Perustelut
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa asiassa (PSAVI/13121/2022) vanhojen vesienkäsittelysakka-alueiden kunnostus, kunnostuksessa syntyvien vesienkäsittelysakkojen ja -lietteiden sekä likaantuneiden maa-ainesten loppusijoittaminen perustettaville vaarallisen ja vaarattoman jätteen kaatopaikoille. Lausunto on pyydetty toimittamaan 4.4.2024 mennessä, lausunnon toimittamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 24.4.2024 saakka.
Hakemuksen taustaa
Terrafame Oy:n kaivospiirillä on varastoituna vesienkäsittelysakkoja, jotka syntyivät suurelta osin vuonna 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen rakennettujen kenttäpuhdistamojen toiminnassa, pääosin vuosien 2012-2016 aikana. Vesienkäsittelysakkoja on nykyisellään sijoitettuna kaivospiirin sisäpuolelle noin kymmenelle erilliselle alueelle. Tämän hakemuksen mukaiset sakat ja lietteet ovat kalkkisaostuksella muodostettua vesienkäsittelysakkaa. Sakkojen ja lietteiden laatu vastaa pääpiirteissään metallien talteenottoprosessin loppuneutraloinnissa muodostuvien sakkojen laatua.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt päätöksellään nro 36/2014/1 sakka-alueiden kunnostamisesta ja sakkojen loppusijoittamisesta. Tätä ja vesienkäsittelysakkaa sisältävien geotuubien loppusijoittamisesta sijaintipaikalleen koskeva hakemus jätettiin aluehallintovirastolle 30.3.2015. Aluehallintovirasto hylkäsi 29.9.2017 päätöksellä nro 78/2017/1 hakemuksen sakka-alueiden kunnostamisen ja loppusijoittamisen osalta.
Hakemus
Tässä hakemusasiassa on kyse muutetusta hakemussuunnitelmasta koskien aluehallintoviraston hylkäämää sakka-alueiden kunnostamista ja sijoittamista sekä uudesta hakemuksesta vaarattoman ja vaarallisen jätteen kaatopaikan perustamiseksi. Hakemus koskee haitta-ainepitoisia massoja (vesienkäsittelysakkoja, sedimenttejä sekä maa-aineksia kuten turve- ja mineraalimaata) sisältävien sakka-alueiden kunnostamista sekä vaarattoman ja vaarallisen jätteen kaatopaikkojen perustamista. Hakemus sisältää lisäksi suunnitelman käsittelyä vaativien hule- ja suotovesien johtamisjärjestelyistä ja näille vesille rakennettavista varastoaltaista. Kunnostushanke kestää arviolta kymmenen vuotta.
Vanhojen vesienkäsittelysakka-alueiden kunnostus
Kaivospiirissä sijaitsevat kunnostettavat sakka-alueet ovat: Tammalampi-Kuusilampi (eteläinen), Kuusilampi (pohjoinen)-Härkälampi (Härkäpuro), Haukilampi, Lumela-Urkki-Kortelampi, Kortelammen sakka-alueet ja välialue. Kärsälampi on kunnostettu syksyllä 2022. Kunnostettavilla alueilla on arvioitu olevan maaperään sekoittumatonta vesienkäsittelysakkaa yhteensä 666 000 m3ktr, turpeen sekaista sakkaa 209 000 m3ktr ja pilaantunutta maata 269 0000 m3ktr.
Kunnostuksen pääperiaatteet ovat massojen poisto, vesipitoisen massan kuivaus ja loppusijoittaminen. Massan kuivaus tehdään kunnostuskohteessa perustettavissa väliaikaisissa aumoissa tai geotuubeissa. Haitta-ainepitoinen massa sijoitetaan rakennettavalle Kortelammen loppusijoitusalueelle. Pilaantuneille maa-aineksille perustetaan välivarastointialue Lumelan altaan läheisyyteen.
Kunnostettavien alueiden valuma-alueita pienennetään mahdollisuuksien mukaan ojituksilla ja kontaminaationestorakenteilla. Valuma-alueita pienentämällä saadaan minimoitua vesienkäsittelyn tarve. Kaikki kunnostettavat alueet kuuluvat nykyisellään Terrafamen vesienkäsittelyn valuma-alueeseen, eli niillä muodostuva vesi tai altaissa varastoitava vesi johdetaan ensisijaisesti käsittelyyn. Hakija esittää, että osa altaiden vesistä voitaisiin sellaisenaan johtaa ympäristöön ja loput altaiden vesistä sekä kunnostuksen aikana muodostuvista veistä johdetaan vesienkäsittelyyn ja sitä kautta joko puhtaan veden varastoaltaiden kautta tai suoraan käsittelystä ympäristöön. Päätös siitä, johdetaanko vesi suoraan ympäristöön vai käsittelyyn, tehdään Terrafamen oman tuotannonseurannan ympäristönäytteenottoon perustuen. Kaikki vedet johdetaan ympäristölupapäätöksessä 87/2022 hyväksyttyjen purkupisteiden kautta ja purkuvesien määrää ja laatua seurataan jatkuvatoimisesti ja näytteenotoin kuten yleensäkin vesipäästötarkkailussa. Veden ympäristöön johtamisessa käytetään PSAVI:n päätöksen 87/2022 lupamääräyksessä 34 esitettyjä raja-arvoja. Lupamääräyksestä 34 poiketen käytetään puhdistetuilta alueilta johdettavien vesien kiintoainepitoisuuden osalta lupamääräyksen 32 mukaista raja-arvoa 30 mg/l.
Uusi Kortelammen loppusijoitusalue
Kunnostuksessa poistetut massat sijoitetaan Kortelammen padon länsipuolelle rakennettaville vaarattoman ja vaarallisen jätteen kaatopaikoille (Kortelammen loppusijoitusalue). Vaarallisen jätteen kaatopaikan pinta-ala on 9,4 ha ja maksimitäyttötilavuus 820 000 m3 ja sille sijoitetaan vaaralliseksi jätteeksi luokitellut sakat ja lietteet. Vaarattoman jätteen kaatopaikan pinta-ala on 3,39 ha ja maksimitäyttötilavuus 250 000 m3 ja sille sijoitetaan vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavia kunnostuksessa muodostuvia maa-aineksia. Kaatopaikoille on tarkoitus sijoittaa myös päätöksessä nro 87/2022 tarkoitettu Salminen järvestä poistettava pilaantunut sedimentti, arviolta 15 000 m3.
Kaatopaikat rakennetaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) mukaisesti tiivisrakenteisina altaina, joita ympäröi reunapato. Vaarallisen ja vaarattoman jätteen kaatopaikat erotetaan toisistaan välipadolla. Kaatopaikat suljetaan asetuksen 331/2013 vaatimukset täyttävällä tiiviillä pintarakenteella. Jätetäytön suotovedet kerätään pohjan kuivatuskerroksen kautta ja ohjataan käsiteltäväksi keskuspuhdistamolle. Muut alueella muodostuvat puhtaat vedet sekä ympärysvedet ohjataan erillisten vesienjohtamisjärjestelyin alueelta.
Kontaminaationesto
Ennen kunnostushankkeen aloittamista tehdasalueen hulevesille, ensimmäisen vaiheen liuotusalueen suojapumppausvesille ja pintamaiden välivaraston vesille rakennetaan keräysallas (120 000 m3), joka sijoittuu ensimmäisen vaiheen liuotusalueen ja kipsisakka-altaiden väliin. Toinen keräysallas (10 400 m3) rakennetaan varikkoalueen hulevesille ja kaivoskoneiden pesuvesille sekä pilaantuneiden pintamaiden läjitysalueiden vesille. Näin estetään kunnostettujen alueiden kontaminoituminen uudelleen. Altaista vesi johdetaan keskusvedenpuhdistamolle tai prosessiin. Altaiden tiivisrakenne muodostuu HDPE-kalvosta ja bentoniittimatosta.
Hankkeen päästöt ja vaikutukset
Vanhojen sakka-alueiden kunnostus vähentää nykytilanteeseen verrattuna sulfaatin ja raskasmetallien pintaveteen, maaperään ja pohjaveteen kulkeutumisen riskiä. Kun sakkojen välivarastoaltaita tyhjennetään ja työnaikaisia vesiä käsitellään, vesistökuormitus kasvaa hieman. Lisäkuormitus on väliaikaista ja jaksottuu usean vuoden ajalle. Olemassa olevat kuormituskiintiöt eivät kuitenkaan ylity. Lisäksi kuormitusta rajoitetaan allasalueilla tehtävillä vesienhallintajärjestelyillä. Hankkeesta aiheutuu pölyämistä, joka voi olla havaittavissa kaivospiirin ulkopuolella. Pölyämistä ehkäistään esimerkiksi kastelemalla pölyäviä aineksia tai kasoja. Hankkeesta ei arvioida muodostuvan merkittäviä hajuhaittoja. Hankkeesta aiheutuu melua, tärinää ja lisääntynyttä valoa, mutta ne eivät erotu alueen normaalista toiminnasta.
Kortelammen loppusijoitusalueesta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä tai kuormitusta ympäristöön. Alueen maaperä on vettä heikosti johtavaa moreenia, eikä se sijaitse kallioperän ruhjevyöhykkeellä. Kaasunmuodostus jätetäytössä on hakemuksessa arvioitu vähäiseksi.
Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Taina Huttunen puh. 040 586 3159, etunimi.sukunimi@kajaani.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Lausuntonaan lupajaosto toteaa hakemuksesta seuraavaa:
Hakemuksessa esitetyt kunnostustoimenpiteet ovat ympäristön kannalta positiivisia, koska haitta-ainepitoiset sakat, sedimentit sekä maa-ainekset saadaan sijoitettua Vna 331/2013 vaatimukset täyttäville loppusijoitusalueille pois maapohjaisista altaista. Kunnostustoimenpiteistä aiheutuu kuitenkin merkittäviä ympäristöriskejä suuria vesimääriä ja haitta-ainepitoisia maa-aineksia käsiteltäessä ja välivarastoitaessa, kunnostuksen aiheuttamat riskit sekä kuormitus purkuvesistöön ajoittuvat myös varsin pitkälle aikavälille kunnostuksen kestäessä jopa 10 vuotta. Lupajaosto esittää, että kaikki kunnostusalueelta poistettava vesi tulisi mahdollisuuksien mukaan johtaa vesienkäsittelyyn keskuspuhdistamolle ennen vesien johtamista ympäristöön.