Kuvaus
Eero S SPC Oy:n hakemus kohdistuu Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevista tiloista 205–408–10–21, 205–408–10–23, 205–408–21–3 ja 205–409–53–1 vuokratulle alalle, jonka pinta-ala on yhteensä noin 175 ha. Hankealue sijaitsee noin 25 km Kajaanin keskustasta lounaaseen sijoittuvilla peltoalueilla, valtatien 5 välittömässä läheisyydessä, länsipuolella tietä. Alueella sijaitsee myös käytöstä poistuneet karjarakennukset. Lähellä sijaitseva asutus on harvaa ja maaseutumaista. Noin 200 metrin päässä sijaitsee kaksi vakituista asuntoa, joista toinen hankealueen pohjoispuolella ja toinen valtatien 5 itäpuolella. Lisäksi Koivukylässä, noin kilometrin päässä kaakkoon, sijaitsee muutama asuinrakennus.
Hankealueelle on suunnitteilla rakentaa aurinkovoimala, jonka noin 150000 aurinkopaneelia sijoitetaan noin 143 hehtaarin alueelle. Aurinkovoimalan teho on noin 100 MW. Lisäksi hankealueelle sijoitetaan välimuuntajia, sammutusvesiallas/-altaita ja sähköasema sekä mahdollisesti akkuvarasto (optio 50 MW akustolle) ja tarvittavia huolto- ja pelastusteitä. Hankealueen rakennelmien (huolto- ja pelastustiet, sähkönsiirtolinja sekä muut toimintaan liittyvät järjestelmät) sijainnit tarkentuvat alueen rakennussuunnittelun edetessä.
Liite, Suunnittelutarveratkaisuhakemus Lassinniitty Eero S SPC Oy (saapunut 18.12.2024)
Suunnittelutarveratkaisun tarve ja toimivalta
Hakemus on saapunut ennen 1.1.2025 voimaan tullutta Rakentamislakia (751/2023) jolloin käsittelyssä sovelletaan hakemuksen jättöpäivänä voimassa ollutta Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 132/1999).
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § ja 137 §
Eero S SPC Oy:n suunnittelema aurinkovoimalahanke tarvitsee rakennusluvan ja lisäksi suunnittelutarveratkaisun laajemman harkinnan tarpeen vuoksi. Hanke sijoittuu alueelle, jolla ei ole rakentamista ohjaavaa yleis- tai asemakaavaa. MRL 16 §:n mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Päätöksen suunnittelutarveratkaisusta tekee Kajaanin kaupungin hallintosäännön (27 § KV 1.4.2025, voimaantulo 2.4.2025) mukaisesti ympäristötekninen lautakunta.
KAAVATILANNE
Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssä hankealue kuuluu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle M, jota voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin. Hankealueen vieressä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä maantie/runkoverkko, jonka kehittämiseen tulee varautua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Hankealue sijoittuu liikenteen yhteistyökäytävälle lk, jonka maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantie- ja rautatieliikenteen sekä energia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle.
Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa.
HANKKEEN KUVAUS
Aurinkovoimalahankkeessa käytetään 30°–40° (asteen) kulmassa etelään suunnattuja aurinkopaneeleja. Paneelit asennetaan riveittäin järjestettyihin kiinteisiin telineisiin noin metrin maanpinnan yläpuolelle ja niiden korkein kohta ulottuu noin 4,5 metrin korkeuteen maanpinnasta. Aurinkovoimalan alustava suunnitelma, jossa näkyvät paneelitelineet, tarvittavien laitteiden alustava sijoittelu sekä alustavat huoltotiet ja aidat, on esitetty asemapiirroksessa. Huoltoteitä alueelle rakennetaan yhteensä noin 9 km. Pääpiirustukset, laitetilojen ja paneelien tyyppikuvat sekä pelastussuunnitelma esitetään rakennuslupavaiheessa. Kulku hankealueelle valtatieltä 5 tapahtuu olevien liittymien kautta.
Aurinkovoimalan liittämiselle sähköverkkoon on useita vaihtoehtoja: joko lännessä Vuolijoen sähköasemalla tai uudella Fingridillä suunnitteilla olevalla Höyttikankaan sähköasemalla, tai liittyminen suoraan Terrafamen johtoon pohjoisessa rautatien lähellä, tai liittyminen tapahtuu paikallisen jakeluverkkoyhtiön uuteen jakeluverkkoon, jonka toteutuksesta ei vielä ole päätöksiä. Todennäköisimmät sähkönsiirron vaihtoehdot on esitetty erillisessä selvityksessä.
Hankealue on tällä hetkellä peltoa ja maanviljelyskäytössä. Peltojen lisäksi tilalla on ollut aiemmin nautakarjaa. Tilalla on voimassa oleva Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 6.9.2011 antama ympäristölupapäätös nro 77/11/1, jota on 6.3.2012 muutettu lupapäätöksellä nro 21/12/1 (voimassa toistaiseksi). Toiminnasta on tehty keskeyttämisilmoitus 12.1.2024 ja sen vaatima tarkastus on suoritettu 20.5.2024 huomautuksitta. Viimeiset eläimet ovat lähteneet 25.5.2023. Kun alueen jatkokäyttö on varmistunut, maanomistaja tekee ilmoituksen Kainuun ELY-keskukseen. Pellot oli viljelyssä vielä kesällä 2024 ja viljelyä on tarkoitus jatkaa, kunnes aurinkovoimaloiden rakentaminen alkaa.
Hankealueella on tyhjillään olevia maatalouteen liittyneitä rakennuksia kuten eläinsuojia ja varastoja, joiden bruttoala on yhteensä noin 2600 m2. Rakennuksia ei ole tarkoitus purkaa. Niitä hyödynnetään varastointiin ja rakennustyön aikana työmaatiloina. Alueella ei kunnallista vesi- eikä viemäriverkkoa. Eläinsuoja- ja varastorakennuksilla on oma porakaivo rakennusten vieressä eläinsuojasta itään. Jätevedet kerätään omiin umpisäiliöihin. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 12 km päässä lounaaseen. Olemassa olevaa maatilarakennusten betoniallasta hyödynnetään sammutusvesialtaana alueen pohjoisosassa.
Pääosa hankealueesta on salaojitettu. Pintavedet valuvat koko hankealueelta Putellinojaa myöten alueen eteläpuolella kulkevaan Syväjokeen, joka laskee Oulujokeen noin 12 km päässä hankealueesta. Lähimmät järvet ja lammet sijaitsevat noin 4 km päässä hankealueelta. Pintavalunnan lopulliset reitit ja suunnat eivät muutu rakentamisen seurauksena. Lopullisessa rakenteessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan nykyisiä alueen ojia ja salaojia, maaston viettosuuntia sekä tehdään tarvittaessa viivytysrakenteita.
Alueen käyttötarkoituksen muuttuessa peltojen viljelyskäytön loppuessa, vähenee kiintoaineksen ja ravinteiden huuhtoutuminen valumavesiin. Aurinkovoimalakäyttöön muutettavalla peltoalueella loppuu lannoittaminen sekä jokavuotinen maankäsittely, mikä vaikuttaa tältä osin positiivisesti alueelta muodostuvaan valuntaan. Suunniteltu maankäyttö ei aiheuttaa merkittäviä muutoksia alueen hulevesivirtaamaan.
Hankealue jää kahden ekologisen yhteyden väliin ja sen vaikutukset eivät yllä Natura-alueille asti, joista lähimpinä kuuden kilometrin päässä hankealueesta kaakkoon, rautatien itäpuolella, sijaitsevat Natura 2000 - SAC Manner-Suomeen ja Natura 2000 - SPA Manner-Suomeen kuuluva Varissuo sekä Natura 2000 - SAC Manner-Suomeen kuuluva Kiiskinen. Alueella on tehty luontoselvityksiä vuoden 2024 aikana ja selvitysraportti on hankesuunnitelman liitteenä.
Hankealueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, eikä arkeologista kulttuuriperintöä. Lähin paikallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Kyntölän pihapiiri hankealueesta pohjoiseen. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin RKY-alue, Murtomäen rautatieasema, sijaitsee Murtomäessä noin seitsemän kilometrin päässä hankealueesta koilliseen. Alueella ei ole myöskään entuudestaan tunnettuja muinaisjäännöksiä.
Liite, Hankesuunnitelma Lassinniitty Eero S SPC Oy
Oheisliitteet, Hankesuunnitelman liiteasiakirjat mm. luontoraportti, hulevesiselvitys, vesistön nykytilaselvitys, havainnekuvat
Hakija on toimittanut 9.1.2025 Kainuun ELY-keskukselle hakemuksen YVA-menettelyn soveltamisen arvioimisesta. Kainuun ELY-keskus on 31.1.2025 antamassaan lausunnossa todennut, ettei Kajaanin Lassinniityn aurinkoenergiahankkeeseen ole tarpeen soveltaa YVA-lain mukaista harkinnanvaraista arviointimenettelyä. Lausunnossa on todettu myös seuraavaa: ”Mikäli hanke olennaisesti muuttuu esitetystä tai sitä myöhemmin laajennetaan, YVA-menettelyn tarve täytyy arvioida uudestaan. YVA-lain 31 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.”
Oheisliite, Lausunto YVA-menettelyn tarpeesta
KUULEMINEN
MRL 173 §:n mukaan on ennen suunnittelutarveratkaisun tekemistä kuultava asiasta naapureita tai muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Kaupunki on kuullut 20 hankealueen rajanaapuria 20.2.2025 lähetetyllä kirjeellä sekä sähköisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualuetta naapurinkuulemislausuntoa varten. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta on lisäksi tiedotettu 24.2.2024 kuulutuksella kaupungintalon sähköisellä ilmoitustaululla ja 22.2.2025 ilmestyneessä Kainuun Sanomat -lehdessä. Rakennushankkeen hakemusasiakirjoihin on ollut mahdollisuus tutustua Kajaanin kaupungintalolla sekä kaupungin verkkosivuilla 24.2.-25.3.2025 välisenä aikana.
Määräaikaan mennessä tuli yksi muistutus.
Muistutukset
Saadussa muistutuksessa yksi rajanaapuri pyysi huomioimaan, että kulku heidän omistamilleen kiinteistöille tulee onnistua vähintään siinä laajuudessa kuin nykytilassa. Vastineessaan hakija toteaa, ettei kulkua estetä.
Oheisliite, Kuulemisen muistutus
LAUSUNNOT
Hankkeesta on saatu lausunnot Kainuun Ympäristöterveyspalveluilta, Kainuun liitolta, Kainuun Museolta, Kainuun Pelastuslaitokselta ja Kainuun ELY-keskukselta sekä naapurinkuulemislausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta.
Kainuun ympäristöterveyspalvelut on terveydensuojeluviranomaisena todennut lausuntonaan seuraavaa: ”Käytettäessä suunnittelutarveratkaisua aurinkovoimaloiden rakennusluvan perusteena tulee erityisesti huomioida, että rakentaminen ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Asuinviihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä myös mm. maankäytön ja maiseman muutoksista.”
Kainuun ympäristöterveyspalvelut painottaa lausunnossaan muun muassa, että hanke ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähiasutukselle melun, tärinän tai pölyn osalta ja toteaa, että hankealueen länsipuolelle sijoittuva Katajamäen tuulivoimapuisto voi toteutuessaan aiheuttaa yhteisvaikutuksia melun osalta hankealueen kanssa. Rakentamisen aikaisten vaikutusten seuranta, erityisesti pölyämisen ja valumavesien osalta, on huomioitava ja mahdolliset lieventämistoimenpiteet on tarvittavilta osin otettava osaksi rakennusvaihetta. Myös toiminnanaikaiset riskit ja riskienhallinta sekä selvitys mahdollisista ympäristövaikutuksista olisi esitettävä rakennuslupahakemuksen liitteenä. Lisäksi tarvittavien maamassojen määrä ja niiden mahdolliset kuljetustarpeet tulee esittää, mikäli niitä hankitaan hankealueen ulkopuolelta. Mahdollisten akkuvarastojen sijoittamisessa on huomioitava lähialueen asutus ja muut herkät kohteet.
Kainuun liitto toteaa lausunnossaan seuraavaa: ”Suunnittelutarveratkaisuhakemus on laadittu selkeästi ja siinä on huomioitu Kainuun voimassa olevat maakuntakaavat, koko maakuntakaava-aluetta koskevat yleismääräykset sekä kaavamerkinnät ja niitä koskevat määräykset riittävästi.”
Kainuun Museo on alueellinen vastuumuseo ja lausunnossaan se toteaa muun muassa, että hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai maisemia. Kainuun Museo on todennuta alueelle tehdyn arkeologisen inventoinnin tarpeeksi kattavaksi ja siinä ei ole havaittu arkeologista kulttuuriperintöä.
”Kainuun Museo haluaa huomauttaa, että hankealueella voi maan alla piilossa muinaisjäännöksiä. Se ilmenee todennäköisesti mahdollisina esinelöytöinä. Muinaismuistolain §16 mukaan, jos alueelta löydetään muinaisesineeksi epäilty esine, tai sellaisen katkelma, on kaivuu paikalla lopetettava välittömästi ja otettava viipymättä yhteys joko Museovirastoon tai alueellisen vastuumuseon (Kainuun Museo) arkeologiin, joka tarvittaessa selvittää, onko löytöpaikalla mahdollisesti muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.”
Kainuun Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan seuraavaa: ”Pelastusviranomaisen ja hankkeeseen ryhtyvän välillä on käyty neuvotteluja ja pelastusviranomaisen ohjeistukset on otettu huomioon suunnittelutarveratkaisussa. Pelastusviranomaisen ohjeistuksen mukaiset ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnitelmissa.”
Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan muun muassa luontoarvoista, että hankealueella esiintyy luonnonsuojelulain (LSL 9/2023) nojalla rauhoitettua viitasammakkoa (Rana arvalis). Viitasammakko on Euroopan unionin EU:n luontodirektiivin IV-liitteen tiukkaa suojelua edellyttävä eliölaji (LSA 1066/2023, liite 7), jota koskevat luonnonsuojelulain (LSL 9/2023) 78 § mukaiset suojelumääräykset. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSL 9/2023, 78 §), mikä tulee huomioida sekä hankkeen suunnittelussa että toteuttamisessa. Lajilla on alueella kolme erillistä lisääntymis- ja levähdyspaikkakokonaisuutta. Nämä viitasammakon alueet tulee huomioida hankkeen hulevesien hallinnassa ja siihen liittyvässä rakentamisessa.
Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että hankkeesta 31.1.2025 annetussa YVA-menettelyn soveltamisen arvioinnin lausunnossa on tuotu esille muitakin huomioitavia arvoja luontoarvojen lisäksi ja lausunnon sisältö tulee huomioida suunnittelun ja toteutuksen edetessä (selvillä olovelvollisuus).
”Kainuun ELY-keskus muistuttaa ojituksesta ilmoittamisen velvollisuudesta. Vesilain 5 luku 6 §:n mukaan "hankkeesta vastaavan on ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä." Hankealueelle rakennetaan tiestöä ja hulevesien johtamiseksi ojastoa rakennetaan mahdollisesti lisää tai muokataan olemassa olevaa. Vesien johtamisjärjestelyistä voi olla perusteltua jättää ojitusilmoitus valvovalle viranomaiselle, Kainuun ELY-keskukselle.”
Lausuntonsa johtopäätöksessä Kainuun ELY-keskus toteaa seuraavaa: ”Suunnittelutarveha-kemuksen selostuksessa (18.12.2024, A-Insinöörit) on kattavasti kuvattu hankealueen nykytilannetta ja arvioitu hankkeesta koituvia vaikutuksia. Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen mukainen hanke täyttää suunnittelutarvealueelle säädetyt rakennusluvan erityiset edellytykset: Hanke on toiminnoltaan, laajuudeltaan ja sijainniltaan sellainen, ettei se aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle kyseisessä ympäristössä. Hanke on sopiva maisemalliselta kannalta, kun huomioidaan hankkeen etäisyys olemassa olevaan asutukseen ja istutettavan puuston lieventävät maisemalliset vaikutukset etenkin valtatie 5:n liikenteeseen. Lisäksi todettakoon, että hakemuksen selvityksissä on tunnstettu ja suunnitelmissa huomioitu merkittävät luontoarvot. Kun suunnittelutarveratkaisun päätöksessä huomioidaan lausunnossa aiemmin mainitut huomiot, hanke ei myöskään vaikeuta erityisten luonnonympäristön arvojen säilyttämistä”.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa naapurinkuulemislausunnossaan muun muassa pitävänsä erityisen tärkeänä, että valtatien 5 (Iisalmentie) varteen sijoittuvan hankkeen osalta erityisesti lähelle maanteitä sijoitettavien paneelien osalta kiinnitetään huomiota niiden häikäisyn ehkäisyyn ja aurinkopaneelit eivät saa missään olosuhteissa aiheuttaa häikäisyä maantiellä liikkujille, mikä tulee varmistaa suunnitelmien tarkentuessa.
Lisäksi PoPELY toteaa, että suunnitelmissa alueelle kulkemiseen käytetään olevia tieliittymiä ja liittymien käyttötarkoituksen muuttaminen, parantaminen tai laajentaminen edellyttää liittymäluvan hakemista ELY-keskuksesta. Valtateillä liittymäluvat käsittelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Oheisliite, Lausunnot kokonaisuudessaan
Vastine: Hakija on antanut lausuntoihin vastineensa, jossa se toteaa merkitsevänsä annetut huomiot tiedoksi sekä ottavansa jatkosuunnittelussa huomioon lausunnoissa tulleet ohjeistukset sekä mahdolliset lisätarkennukset ja nämä tullaan tarvittaessa lisäämään rakennuslupavaiheessa tarkentuviin suunnitelmiin. Rakentamisvaiheessa urakoitsijan valinnan jälkeen selvitetään rakenteisiin ja maaperään kohdistuva kuormitus ja perustamistapa sekä hulevesien hallinnan suunnittelua tarkennetaan.
Liite, Lausunnot ja hakijan vastineet
Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Minna Väyrynen p. 0401319437, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Ympäristötekninen lautakunta myöntää Lassinniityn aurinkovoimalan suunnittelutarveratkaisun seuraavin perusteluin ja ehdoin:
Perustelut
Hakemus täyttää MRL 137 §:ssä mainitut erityiset edellytykset suunnittelutarveratkaisulle. Hankkeen toteutettavuus on selvitetty asianmukaisesti ja todettu, että myönteinen suunnittelutarveratkaisu ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle ja yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.
Hanke on sopiva yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Hanke on sopiva maisemalliselta kannalta, kun ehto suojapuustosta täyttyy, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Hanke ei johda suunnittelutarvealueella vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Ilmastovaikutuksiltaan aurinkopuisto on merkittävä panostus puhtaaseen energiaan ja aurinkovoimala edistää Suomen sähköntuotannon päästötavoitteita ja vihreää siirtymää.
Ehdot
Ennen rakennusluvan myöntämistä on jatkosuunnittelussa huomioitava seuraavat asiat:
- Valtatien 5 varteen tulee istuttaa riittävän leveä, vähintään 40 metriä, näkösuojan antava suojapuusto maisemavaikutuksien lieventämiseksi. Suojapuuston tulee olla sellainen, että se antaa näkösuojaa myös talviaikaan.
- Hankkeen edetessä rakennuslupavaiheeseen, on suunnitelmissa oltava huomioituna lausunnoissa esille tulleet seikat.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 §, 137 §, 173 §
Päätöksen voimassaolo
Päätöstä vastaava rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.
Maksut
Myönteinen päätös 3000 €. Kielteinen päätös 220 €.