Kaupunginhallitus, kokous 19.12.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 234 Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2025-2032, luonnos 17.11.2023

KAJDno-2023-1433

Valmistelija

  • Risto Hämäläinen, Kehitysjohtaja, risto.i.hamalainen@kajaani.fi

Perustelut

Väylävirasto pyytää lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025– 2032. Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.

Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan. Lausunto annetaan Lausuntopalvelu.fi:ssä vastaten Väyläviraston esittämiin kysymyksiin. Kaupunki on antanut aiemmin lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, Liikenne 12-suunnitelmasta sekä Väyläviraston aiemmista investointisuunnitelmista.

Lausuntopyyntö aineistoineen löytyy osoitteesta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f68b0581-bcec-4e82-9500-d142e1db9006

Kajaanin kaupunki toteaa lausuntonaan lausuntopyynnössä annettuihin kysymyksiin vastauksinaan seuraavaa:

1.       Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Edellistä investointiohjelmaa hieman paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Ratahankkeisiin on itäiseen Suomeen osoitettu rahoitusta erityisesti Karjalan rataan. Traficomin laatiman valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaan rataverkon kuljetusmäärät kasvavat Suomessa erityisesti Savon ja Karjalan radoilla vähintään vuoteen 2030 asti, mutta Savon radalle ei ole osoitettu ohjelmassa kuin vähäisiä parannushankkeita. Investoinnit keskittyvät aiempien ohjelmien tapaan Etelä- ja Länsi-Suomeen, osin Keski-Suomeen, ja se koskee erityisesti maantiehankkeita. Hallitusohjelmaan sisältyvien Pohjoisen ohjelman ja Itä-Suomen vision tavoitteita saavutettavuuden parantamiselle ei ole ohjelmassa otettu juurikaan huomioon.

Itä-Suomen 2000-luvun aikana rajusti kasvanut saavutettavuusvaje Länsi-Suomeen verrattuna tule korjata investointiohjelmaan ja seuraaviin vuosittaisiin ohjelmiin. Kainuun Liiton tekemän selvityksen mukaan vuosina 2004 – 2023 Pohjanmaan radan/Pääradan parantamiseen on käytetty 865 M€, Karjalan radan kehittämiseen 364 M€, mutta Savon radan hankkeisiin vain 42 M€. Mikäli investointiohjelman sisältämät hankkeet Luumäki-Joutseno 262 M€ ja Imatra-Joensuu 64 M€ eivät sisälly laskelmaan, kasvavat valtion investoinnit Karjalan rataan merkittävästi.  

2.       Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Lausunnossaan Liikenne 12-ohjelmasta Kajaanin kaupunki totesi pitävänsä sen tärkeimpinä toimenpiteinä alueiden saavutettavuuden parantamista alueiden kilpailukykyä tukien, ja että tavoite on kirjattu aivan oikein ohjelmaan, mutta sen osalta investointiohjelmassa esitetyt toimenpiteet eivät vastaa ohjelman tavoitteisiin. Tämän kaupunki on tuonut esille lausunnoissaan aiemmista Väyläviraston investointiohjelmasta.

Investointiohjelman luonnoksessa alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset ja edelleen sen ohjaamat käytännön investoinnit tulee kohdentaa kattamaan tasapuolisemmin koko maata kuin mitä luonnoksessa nyt on esitetty.

3.       Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Itäisen Suomen maakuntaliittojen lausunnon havainto on oikea, että ohjelma tasoittaa hieman henkilöjunaliikenteen nopeustasoa Itä- ja Länsi-Suomen välillä, ja että tavaraliikenteen toimintaedellytykset paranevat kuljetusten kannalta ongelmallisimmilla rataosilla.

Konkreettisina Kainuuta koskevina, vaikkakin edelleen varsin pieninä toimenpiteinä ohjelmaluonnos sisältää Iisalmi-Kontiomäki välityskyvyn parantamisen 25 M€, Joensuu-Nurmes peruskorjauksen 59 M€ ja Vuokatti-Kontiomäki sähköistyksen 7 M€.

Iisalmi-Kontiomäki hankkeen lisäksi Savon radalle on osoitettu Kouvola-Kuopio matka-aikojen lyhentämiseen 18 M€. Sen suunnitteluun ja rakentamiseen voi olla mahdollista hakea CEF-rahoitusta. Connecting Europe Facility eli CEF-rahoituksella rahoitetaan TEN-T-verkolle kohdistuvia hankkeita. CEF2-ohjelmakauden kesto on 2021–2027. Sen rahoitusta voidaan hakea, kun hankkeille on olemassa kansallinen rahoitus. Lisäksi hallitusohjelman määräaikaiseen 4 miljardin euron investointiohjelmaan sisältyy 50 M€ Kouvola-Kuopio nopeudennostoon. Osa hallitusohjelman investointiohjelman hankkeista sisältyy myös Väyläviraston investointiohjelmaan. Hallitus toteuttaa hallitusohjelman investointiohjelmaa talousarviopäätöksin.

Jo käynnissä olevat hankkeet Kuopion ratapihan parantamisen 1. vaihe 42 M€, Iisalmi-Ylivieska sähköistys ja Iisalmen kolmioraide 64 M€, Kontiomäki-Pesiökylä –radan parantaminen 81 M€ sekä Oulu-Kontiomäki –rataosan välityskyvyn parantamisen 1. vaihe 26,5 M€ ovat myönteisiä rataverkon parantamistoimenpiteitä.

Myönteinen tieto Savon radan osalta on, että Väyläviraston vuonna 2023 valmistuneessa Kouvola-Kuopio tarveselvityksessä ja hankearvioinnissa on tarkasteltu myös laajemmin toimenpiteitä matka-aikojen lyhentämiseksi ja välityskyvyn parantamiseksi, ja että jatkosuunnittelua tehdään myös laajemmasta toimenpidekokonaisuudesta kuin vain investointiohjelmaan priorisoiduista toimenpiteistä.

Maanteiden kehittämishankkeiden osalta tilanne on edelleen se, että investointiohjelman tiehankkeet kohdistuvat lähes täysin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Merkittävin pois jätetty hanke on VT 5 Leppävirta-Kuopio, joka kuitenkin sisältyy hallitusohjelman määräaikaiseen 4 miljardin euron investointiohjelmaan, ja siten toivottavasti siirtyy piakkoin suunnitteluun ja edelleen rakentamiseen.

Kajaanin kaupunki esittää, että ohjelmaa tulee korjata sekä täydentää seuraavasti:

Savon radan osalta ohjelmaan tulee sisällyttää radan merkittävä suunnitteluvalmiuden nosto tavoitteena Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon Liittojen keväällä 2021 teettämän kokonaisselvityksen investointitason 791 M€ mukainen suunnitteluvalmius. Edelleen ohjelmaan tulee lisätä pitkän aikavälin tavoite Savon radan kehittämisestä toisena Etelä- ja Pohjois-Suomen yhdistävänä pääratana, tavoitteena Pohjanmaan radan tasoinen nopeus ja sujuvuus. Luonnoksen ja aiempien investointiohjelmien rahoitusehdotukset ovat Savon radan merkitys huomioon ottaen täysin alimitoitetut.

VT 5 Leppävirta–Kuopio tulee sisällyttää rahoitettaviin hankkeisiin hallitusohjelman mukaisena 140 M€ hankkeena. Valtatie on toinen keskeinen maantieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä VT 4 rinnalla. Tiejakson heikkoudet ja vaarallisuus liikenteen määrään suhteutettuna on tunnistettu myös Väyläviraston toimesta investointiohjelmissa. Lisäksi valtatien jatkokehittämisen seuraavan vaiheena ohjelmaan tulee sisällyttää Siilinjärvi-Iisalmi välin parantamisen suunnittelu ja sen arviolta noin 200 M€ investoinnin tarkentaminen.

Kaupunki uudistaa jo aiemmin tekemänsä esityksen, että VT 22 Oulu-Kajaani-Vartius Pohjois-Suomen tärkeimpänä poikittaisena yhteysvälinä ja kansainvälisenä liikenneyhteytenä tulee sisällyttää pääväyläasetukseen, ja samalla toteuttaa sen tieluokituksen muutos VT6:ksi jatkumaan Kajaanista Ouluun. Lisäksi investointiohjelmaan tulee sisällyttää valtatien pitkän aikavälin vaiheittainen jatkokehittäminen aiemmin tehtyjen selvitysten mukaisesti sekä juuri valmistumassa olevan yhteysvälin uuden kehittämissuunnitelman mukaisesti.

4.       Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Kajaanin kaupunki totesi lausunnossaan Liikenne 12 -ohjelmasta, että sen toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta tärkein on Väyläviraston johdolla laadittava investointiohjelma, ja että ohjelma on laadittava yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän ja alueellisten toimijoiden kanssa siten, että vuoropuhelu on aidosti osallistavaa, läpinäkyvää ja tietopohjaista. Nyt lausuntokierroksella oleva ohjelma ei vastaa tähän tavoitteeseen, kuten eivät aiemmatkaan ohjelmat. Erityisesti ohjelman vaikutusten arvioinnin puutteet aluekehityksen ja saavutettavuuden osalta korostuvat. Ohjelmaprosessia voidaan parantaa ottamalla paremmin huomioon alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja käymällä aitoa vuoropuhelua alueiden kanssa. Tämän kaupunki toi esille jo aiemmissa lausunnoissaan.

Konkreettisena ohjelman toteuttamista edistävänä toimenpiteenä Kajaanin kaupunki esittää, että maakuntia ja kuntia kuultaisiin Väyläviraston väyläselvitysten ja -suunnitelmien valmisteluprosesseissa. Hankkeiden suunnitelmavalmius on olennainen ehto niiden toteutumiselle. Alueiden liikennetarpeiden tunnistaminen jo suunnitteluvaiheessa parantaa suunnitelmien vaikuttavuutta.  

5.       Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina investointiohjelman tulevia päivityskierroksia varten?

Edellä jo esitetyt, Itä-Suomen haasteisiin vastaavat kohteet. 

6.       Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Ei kommenttia.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi

Kaupunginhallitus antaa valtion väyläverkon investointiohjelman luonnoksesta vuosille 2025– 2032 esittelytekstin mukaisen lausunnon.

Päätös

Hyväksyi.

Kehitysjohtaja Risto Hämäläinen oli asiantuntijana kokouksessa asian esittelyn ajan.

Tiedoksi

Väylävirasto