Perustelut
Väylävirasto pyytää lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030. Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosien 2023–2030 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. talousarvioesityksen valmistelussa. Investointiohjelma sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan. Lausunto annetaan Lausuntopalvelu.fi:ssä vastaten Väyläviraston esittämiin kysymyksiin. Kaupunki on antanut aiemmin lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, Liikenne 12 -suunnitelmasta kokouksessaan 16.2.2021 § 30 sekä sen perusteella tehdystä ensimmäisestä valtion väyläverkon investointiohjelmasta 2022–2019 kokouksessaan 7.9.2021.
Ohjelmaluonnos ja muu aineisto linkistä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8f11167b-fb8d-44bc-a03c-0505e7d90cd8
Kajaanin kaupunki toteaa lausuntonaan vastauksina lausuntopyynnön kysymyksiin seuraavaa:
1. ONKO INVESTOINTIOHJELMASSA KUVATTU YMMÄRRETTÄVÄSTI LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELUPERIAATTEET?
Valmisteluperiaatteet on kuvattu hyvin ja selkeästi.
2. ONKO MIELESTÄNNE INVESTOINTIOHJELMASSA KOKONAISUUTENA ONNISTUTTU VASTAAMAAN SILLE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN JA MUUTTUNEESEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN?
Itä-Suomen maakuntien lausunnossa investointiohjelmasta on tuotu esille aiheellisesti se, että ohjelmaluonnos on valmisteltu ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja sitä seuranneita pakotteita. Muutokset Venäjän rajaliikenteessä eri liikennemuotojen osalta vaikuttavat kaikkein merkittävimmin itäiseen Suomeen. Muutos tarkoittaa muun muassa kotimaisen metsäbioenergian käytön lisääntymistä ja maan huoltovarmuuden (ml. kansainväliset yhteydet) merkityksen korostumista. Tavaraliikenteen siirtyminen Suomen ja Venäjän väliltä Suomen rajojen sisälle sekä raaka-ainekuljetusten lisääntyminen tarkoittavat sitä, että on nopeasti tarkasteltava raideliikenteen välityskykyä ja lisättävä erityisesti itäisen Suomen raideliikenteen kohtaamispaikkoja yksiraiteisilla osuuksilla Savon ja Karjalan radoilla.
Maakuntaliitot esittävät, että LVM sekä liikennevirastot laativat vuorovaikutuksessa alueiden kanssa pikaisesti ajantasaisen tilannekuvan, joissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksiin yleisesti ja valtakunnallisesti, mutta lisäksi erityisesti vaikutuksia itäisen Suomen logistiikkaan liikennemuodoittain ja kokonaisuutena liikennejärjestelmätasolla. Hyväksyttävän investointiohjelman on perustuttava päivitettyyn tilannekuvaan. Samalla tarvittavat investoinnit itäisen Suomen logistiikan toimivuuden varmistamiseksi on käynnistettävä pikaisesti.
Edelleen maakuntaliitot toteavat, että investointien kohdistuminen ei kohtele maata tasapuolisesti ja kattavasti. Rata- ja maantieverkon kehittämishankkeista 70 % kohdentuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Investoinnit tulee kohdentaa kattamaan tasapuolisemmin koko maa kuin mitä luonnoksessa nyt on esitetty.
Lausunnossaan investointiohjelmasta 2022–2019 kaupunginhallitus totesi vastaavalla tavalla, miten alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti eteläiseen ja läntiseen Suomeen, ja että alueiden väliset saavutettavuusmuutokset kohdistuisivat erityisesti Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien yhteyksiin Etelä-Suomeen.
Kajaanin kaupunki yhtyy Itä-Suomen maakuntaliittojen lausunnossa esitettyyn vaatimukseen liikennejärjestelmän tilannekuvan päivittämisestä.
Edelleen kaupunki toteaa, että alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset ja edelleen sen ohjaamat käytännön investoinnit tulee kohdentaa kattamaan tasapuolisemmin koko maata kuin mitä luonnoksessa nyt on esitetty.
3. OVATKO INVESTOINTIOHJELMAN PERUSTELUT VAIKUTUSTEN KAUTTA TASAPUOLISET JA SELKEÄT?
Investointiohjelmaa ei ole tarkasteltu miten se vaikuttaa koko maan liikennejärjestelmään ja aluekehitykseen. Ohjelmassa tulisi keskittyä tarkastelemaan yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviä liikennejärjestelmävaikutuksia. Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus ja hyöty-kustannussuhde kuuluvat hankkeisiin ja niiden keskinäiseen vertailuun, mutta ne eivät ole riittäviä tarkasteluja yhteiskunta- ja aluekehityksen eikä kansantalouden kannalta.
Lausunnossaan Liikenne 12 -suunnitelmasta Kajaanin kaupunki totesi pitävänsä sen tärkeimpinä toimenpiteinä alueiden saavutettavuuden parantamista alueiden kilpailukykyä tukien, ja että tavoite on kirjattu aivan oikein suunnitelmaan, mutta sen osalta esitetyt toimenpiteet eivät vastaa tavoitteeseen.
Investointiohjelman luonnoksessa alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Itäisen Suomen raideyhteyksien osalta todetaan ohjelman vain luovan edellytyksiä nopeuttaa Kuopion ja Joensuun junayhteyksiä Helsinkiin 5–10 minuuttia. Vastaavasti tieverkon parannustoimet puolestaan osoitettaisiin keskeisen päätieverkon ruuhkautuneille osuuksille, ja että alueiden väliset saavutettavuusmuutokset kohdistuisivat erityisesti Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien yhteyksiin Etelä-Suomeen.
Alueiden välisen saavutettavuuden tavoitteen vaikutukset ja edelleen sen ohjaamat käytännön investoinnit tulee kohdentaa kattamaan tasapuolisemmin koko maata kuin mitä luonnoksessa nyt on esitetty.
4. MITEN MUUTTAISITTE INVESTOINTIOHJELMAA LIIKENNE 12 MUKAISEN LIIKENNEMUOTOKOHTAISEN TALOUSKEHYKSEN PUITTEISSA JA MITEN PERUSTELETTE MUUTOSTEN PAREMMAT VAIKUTUKSET?
Ohjelmaluonnoksessa on paljon puutteita väyläverkon tasapuolisen kehittämisen ja alueiden välisen saavutettavuuden osalta. Näitä ovat erityisesti Savon radan minimaaliset parannustoimenpiteet 10 M€, VT 5 Leppävirta-Kuopio osuuden jättäminen pois rahoitettavista investoinneista, Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki rataosuuden kehittämisen lopettaminen ja VT 22 Oulu-Kajaani yhteysvälille suunnatut vain pienet pistemäiset hankkeet perusväylänpidon hankkeina 2,4 M€.
Ratahankkeista Oulu-Kontiomäki radan kehittäminen 32 M€ Oulun päässä, Oulun kolmioraide ja Heikkilänkankaan liikennepaikka, oli mukana edellisessä investointiohjelmassa 2022–2019, mutta uudesta ohjelmasta se on jätetty pois, koska luonnoksen mukaan tarve perustuu Vartiuksesta Raaheen ja Kokkolaan kulkeviin pitkiin pellettijuniin, ja liikenteestä tulevaisuudessa ei ole tietoa. Savon radan kehittämisen jatkaminen on linjattu Liikenne 12 -suunnitelmassa yhdessä Karjalan radan kanssa, mutta investointiohjelmassa tavoitetta ei ole otettu huomioon. Myönteistä on, että radan suunnittelu on sisällytetty Väyläviraston vuoden 2022 merkittävien ratahankkeiden suunnitteluohjelmaan. Itä-Suomen osalta Karjalan radan parantamishanke Luumäen ja Joutsenon välillä on mukana ohjelmassa.
Kajaanin kaupunki esittää, että ohjelmaa tulee korjata sekä täydentää seuraavasti, uudistaen aiemmat esityksensä investointiohjelmaan 2022–2019 sekä ottaen kantaa Oulu-Kontiomäki radan kehittämiseen:
Savon radan osalta ohjelman hankekoriin 1B tulee sisällyttää Kouvola-Kuopio nopeudennostoon yhteensä 63 M€ Väylän hankekortin 26.5.2021 mukaisesti esiselvitykseen 2018 perustuen. Radan suunnitteluvalmiutta tulee nostaa merkittävästi tavoitteena Kainuun, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon Liittojen keväällä 2021 teettämän kokonaisselvityksen investointitason 791 M€ mukainen suunnitteluvalmius. Edelleen ohjelmaan tulee lisätä pitkän aikavälin tavoite Savon radan kehittämisestä toisena Etelä- ja Pohjois-Suomen yhdistävänä pääratana, tavoitteena Pohjanmaan radan tasoinen nopeus ja sujuvuus.
Oulu-Kontiomäki kehittäminen tulee ottaa takaisin ohjelmaan. Ukrainan sodan vaikutuksista Kostamuksen rautapellettien kuljetukseen Pohjanlahden rannikolle ei ole sellaista tietoa, että kuljetukset keskeytyisivät. Hanke tulee olla mukana investointiohjelmassa, koska ilman varmaa tietoa kuljetusten loppumisesta sen poisjättäminen ei ole perusteltua. Mikäli kuljetuksen lakkaavat voidaan hankkeen tarpeellisuutta tarkastella uudestaan.
Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki rataosuuden kehittämisen lopettaminen on jätetty ohjelman ulkopuolelle, sillä perusteella, että Oulu-Kontiomäki radan parantaminen turvaa transitoliikenteen sujuvuuden. Kaupunki katsoo, että ratayhteyden liikennepaikkojen kehittäminen 69,4 M€ on sisällytettävä ohjelmaan, että Pohjois-Suomen rataverkko pystyy vastaamaan kasvaviin tavaraliikenteen kuljetustarpeisiin.
Pohjanmaan radan jatkoparantaminen Liminka-Oulu -kaksoisraiteen ja liikennepaikkojen osalta 145 M€ on sekin jätetty pois. Kaupunki on pitkään tukenut osaltaan Pohjanmaan radan nopeuttamista Oulu-Kainuu Tervan Tie ry. yhteistyössä, ja katsoo, että Liminka-Oulu välin hanke tulee sisällyttää ohjelmaan.
Ohjelman investoinneista pois jätetty VT 5 Leppävirta–Kuopio 122 M€ tulee sisällyttää rahoitettaviin hankkeisiin. Pois jäännin esitetty peruste, ettei hanke ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava, ei ole kestävä. Valtatie on toinen keskeinen maantieyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä VT 4 rinnalla, ja luonnoksessakin todetaan aivan oikein tiejakson heikkoudet ja vaarallisuus liikenteen määrään suhteutettuna. Lisäksi valtatien jatkokehittämisen seuraavan vaiheena ohjelmaan tulee sisällyttää Siilinjärvi-Iisalmi välin parantamisen suunnittelu ja sen arviolta noin 200 M€ investoinnin tarkentaminen.
Kaupunki uudistaa Liikenne 12 -suunnitelmasta tekemänsä esityksen, että VT 22 Oulu-Kajaani yhteysväli Pohjois-Suomen tärkeimpänä poikittaisena yhteysvälinä tulee sisällyttää pääväyläasetukseen, ja samalla toteuttaa sen tieluokituksen muutos VT6:ksi jatkumaan Kajaanista Ouluun, jota Kainuun Liitto on esittänyt. Lisäksi investointiohjelmaan tulee sisällyttää VT22 kehittämisen jatkaminen välillä Oulu- Muhos-Kajaani 40 M€ sekä valtatien pitkän aikavälin vaiheittainen jatkokehittäminen aiemmin tehtyjen selvitysten mukaisesti.
Ottamalla edellä esitetyt kehittämiskohteet huomioon ohjelmassa sen vaikuttavuutta pystytään merkittävästi edistämään koko maan liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden parantamiseksi, elinkeinoelämän kuljetustarpeiden täyttämiseksi sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hahmottamiseksi.
MITEN KEHITTÄISITTE INVESTOINTIOHJELMAN LAATIMISEN PROSESSIA, SEN PÄIVITTÄMISTÄ JA SEURANTAA?
Kajaanin kaupunki totesi lausunnossaan Liikenne 12 -suunnitelmasta, että sen toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta tärkein on Väyläviraston johdolla laadittava investointiohjelma, ja että ohjelma on laadittava yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän ja alueellisten toimijoiden kanssa siten, että vuoropuhelu on aidosti osallistavaa, läpinäkyvää ja tietopohjaista. Nyt lausuntokierroksella oleva ohjelma ei vastaa tähän tavoitteeseen. Erityisesti ohjelman vaikutusten arvioinnin puutteet aluekehityksen ja saavutettavuuden osalta korostuvat. Ohjelmaprosessia voidaan parantaa ottamalla paremmin huomioon alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja käymällä aitoa vuoropuhelua alueiden kanssa.