Perustelut
Aluehallintovirasto on pyytänyt Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Majasaaren vaarallisten ja vaarattomien jätteiden käsittelyn ja vaarallisten jätteiden kaatopaikkaa.
Vaarallisten jätteiden käsittely- ja loppusijoitustoiminnat sekä vesienkäsittelylaitos sijoittuvat Kajaanin kaupungin kiinteistöille 205-401-1-67 Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Majasaaren jätekeskuksen viereen noin yhdeksän kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen.
Kuvaus toiminnasta
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kajaanin kaupungin Majasaareen sijoittuvalle vaarallisen ja vaarattoman jätteen vastaanotolle, käsittelylle ja välivarastoinnille sekä vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Lupaa haetaan myös vesienkäsittelylaitokselle ja käsiteltyjen vesien johtamiselle maastoon. Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa laitoksen toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Suunnitellun vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria, josta noin 2,5 hehtaaria on jätteenkäsittelyaluetta ja 2,6 hehtaaria jätteen loppusijoitusaluetta. Alueelle vastaanotettavien jätteiden enimmäismäärä vuodessa on 45 000 tonnia, jotka kaikki voidaan loppusijoittaa. Lisäksi haetaan lupaa sijoittaa vaarallisen jätteen kaatopaikalle noin 42 000 tonnin kertaerä SLF-jätettä (metallipitoisen jätteen mekaanisen käsittelyn kevytjae).
Vaarallisten jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalueella käsitellään ja loppusijoitetaan pääasiassa vaarallisia jätteitä, joita ovat esimerkiksi jätteenpoltossa syntyvät tuhkat ja kuonat, savukaasun puhdistusjätteet, teollisuusjätteet, jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä pilaantuneet maat. Suunniteltuja jätteenkäsittelytoimintoja ovat muun muassa murskaus, kuivaus, kiinteytys ja stabilointi, erottelu sekä elektrokineettinen käsittely. Käsitellyt jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön. Tarvittaessa alueella käsitellään ja varastoidaan myös vaarattoman jätteen jakeita, joita ei voida jätelain 145a §:stä (markkinaehtoisuus) johtuen käsitellä Majasaaren jätekeskuksen alueella. Hakija on tulkinnut vaarallisten jätteiden käsittelytoimintojen perusteella laitoksen olevan ns. direktiivilaitos.
Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle rakennetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaiset vaarallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteet. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen täyttömäärä on 461 000 m3. Jätetäytön korkeus on 29 metriä eli täytön laki on tasolla +207 metriä meren pinnan yläpuolella. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle haetaan lupaa toteuttaa kaatopaikka nojaavana rakenteena siten, että se rakennetaan osaksi Majasaaren jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan loppusijoitusaluetta vasten. Kaatopaikan pintarakenteelle haetaan lupaa ohennetulle kerrospaksuudelle, joka poikkeaa kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa 331/2013 säädetystä vaarallisen jätteen kaatopaikan pintarakennevaatimuksista.
Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 liitteessä 3 olevan taulukon 8 mukaan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettavan jätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) kuiva-ainetta kohti laskettuna saa olla 6 %. Tähän edellytykseen haetaan edellä mainitun asetuksen 34 §:n mukaista poikkeusta sijoittaa muista jätteistä erilliseen osastoon erityisjätteenä SLF-hienoainesta (0–12 mm), jonka orgaanisen hiilen kokonaismäärä on enintään 18 % kuiva-ainetta kohti laskettuna. Poikkeusta haetaan viiden vuoden ajaksi, ja se koskisi myös aiemmin mainittua vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaa kertaerää (42 000 tonnia). Valtioneuvoston asetuksen 843/2017 (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MARA-asetus) mukaisten jätteiden hyödyntämiselle rakennettavissa kenttärakenteissa haetaan ympäristölupaa enimmillään neljän metrin kerrospaksuuden osalta, mikä siis ylittää ns. MARA-asetuksen maarakenteita koskevan enimmäiskerrospaksuuden. Ympäristöluvan hakemista varten on laadittu muun muassa maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja jätteenkäsittelyn BAT-selvitys, TOC-korotuksen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisriskiarvio sekä toteutettu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Hakemuksessa on esitys jätevakuudeksi.
Tiedot olennaisista päästöistä ja muodostuvista jätteistä sekä vaikutukset ympäristöön
Jätteenkäsittelykentillä ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen erilliselle vesienkäsittelylaitokselle käsiteltäviksi. Käsitellyt vedet johdetaan Koljosensuolla laskevaa ojaan, josta vedet virtaavat noin 2 km:n etäisyydellä olevaan Niittyjokeen ja edelleen Kylkiäisen ja Välijoen kautta Kivijärveen ja siitä Kivijokea pitkin Mainuanjärveen ja edelleen Oulujärven Vuottolahteen. Maastoon johdettavien vesien määrää pyritään vähentämään hyödyntämällä hulevesiä käsittelyissä ja pölyn sidonnassa. Vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueella muodostuvaksi kokonaisvesimääräksi on arvioitu 11 000 m3 vuodessa.
Vesienkäsittely on suunniteltu erikseen erityyppisille vesilaaduille ja käsittelyssä poistetaan kunkin jätejakeen haitta-aineet käsittelyn eri vaiheissa. Luvan hakija on esittänyt maastoon johdettaville vesille raja-arvot. Esitettyjen raja-arvojen ja alueella muodostuvan vesimäärän perusteella on arvioitu vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen kuormitus pintavesiin ja sen vaikutukset purkuvesistössä. Purkureitillä olevien vesimuodostumien nykyiseen vedenlaatuun verrattuna, vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat kemiallisen hapenkulutuksen lisääntyminen sekä ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien kasvu jäävät vähäisiksi. Sen sijaan Niittyjoen, Kylkiäisen, Kivijärven ja Kivijoen yläosan kloridipitoisuuden arvioidaan noin kaksinkertaistuvan nykytilaan verrattuna.
Vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen kuormituksen pintavesiin ei arvioida aiheuttavan muutoksia vesimuodostumien ekologisiin tai kemiallisiin tilaluokituksiin. Vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella Kivijärven, Mainuanjärven sekä Niittyjoki-Mainuanjoen vesimuodostuman ekologinen tila on arvioitu hyväksi ja Kylkiäisen tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on arvioitu kaikkien edellä mainittujen vesimuodostumien osalta hyvää huonommaksi. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma, miten toiminnan vaikutuksia pintavesiin tarkkaillaan.
Suunnitellun toiminnan melutasot jäävät alle ohjearvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Eri materiaalien murskauksista aiheutuvat melupäästöt ovat luokkaa LWA 115–120 dB, joka etäisyysvaimenemisen perusteella arvioituna vastaa 42–47 dB:n melutasoa 1,8 km etäisyydellä toiminnasta.
Vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen toiminnoista pölyämistä voivat aiheuttaa erilaiset murskaustoiminnot, hienoainesta sisältävien materiaalien (esim. tuhkien) käsittely sekä liikenne. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä voi muodostua ajoittain hajua. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella ei muodostu kaatopaikkakaasua (metaania/hiilidioksidia), koska loppusijoitettavassa jätteessä ei ole orgaanista materiaalia pois lukien SLF-jäte. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella voi muodostua pieniä määriä vetyä tai muita kaasuja esimerkiksi tuhkamateriaalien stabiloituessa.
Mahdolliset päästöt ilmaan esiintyvät päästölähteen välittömässä läheisyydessä ja ne eivät ole jatkuvia. Päästöt ilmaan eivät arvion mukaan aiheuta haittaa lähimmälle asutukselle. Omasta toiminnasta syntyy jätettä vesienkäsittelylaitoksella. Kyseiset jätteet sijoitetaan sellaisenaan tai käsiteltynä loppusijoitusalueelle. Hakemuksessa on esitetty jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.
Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä aluehallintoviraston viraston verkkosiuilla osoitteessa https://ylupa.avi.fi.
Lisätiedot: johtava ympäristönsuojelutarkastaja Paula Malinen, puh. 044 7100 5987, sähköposti:etunimi(at)sukunimi.kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto lausuu Majasaaren vaarallisten jätteiden käsittelyn ja vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristölupahakemuksesta seuraavaa:
Vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueen merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat päästöistä vesiin ja maaperään. Alueelta tulevat vedet johdetaan ojaan ja siitä edelleen vesistöön. Samaan Kivijärven, Mainuanjärven ja Niittyjoki- Mainuanjärven vesistömuodostumaan ohjataan Majasaaren tavanomaisen jätteen kaatopaikalta ja Kajaanin Romu Oy:n laitokselta tulevat kuormitteiset vedet.
Hakemuksessa on arvoitu Majasaaren jätekeskuksen, vaarallisen jätteen kaatopaikan ja Kajaanin Romu Oy:n vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisten toimintojen yhteisvaikutuksia. Majasaaren jätekeskuksen aiheuttamaa kuormitusta ei ole arvioitu erikseen, koska se hakemuksen mukaan vastaa nykytilannetta.
Majasaaren tavanomaisen jätteen kaatopaikan toiminnasta aiheutuvat päästöt ja eivät ole vastanneet toiminnasta aiheutuvien toimintaa koskevien ympäristölupamääräysten lupamääräyksiä. Jätekeskuksen jäte- ja suotovedet käsitellään omalla puhdistamolla, mutta puhdistamo ei ole täyttänyt ympäristöluvan lupaehtoja. Jätekeskuksen alueen maaperään ja pohjaveteen sekä alapuolisiin vesistöihin on kulkeutunut enemmän kuormitusta kuin aikaisemmissa lupaharkinnoissa on arvioitu.
Viranomaisille ja asukkailla on ollut huoli alapuolisen vesistön tilasta ja Majasaarenkankaalla sijaitsevien toimintojen vesipäästöjen määrästä ja vaikutuksista. Vaarallisen jätteen käsittely- ja loppusijoitusalueelta tulevien kuormittavien vesien määrä tuleekin pitää mahdollisimman pienenä. Haitallisia aineita sisältävät varastokasat tulee peittää tai varastoida sääsuojassa. Mikäli pintarakenteissa käytetään ohuempia rakenteita kuin mitä kaatopaikka-asetuksessa on edellytetty, on varmistuttava, että käytettävät rakenteet vastaavat kaatopaikka-asetuksen tiiveysvaatimuksia.
Maastoon ja alapuoliseen vesistöön johdettaville vesille tulee asettaa sellaiset päästörajat, ettei alapuolisen vesistömuodostumien ekologiseen ja kemialliseen tilaan haitallisia muutoksia. Päästörajoissa tulee ottaa huomioon alueen muiden toimintojen vesistöihin tuleva kuormitus. Mikäli päästörajoihin ei päästä, vedet tulee johtaa tai kuljettaa muualla puhdistettavaksi. Tällöin vesien haitta-ainepitoisuuksille asetettavista vaatimuksista voidaan sopia vastaanottavan laitoksen kanssa.
Hakemuksessa haetaan määräaikaista poikkeuslupaa sijoittaa muista jätteistä erilliseen osastoon erityisjätteenä SLF-hienoainesta jonka orgaanisen hiilen kokonaismäärä on enintään 18 % kuiva-ainetta kohti laskettuna. SLF- hienoaineksen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvon 6 % kolmikertaisesti. Muiden parametrien osalta vaarallisen jätteen kaatopaikan raja-arvot eivät ylity. Riskinarvioinnin perusteella SLF-hienoaineksesta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Lupajaosto katsoo, että määräaikainen lupa SLF- jätteen sijoittamiselle erityisjätteenä muista jätteistä erilliseen osastoon voidaan myöntää, jos sijoittamisen edellytykset luvan myöntämisen ajankohtana edelleen täyttyvät. Vaarallisen jätteen polttokapasiteettia ei Suomessa tällä hetkellä ole riittävästi, joten muita mahdollisia käsittelymenetelmiä ei nykyisessä tilanteessa ole kuin sijoittaminen vaarallisen jätteen kaatopaikalle.