Perustelut
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa YIT Energy Oy:n Myllykankaan tuulivoimahanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). YVA-lausuntopyynnön diaarinumero on POSELY/700/2023.
Myllykankaan hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet
YIT Energy Oy suunnittelee Myllykankaan tuulipuiston rakentamista Pohjois-Savoon Sonkajärven kunnan alueelle. Myllykankaan tuulivoimahankkeen suunnittelu on käynnistynyt vuonna 2020. Hankevastaava on solminut tarvittavat maanvuokrasopimukset alueen maanomistajien kanssa ja Sonkajärven kunta on hyväksynyt tuulivoimahanketta koskevan kaavoitussopimuksen. Hankevastaavan tavoitteena on aloittaa tuotanto Myllykankaan tuulivoimapuistossa vuonna 2032.
Hankealue rajautuu pohjoisreunaltaan Kainuun maakunnan ja Kajaanin kaupungin rajaan, ja samalla Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuiston vireillä olevaan osayleiskaava-alueeseen, sekä eteläosastaan osittain Vieremän kunnan rajaan. Sukevan taajama sijoittuu noin 11 kilometrin etäisyydelle hankealueesta kaakkoon, Vieremän keskusta noin 24 kilometriä lounaaseen, Sonkajärven kirkonkylä noin 33 kilometriä kaakkoon ja Kajaanin keskusta noin 35 kilometriä koilliseen.
Tuulivoimapuistosta toteutetaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena, jolloin sitä voidaan suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavan hyväksyy Sonkajärven kunnanvaltuusto. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien tuulivoimaloiden rakentaminen. Hankealueelle suunnitellaan enimmillään 12 tuulivoimalan suuruista tuulivoimapuistoa. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho 7–9 MW, jolloin kokonaisteho 12 voimalalla olisi arviolta noin 84–108 MW. Myllykankaan tuulivoimahankkeen kokonaispinta-ala on noin 2 160 hehtaaria. Hankealue on suurelta osin metsätalouskäytössä.
YVA-ohjelmassa esitetyt Myllykankaan tuulivoimahankkeen hankevaihtoehdot:
Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään 12 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho noin 7–9 MW.
Vaihtoehto VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään seitsemän uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho noin 7–9 MW.
Voimajohtoreitit
Alustavasti suunnitellut voimajohtoreittivaihtoehdot sijoittuvat Sonkajärven ja Kajaanin alueille. Voimajohtoreittivaihtoehdot sijoittuvat pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, mutta reittien varrelle ja läheisyyteen sijoittuu myös ojitettuja suoalueita, sekä Kajaanissa sijaitseva soidensuojelun täydennysehdotuskohde Joutensuo, jonka reitti SVE3 kiertää. Kaikki reittivaihtoehdot sijoittuvat pääosin olemassa olevan voimajohdon läheisyyteen. Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimahankkeen liityntäpisteeksi on Kajaaniin suunniteltu Höyttikangas -nimistä sähköasemaa, jota Fingrid Oyj suunnittelee Vuolijoen sähköaseman itäpuolelle.
Myllykankaan YVA-menettelyssä on mukana kolme ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehtoa:
SVE1: Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueen keskivaiheille rakennetaan sähköasema. Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 15,2 kilometriä pitkä 110 tai 400 kV ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu pääosin Fingrid Oyj:n 400 kV Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään.
SVE2: Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueen pohjoisosaan rakennetaan sähköasema. Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 13,7 kilometriä pitkä 110 tai 400 kV ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu pääosin Fingrid Oyj:n 400 kV Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään.
SVE3: Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueen keskivaiheille rakennetaan sähköasema. Sähkönsiirron liityntää varten rakennetaan uusi noin 15,9 kilometriä pitkä 110 tai 400 kV ilmajohto hankealueelta pohjoiseen Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevalle Höyttikankaan sähköasemalle. Joutensuon eteläpuolella voimajohto eroaa Fingrid Oyj:n 400 kV Vuolijoki-Alapitkä voimajohtokäytävästä ja sijoittuu sen länsipuolelle noin 4,6 kilometrin matkalla, yhtyen jälleen Rytisuon kohdalla Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävää.
YVA-arviointityön toteutus
Ympäristövaikutusten arviointi kohdennetaan hankkeen todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin.
Tässä hankkeessa keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat vaikutukset maankäyttöön, maisemavaikutukset, vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan, vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön, sekä lisäksi vaikutukset linnustoon, eläimistöön ja EU:n luontodirektiivin lajeihin, vaikutukset lähialueiden Natura 2000- ja muihin luonnonsuojelualueisiin sekä vaikutukset ilmastoon. Lisäksi tuulivoimalahankkeiden tyypillisiksi ympäristövaikutuksiksi tunnistetaan melu- ja välkevaikutukset sekä vaikutusten ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arvioinnissa tarkastellaan myös yhteisvaikutukset lähialueen muiden hankkeiden kanssa.
Myllykankaan hankkeessa ennakoidaan ympäristövaikutusten kohdistuvan tuulivoiman osalta erityisesti maisemaan. Kookkaina rakennelmina tuulivoimalat näkyvät laajasti avoimille alueille, erityisesti järvialueille. Luontovaikutuksista vaikutusten arvioinnin kannalta merkittävimpiä ovat suo- ja metsäluontoon, pienvesiin, linnustoon, luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja ekologisiin yhteyksiin kohdistuvat vaikutukset. Kokonaisuudessaan laajana hankkeena vaikutukset alueen elinkeinoelämään ja aluetalouteen ovat merkittävät varsinkin hankkeen rakennusvaiheessa työllisyyden kannalta sekä käytön aikana kuntatalouden kannalta. Myös hankkeen ilmastovaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa huomioidaan. Arviointityön perusteella hankkeen vaikutusalueet tarkentuvat ja saattavat laajentua tai rajautua tässä suunnitelmassa arvioidusta.
Sähkönsiirron tyypillisiä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset maankäyttöön, sähkönsiirtoreitin luontoarvoihin, maisemaan tai elinkeinoihin. Vaikutukset ovat erilaisia ilmajohdoilla toteutettavissa sähkönsiirtohankkeissa ja maakaapeleilla toteutettavissa sähkönsiirtohankkeissa. Ilmajohdon ympäristövaikutukset käytön aikana kohdistuvat lähinnä maisemaan ja voimajohtoalueen rakentamisrajoitusten kautta maankäyttöön. Arviointityön perusteella hankkeen vaikutusalueet tarkentuvat ja saattavat laajentua tai rajautua tässä ohjelmassa arvioidusta.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan käytön aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamistöiden sekä käytöstä poistamisen vaikutukset. Lisäksi arvioidaan hankkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia alueella olevien tai suunniteltujen muiden hankkeiden kanssa. Arvioinnissa tuodaan esille arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ja haitallisten vaikutusten lievennystoimenpiteet.
Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyiden sekä seurantaryhmän yhteydessä.
Vaikutusten arviointi toteutetaan asiantuntija-arvioina. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin laatimisesta vastaa konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group.
Hankkeen aikataulu
YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Savon ELY-keskukselle marraskuussa 2023. YVA-ohjelma on nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 5.12.2023-15.1.2024 välisen ajan. Ympäristövaikutusten arviointia varten laadittavat luonto- ja ympäristöselvitykset tehdään maastokausilla 2023–2024. Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus on tavoitteena jättää yhteysviranomaiselle kesällä 2024. YVA-selostus asetetaan nähtäville kahdeksi kuukaudeksi. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä YVA-selostuksesta saadaan alustavan aikataulun mukaan loppuvuonna 2024.
Myllykankaan tuulipuistohankkeen osayleiskaavan valmisteluvaihe ajoittuu kevättalvelle 2024 ja kaavaluonnos laaditaan samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kesällä 2024. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen tavoiteaikataulu on syksy-talvi 2024.
YVA-menettelyn, osayleiskaavaprosessin ja rakentamiseen tarvittavien lupien jälkeen vuosina 2023-2025 alustavan aikataulun mukaan tuulipuiston rakentaminen voisi alkaa 2030-2031 ja käyttö aikaisintaan vuonna 2032.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Myllykankaan tuulivoimahankkeen alue ei ole tuulivoimapotentiaalinen alue voimassa olevassa eikä valmisteilla olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka toteuttamiskelpoisia hankevaihtoehdot ovat.
Arviointiohjelmassa on esitetty suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-menettelyn aikana arvioidaan ja miten arvioinnit tehdään. Hankkeen vaikutukset on pääosin tunnistettu hyvin ja niiden arviointiin käytettävät menetelmät ovat yleensä ottaen asianmukaiset ja riittävät.
Myllykankaan alueen kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutusten tarkastelualue käsittää pääasiassa tuulivoimapuiston alueen, sähkönsiirtoreittien alueet, sekä niiden välittömän lähiympäristön keskittyen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin ja suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon.
Kajaanin kaupungin mielestä hankealueen luontoselvitykset ovat kattavia ja hyvin toteutettuja. Luontoselvityksissä on hankealueella todettu olevan arvokkaita luontotyyppejä sekä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, kuten soidensuojelun täydennysohjelman kohde nimeltä Talaskankaan itäpuoliset suot. Arviointiohjelmassa kerrotaan myös, että hankealueelle sijoittuu 25 metsäsuunnittelussa todettua metsälain erityisen tärkeää elinympäristökuviota (MetsäL 10 §), jotka ovat vähäpuustoisia soita, ojittamattomien soiden kangasmetsäsaarekkeita, reheviä korpia, pienvesien lähiympäristöjä (lähteet, lähteiköt, tihkupinnat, puronvarsimetsät, pienet lammet) sekä louhikoita. Hankealueelle sijoittuu myös 33 metsätalouden Kemera-ympäristötukikohdetta. Lisäksi hankealueelle sijoittuu useita kymmeniä maastoinventoinneissa todettuja muuta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta luontokohdetta. Erityisesti alueen soilla ja kosteikoilla arvioidaan pesivän suojelullisesti arvokasta suo- ja kosteikkolintulajistoa. Myös arvokkaan metsälajiston arvellaan olevan runsasta. Runsaan pesimälinnuston arvioidaan houkuttelevan alueelle myös saalistavia päiväpetolintuja.
Kajaanin kaupunki arvelee, että hankkeen sovittaminen suunnitellulle hankealueen tulee aiheuttamaan haasteita voimaloiden sijoittelussa ja rakentamisessa, mikäli alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus pyritään säilyttämään. Tämä tulisi selvittää vaikutusten arvioinneissa ja esittää mahdolliset haitallisten vaikutusten lieventämistoimet eri vaihtoehdoille.
Luontovaikutusten tarkasteluissa tulee selvittää erityisesti EU:n luontodirektiivilajien esiintyminen hankealueella ja arvioida hankkeen vaikutuksia näiden osalta. Alueella jo tunnetusti esiintyvien direktiivilajien kohdalla tulee varmentaa niiden käyttämät alueet, kuten susireviirin rajat. Suojeltujen lajien osalta yksityiskohtaisemmat selvitykset tulee olla salassa pidettäviä.
Suden osalta hankealue ja voimajohtoreittien alue sijoittuvat Pohjois-Savon ja Kainuun alueella liikkuvan Vuolijoki-Marttisen määritellyn susireviirin ydinalueelle, mikä tulee ottaa selvityksessä erityiseen tarkasteluun. Selvitettäviin nisäkäslajeihin Kajaanin kaupunki esittää ohjelmassa esitettyjen lisäksi metsäpeuran, jonka tiedetään liikkuvan Kajaanin eteläosan metsien vihervyöhykkeen kautta itä-länsisuunnassa. Hankealue on Suomenselän peuran Pohjois-Pohjanmaan osakannan sekä Kainuun peurakannan vaihettumisalueella. Metsäpeuran, kuten muidenkin lajien, geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tulee näiden siirtymisen mahdollistavien yhteyksien säilyminen varmistaa.
Kajaanin kaupungille ollaan parhaillaan laatimassa laajaa koko Kajaanin aluetta koskevaa ekologisten yhteyksien selvitystä. Vaikka selvityksen raportointi on vielä kesken, on jo nyt käynyt ilmi, että ekologiset yhteydet voivat mahdollisesti ulottua Kajaanin eteläosassa maakuntarajojen ulkopuolelle, myös Myllykankaan tuulipuistohankkeen alueelle. Kajaanin kaupunki esittää näin ollen, että potentiaaliset ekologisten yhteyksien alueet selvitetään Myllykankaan hankealueelta kattavasti kokonaistilanteen kartoittamiseksi.
Kajaanin kaupunkia huolestuttaa hankkeen tuulivoimaloiden likeinen sijoittuminen niin Talaskankaan Natura-alueen ja sen viereisten soidensuojelun täydennysehdotusalueiden viereen, kuin myös muiden lähellä sijaitsevien luonnonsuojelualueiden, FINIBA-alueiden sekä tiedettyjen suurten petolintujen reviirien läheisyyteen. Etäisyys Talaskankaan alueeseen on lähimmillään alle 1 km. Vertailuna Kajaanin kaupunki huomauttaa, että vuonna 2022 hyväksytyssä Kajaanin tuulivoimaohjelmassa 2035 on voimaloiden suojaetäisyydeksi määrätty Talaskankaan Natura-alueelle 2 km, muille Natura-alueille 0,5–1 km sekä muille luonnonsuojelualueille 0,5 km. Lisäksi suurten petolintujen osalta voimalan etäisyyden tulee olla vähintään 1 km kalasääsken ja 2 km meri- ja maakotkan pesäpaikkoihin.
Kajaanin kaupunki muistuttaa, että suojeluarvojen lisäksi Talaskankaalla on luonnonrauha-alueena suuri merkitys myös virkistyskäytössä, johon tuulivoimaloilla voi olla melu- ja välkevaikutuksia sekä avoimilla paikoilla maisemavaikutuksia. Jos hankealueen pohjoisosien voimaloiden melualueen todetaan mallinnusten perusteella ulottuvan Kajaanin puolelle, tulee niiden vaikutuksia tarkastella lähemmin. Tuulivoimaosayleiskaavojen kaavarajauksen lähtökohtana on Kajaanissa pidetty 40 dB:n melualuetta, mikä on suositeltavaa huomioida hankkeen suunnittelussa.
Voimaloiden ja voimajohtolinjojen rakentamisessa, purkamisessa sekä kuljetusliikenteessä syntyvien melu-, tärinä-, pöly- ja ilmapäästöjen vaikutukset tulisi arvioida ja selvittää lähimpien asuinpaikkojen sekä herkkien luontokohteiden osalta. Voimajohtojen osalta tulisi lisäksi selvittää koronamelun sekä sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutukset. Kuljetusliikenteen vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja käytettävyyteen sekä liikenneturvallisuuteen tulisi arvioida varsinkin kylä- ja metsäteillä sekä taajamien ja kylien läpi ajettaessa.
Kajaanin kaupunki esittää, että hankkeen vaikutuksia läheisten metsäalueiden käyttämiseen mm. marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen, kalastukseen, luonnon tarkkailuun sekä muuhun virkistyskäyttöön selvitetään myös voimajohtokäytävän osalta Kajaanin kaupungin puolelta.
Arviointiohjelmassa voimajohdot esitetään liitettävän Kajaanin puolelle rakennettavaan uuteen sähköasemaan siten, että hankkeen yhteydessä sähkönsiirtoa varten rakennettava voimajohto sijoitetaan pääosin olemassa olevaan Fingrid Oyj:n 400 kV Vuolijoki-Alapitkä-voimajohtokäytävään. Tämä tulee leventämään voimajohtokäytävää lisäten sen eläinten kulkureitteihin kohdistuvaa estevaikutusta. Kajaanin kaupunki esittääkin, että hankkeen yhteydessä selvitetään yhteispylväiden käyttömahdollisuutta olemassa olevassa voimajohtokäytävässä, ja tätä tarkasteltaisiin hankkeen yhtenä sähkönsiirron vaihtoehtona sen sijaan, että tarkasteltaisi vain uusia voimajohtoja.
Kajaanin kaupunki korostaa, että niin luontoon kuin ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuvat yhteisvaikutukset tulee tarkastella sekä muiden tuulivoima-alueiden että suunnitteilla olevien eri hankkeiden kuin myös sähkönsiirtolinjojen osalta. Yhteisvaikutukset läheisten hankkeiden kanssa tulee huomioida erityisesti Kajaanin Hatulanmäen asutukseen kohdistuvia maisemavaikutuksia tarkasteltaessa. Yhteisvaikutuksia saattaa syntyä myös eri hankkeiden mahdollisesti samanaikaisesta rakentamisesta ja kuljetusliikenteestä.
Ohjelmassa on esitetty kattavasti tuulivoimaloiden kierrätettävyys, kuten tuulivoimaloiden lapojen materiaalin hyödyntäminen rakentamisessa. Voimaloiden betoniperustusten osalta arviointiohjelmassa esitetään yhtenä vaihtoehtona niiden jättämistä maahan toiminnan päätyttyä. Vaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa tämän mukaisesti. Kajaanin kaupungin mielestä arvioinnissa tulisi esittää huolellisesti, mitä vaikutuksia maahan jättämisellä on. Arvioinnissa tulisi vertailla vaikutuksia perustusten jättämisellä maahan verrattuna kaikkien rakenteiden purkamiseen. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia (646/2011), jossa todetaan muun muassa, että jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397, etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.