joustavaa. Kallioon louhitun hallin kohdalla merkittävä syvyys lisää kulkuyhteyksien tarvetta, edellyttää hissejä ja pitkiä kulkuyhteyksiä, ja vaikeuttaa suurten tapahtumien järjestämistä sekä turvallista poistumista.

Rakentamisen aikataulussa ja riskissä on myös merkittävä ero. Maanpäällinen halli voidaan toteuttaa verrattain nopeasti ja ennustettavasti. Kalliorakentamiseen liittyy enemmän geoteknisiä epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa sekä aikatauluun että kustannuksiin.

Rahoitusmahdollisuuksien osalta keskeisin kaupungin ulkopuolinen rahoituslähde on valtion liikuntapaikkarakentamisen investointiavustus. Tämä avustus kohdistuu kuitenkin ainoastaan liikuntakäyttöön tarkoitettuihin tiloihin eikä kata kalliorakentamisesta tai väestönsuojarakenteista aiheutuvia lisäkustannuksia. Väestönsuoja- ja varautumisratkaisuihin ei ole olemassa yleistä investointitukea. Mahdollinen valtion rahoitus voi kohdistua yksittäisiin teknisiin järjestelmiin, mutta sen vaikutus kokonaiskustannuksiin jää vähäiseksi. EU-rahoituksen osalta rakentamisvaiheen rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset ja edellyttävät hankkeelta erityistä kehittämis- tai innovaatiosisältöä.

Uuden pallohallin toteuttamista kallioon louhittavana väestösuojana ei voida kohdentaa puolustusmenoihin eikä lukumääräisesti sisällyttää Suomen puolustusmenojen osuuteen bruttokansantuotteesta. Puolustusmenot määritellään valtiotasolla Naton yhteisen määritelmän mukaisesti, eikä kunnallisia liikunta- tai väestönsuojahankkeita voida raportoida osaksi näitä menoja. 

Kokonaisuutena tarkasteltuna maanpäällinen pallohalli on kaupungille selvästi kustannustehokkaampi, teknisesti yksinkertaisempi ja rahoituksellisesti hallittavampi ratkaisu liikuntapalveluiden järjestämiseksi. Kallioon louhittu monitoimihalli tarjoaa puolestaan lisäarvoa varautumisen ja väestönsuojelun näkökulmasta, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi merkittävästi suurempaa investointia, suurempaa kaupungin omaa rahoitusosuutta sekä pitkäjänteistä strategista sitoutumista.

Lisätietoja antaa kaupungininsinööri Matti Nousiainen, puh. 044 7100 176 tai etunimi.sukunimi@kajaani.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Ympäristötekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle aloitteeseen esittelytekstin mukaisen vastauksen ja esittää, että valtuusto toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.