Perustelut
Maaston entinen kaatopaikka sijaitsee Kajaanissa Lohtajan kaupunginosan luoteispuolella. Syksyllä 2022 toteutettiin kaatopaikan seurantaan liittyvä hajoamistilaselvitys, johon kuuluu kaatopaikkakaasumittaukset ja pohjavesitarkkailua.
Kohteessa on tehty aiemmin tarkentavia tutkimuksia vuonna 2015. Näissä tutkimuksissa selvitettiin Maaston kaatopaikan vaikutuksia maaperään, huokoskaasuun sekä pohja- ja pintaveteen. Kohteessa on tehty lisäksi pohjaveden seurantaa vuosina 2017–2019.
Vuonna 2022 otettiin vesinäytteet kuudesta pohjavesiputkesta ja yhdestä tarkkailupisteestä (mittapato). Lisäksi kaatopaikkakaasumittaukset tehtiin kaatopaikan täyttöalueelle asennetuista putkista (101, 103 ja 104). Huokosputkista mitattiin kaatopaikkakaasun eli metaanin (CH4), hiilidioksidin (CO2) ja hapen (O2) pitoisuudet.
Selvityksessä kaatopaikan vaikutuksia todettiin edelleen kaatopaikan itä- ja kaakkoispuolella olevissa pohjavesiputkissa 104 ja 105. Sähkönjohtavuus sekä kloridin ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat nousseet edellisistä vuosista. Kaatopaikan itäpuolella kauempana olevissa putkissa (108 ja 109) on todettu lähinnä metallien pitoisuuksia. Myös kaatopaikan eteläpuolella olevassa putkessa (110) on havaittu hieman kohonneita metallipitoisuuksia. Kokonaismetallipitoisuudet ovat laskeneet vuodesta 2017 lukuun ottamatta putken 109 kromi- ja vanadiinipitoisuuksia, jotka ovat hieman nousseet.
Yhdessä putkessa (104) todettiin laboratorion analyysien määritysrajat ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia asenaftaleenin ja fluoreenin osalta, lisäksi tässä putkessa todettiin dikloorieteenejä, MTBE:tä, TAME:a ja dikloorifenoleita sekä ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus vinyylikloridia. Putkissa 105, 106, 107 ja 108 todettiin yksittäisiä pieniä pitoisuuksia aromaattisia hiilivetyjä, lisäksi putkessa 105 todettiin laboratorion analyysien määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia kloorietaania ja 1,1-dikloorietaania. Mittapadon (P5) pintavesinäytteestä analysoidut pitoisuudet ovat matalia ja alittavat laboratorion analyysien määritysrajat suurelta osin.
Kaatopaikkakaasujen mittaustulosten perusteella kaatopaikan tila on prosessin viimeisessä vaiheessa, jossa muodostuvan kaasun määrä ja metaanipitoisuus laskevat. Kaasun koostumus alkaa muistuttaa maaperän tyypillistä kaasukoostumusta, kun kaasun happi- ja typpipitoisuudet kasvavat.
Seurannan jatkaminen
Maaston entisellä kaatopaikalla suoritettujen tutkimusten perusteella Kainuun ELY-keskus katsoo, että kaatopaikan tarkkailua olisi syytä jatkaa jälleen viiden (5) vuoden kuluttua. Kaatopaikan vesien ja kaatopaikkakaasujen tarkkailua jatketaan muutoin samalla tavalla, mutta mittapadolta (P5) otettavasta vesinäytteestä analysoitavia haitta-aineita vähennetään aiemmasta.
Mittapadolta (P5) otettavasta vesinäytteestä tutkitaan jatkossa seuraavat pitoisuudet:
− veden perusanalyysit (lämpötila, sameus, kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, nitraatti- ja nitriittityppi, kokonais- ja ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraatti, ammonium CODMn)
− kokonaismetallit ja liukoiset metallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V).
Mittapadon vesinäytteessä muut haitta-ainepitoisuudet ovat jääneet alle laboratorion analyysien määritysrajojen vuosina 2017 ja 2022 otetuissa näytteissä. Kainuun ELY-keskus katsoo, ettei niitä ole tarpeellista tutkia jatkossa. Muissa näytteenottopaikoissa on havaittu haitta-ainepitoisuuksia, joten niissä tarkkailua on syytä jatkaa aiemman mukaisesti.
Vuoden 2027 tulosten valmistuttua sovitaan kaatopaikan jatkotarkkailusta uudelleen.
Jatkotoimenpiteet
Maaston entiselle kaatopaikalle on vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen pohjalta on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukainen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi eli riskinarviointi. Kainuun ELY-keskus antoi 8.2.2016 lausunnon Maaston kaatopaikan puhdistustarpeesta ja riskiarviosta. Lausunnossa todettiin, ettei kaatopaikka aiheuta tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion mukaan ympäristö- tai terveysriskiä.
Riskianalyysin mukaan altistuminen kaatopaikan haitta-aineille nykyisessä maankäytössä ei ole mahdollista, joten pilaantuneisuudesta ei todettu aiheutuvan terveysriskiä. Myöskään pohjaveden käytöstä kasteluvetenä ei selvityksen mukaan todettu aiheutuvan riskiä, eikä altistuminen kasvien välityksellä tai hengitysilman kautta ole mahdollista haitta-aineiden pienistä pitoisuuksista johtuen. Tutkimustulosten perusteella kaatopaikan täyttöalueen ja alueen pohjaveden kunnostustoimet eivät ole tarpeellisia ja aluetta voidaan käyttää yleiskaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueena.
Lisätietoja asiasta antaa kaupungingeodeetti Jari Säkkinen, puh. 044 4214112 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi ja ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p.044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Lautakunta merkitsee tiedoksi.