Perustelut
Perustelut
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa Ilmatar Kajaani Oy:n Löytösuon tuulivoimapuistoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Lausunnon toimittamiselle on pyydetty lisäaikaa 5.9.2022 saakka. Asian diaarinumero on KAIELY/50/2022.
Hanke ja sen toteuttamisvaihtoehdot
Ilmatar Kajaani Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Löytösuon alueelle Kajaanin kaupungin länsiosaan. Hankealue rajautuu länsiosastaan Pyhännän kunnan rajaan. Tuulivoimahankealue sijaitsee noin 38 km Kajaanin keskustasta länteen, noin 23 km Pyhännän keskustaajamasta koilliseen ja 44 km Siikalatvan keskustaajamasta kaakkoon. Hankealue käsittää yhtenäisen alueen, jonka pinta-ala on noin 45 km2.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
VE0: Hanketta ei toteuteta.
VE1: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 35 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja yksikköteho 6–10 MW.
VE2: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 25 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja yksikköteho 6–10 MW.
VE3: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 15 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja yksikköteho 6–10 MW.
Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan molemmissa vaihtoehdoissa maakaapelein ja alueelle rakennetaan 1-2 sähköasemaa. Sähkönsiirron osalta tuulivoimapuiston liittämiseksi valtakunnanverkkoon tarkastellaan kahta vaihtoehtoa. SVE A-vaihtoehdossa sähkönsiirtoa varten rakennetaan noin 25 kilometrin pituinen 110 kV tai 400 kV voimajohto Vuolijoen sähköasemalle, kulkien 17,5 km Fingridin olemassa olevan 400 kV voimajohdon vierellä. SVE B-vaihtoehdossa rakennetaan noin 7 km pitkä voimajohto kaakkoon Kajave Oy:n hallinnoimaan 110 kV:n voimajohtoon.
Arviointityön toteutus
Ympäristövaikutusten arviointi kohdennetaan hankkeen todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin. Tässä hankkeessa keskeisimpiä vaikutuskokonaisuuksia ovat alustavasti arvioiden maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset sekä lähialueen hankkeiden yhteisvaikutukset. Lisäksi tuulivoimalahankkeiden tyypillisiksi ympäristövaikutuksiksi tunnistetaan melu- ja välkevaikutukset. Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten ennakoidaan kohdistuvan erityisesti metsätalouteen.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan käytön aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamistöiden sekä käytöstä poistamisen vaikutukset. Myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset arvioidaan (ns. nollavaihtoehto). Lisäksi arvioidaan hankkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia alueella olevien tai suunniteltujen muiden hankkeiden kanssa. Arvioinnissa tuodaan esille arviointiin liittyvät epävarmuustekijät ja haitallisten vaikutusten lievennystoimenpiteet.
Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa mm. tiedottamis- ja kuulemismenettelyiden sekä seurantaryhmän yhteydessä.
Vaikutusten arviointi toteutetaan asiantuntija-arvioina. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin laatimisesta vastaa konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group.
Hankkeen aikataulu
YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle eli Kainuun ELY-keskukselle kesäkuussa 2022. YVA-ohjelma on ollut nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 13.6.-12.8.2022 yhteysviranomaisen verkkosivuilla sekä paperiversiona muun muassa Kajaanin Infossa. ELY-keskus antaa lausunnon arviointiohjelmasta kuulemisen jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset tehdään maastokaudella 2022. YVA-selostuksen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2023.
Löytösuon tuulipuistohankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimista. Menettelyt pyritään toteuttamaan aikataulullisesti rinnakkain muun muassa järjestämällä yhteisiä yleisötilaisuuksia. Kaavaehdotus voi valmistua sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut perustellun päätelmän YVA-selostuksesta.
YVA-menettelyn, osayleiskaavaprosessin ja rakentamiseen tarvittavien lupien jälkeen vuosina 2022-2024 alustavan aikataulun mukaan tuulipuiston rakentaminen voisi alkaa 2025-2026 ja käyttö aikaisintaan vuonna 2027.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Arviointiohjelmassa on esitetty laajasti suunnitelma siitä mitä vaikutuksia YVA-menettelyn aikana arvioidaan ja miten arvioinnit tehdään.
Hankkeen ympäristöolosuhteita kuvattaessa pintavesien osalta (s. 80) SVE A:n reitin kerrotaan ylittävät muun muassa Vuolijoen. Muista mainituista joista poiketen Vuolijoki ei laske Vuottolahteen, kuten kuvauksessa on esitetty.
Hankealueen kaakkoisosassa sijaitseva Hautakankaan pohjavesialue sekä sähkönsiirtoreitin VEB:n pohjoispuolella 0,7 km:n etäisyydellä sijaitseva Vuottolahden pohjavesialue molemmat kuuluvat 1-luokkaan (vedenhankinnan kannalta tärkeäitä pohjavesialueita) ja ovat näin ollen alueellisen vedenhankinnan turvaamisessa merkittäviä. Hautakankaan pohjavesialue on lisäksi määritelty (KAIELY/576/2017) luokkaan 1E eli sen pohjavesi ylläpitää merkittäviä pohjavesiriippuvaisia ekosysteemejä. Nämä sijaitsevat sekä itse pumppaamon lähteen alajuoksulla että pohjavesialueen rajan kaakkoispuolella olevalla lähteellä. Arviointiohjelmassa (s. 81) on tällä osin virheellinen tieto siitä, että Hautakankaan pohjavesialuetta ei olisi voitu määrittää 1E-luokkaan lähteeseen rakennetun vedenottamon pumppaamon vuoksi.
Arviointiohjelmassa mainitaan, että teiden ja voimaloiden kaivutyöt pohjavesialueen reuna-alueilla voivat lisätä pohjaveden purkautumista ja laskea pohjaveden pinnan korkeutta sekä öljyvuotoja voi tapahtua häiriötilanteissa, mikä voi vaikuttaa pohjaveteen (s. 114). Vaikutukset pohjavesiin tulee arvioida erityisen huolellisesti, eikä pohjaveden laatua tai muodostumista saa missään olosuhteissa vaarantaa.
Luonnonoloihin kohdistuvat vaikutukset on pääosin tunnistettu hyvin ja niiden arviointiin käytettävät menetelmät ovat yleensä ottaen asianmukaiset ja riittävät. Muuttavan linnuston osalta muuttojen tarkkailu tulee aloittaa riittävän ajoissa ja tarkkailukauden syksyn ja kevään edistyminen huomioiden. Käytännössä tämä voi edellyttää jatkuvaa muuton seurantaa tulevalla tarkkailukaudella. Samoin lumijälkihavainnot tulee ajoittaa talven lumitilanteen mukaisesti.
Hankealueelle sijoittuu osittain kaksi maakotkareviiriä. Näiden pesäpaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia ei voi arvioida kategorisesti tietylle etäisyydelle (s. 118), vaan arviointialueet tulee rajata muun muassa lintujen seurannassa todennettujen saalistusalueiden lentoreittien mukaisesti.
Vaikutusten tarkasteluissa tulee selvittää erityisesti EU:n luontodirektiivilajien esiintyminen hankealueella ja arvioida hankkeen vaikutuksia näiden osalta. Alueella jo tunnetusti esiintyvien direktiivilajien kohdalla tulee varmentaa niiden käyttämät alueet, kuten metsäpeuran laidunalueet ja kulkuyhteydet sekä susireviirin rajat. Suojeltujen lajien osalta yksityiskohtaisemmat selvitykset tulee olla salassa pidettäviä.
Lisäksi tulee selvittää niin voimala-alueen kuin voimajohdon aiheuttamat estevaikutukset eläimille, erityisesti liito-oravan sekä suojakasvillisuutta tarvitsevien eläinten liikkumiselle. Petoeläinten ja petolintujen elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu myös näiden saaliseläinten esiintymiseen ja liikkumiseen vaikuttavista muutoksista, jotka tulee myös ottaa huomioon arvioinnissa.
Tuulivoimaohjelman yhteydessä tehdyssä asukaskyselyn vastauksissa mainittiin metsäalueiden käyttämistä mm. marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen, kalastukseen, luonnon tarkkailuun sekä muuhun virkistyskäyttöön. Rakentamisen aiheuttama metsäalueiden pirstoutuminen mainittiin myös. Näihin kohdistuvat vaikutukset tulee ottaa kattavasti huomioon hankkeen arvioinneissa.
Hankealueen kaakkoispuolella 400 metrin etäisyydellä sijaitsevan ampumaradan osalta vaikutuksia tulee arvioida sekä ampumatoiminnalle mahdollisesti aiheutuvien rajoitteiden osalta virkistyskäytön kannalta että tuulivoimaloiden melun ja ampumatoiminnassa syntyvän melun yhteisvaikutuksia.
Voimaloiden ja voimajohtolinjojen rakentamisessa ja kuljetusliikenteessä syntyvien melu-, tärinä-, pöly- ja ilmapäästöjen vaikutukset tulee arvioida ja selvittää lähimpien asuinpaikkojen sekä herkkien luontokohteiden osalta. Voimajohtojen osalta tulee lisäksi selvittää koronamelun sekä sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutukset. Kuljetusliikenteen vaikutuksia alueen tiestön kuntoon ja käytettävyyteen sekä liikenneturvallisuuteen tulee arvioida varsinkin kylä- ja metsäteillä sekä kylien ja taajamien läpi ajettaessa.
Uusien voimajohtojen rakentamisen sijaan tulisi selvittää yhteispylväiden käytön mahdollisuutta. Voimajohtojen osalta vaikutukset tulee esittää hankkeen oman voimajohdon ja sen aiheuttaman johtoalueen leventämisen sekä yhteispylväiden käytön osalta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vaihtoehdon SVEA maisemavaikutusten arviointiin. Vaihtoehdossa maisemavaikutuksia syntyy oletettavasti Kainuun maakuntakaava 2020 ja Kainuun vaihemaakuntakaavan 2030 osoittamalle maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävälle aluekokonaisuudelle sekä vakituiselle ja loma-asutukselle.
Tuulivoimaosayleiskaavojen kaavarajauksen lähtökohtana on Kajaanissa pidetty 40 dB:n melualuetta, mikä on suositeltavaa huomioida hankkeen suunnittelussa.
Yhteisvaikutusten arvioinnissa ei ole esitetty kattavasti, mitkä vireillä olevat hankkeet huomioidaan arvioinnissa tuotannossa olevan Piiparinmäen tuulivoimapuiston lisäksi. Arvioinnissa tulee huomioida Löytösuon kanssa yhtä aikaa toiminnassa, rakenteilla ja vireillä olevat hankkeet lähialueilla ja arvioitava kattavasti yhteisvaikutukset näiden kanssa jo tässä vaiheessa.
Ohjelmassa on tuotu esille tuulivoimaloiden kierrätettävyys. Tuulivoimaloiden lapojen hankala kierrätettävyys herättää kysymyksiä sen osalta, minkälaisia vaikutuksia lavoista voi syntyä ympäristöön toiminnan aikana. YVA-selostuksessa tulisi arvioida asiantuntija-arviona irtoaako tuulivoimaloista materiaalia toiminnan aikana ja irtoavien materiaalien mahdolliset haitat ympäristöön.
Arviointiohjelmassa esitetään, että toiminnan jälkeiset vaikutukset arvioidaan olettaen, että betoniperustukset ja kaapelit jätetään maahan. Arviointiselostuksessa tulisi tuoda esille perustelut rakenteiden maastoon jättämiseen. Arvioinnissa tulisi esittää huolellisesti, mitä vaikutuksia maahan jättämisellä on. Arvioinnissa tulisi vertailla vaikutuksia betoniperustusten ja kaapeleiden jättämisellä maahan verrattuna kaikkien rakenteiden purkamiseen. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Jätelakia 17.6.2011/646, jossa todetaan muun muassa, että jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti.
Tuulivoimaloiden palo- ja onnettomuusriskien osalta tulee laatia riskienhallinta- ja seurantasuunnitelma sekä arvioida myös mahdollisten metsäpalojen aiheuttamat vaikutukset kiinteistöjen omistajille. Myös haittojen kompensaatiomahdollisuuksia tulee selvittää. Hankkeen vaikutukset asuntojen ja kiinteistöjen arvoon tulee arvottaa ja arvioida hankkeen taloudellisissa vaikutuksissa.
Kajaanin valmisteilla olevassa tuulivoimaohjelmassa tullaan määrittämään suojaetäisyydet herkille kohteille, kuten asutus, matkailu, luontokohteet ja vesistöt, jotka tulee ottaa huomioon voimalapaikkojen ja voimalinjan sijoitusten suunnittelussa sekä vaikutusten arvioinnissa. Ohjelmassa määritellään, millä ehdoilla tuulivoimaa Kajaanin alueelle rakennetaan ja missä laajuudessa. Kajaanin tuulivoimaohjelma valmistuu syksyn 2022 aikana.