Kuvaus
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Kajaanin Romu Oy:n ilmoituksesta koeluonteisesta toiminnasta koskien murskauslaitoksen prosessoidun 0-3 mm:n alitteen hyötykäyttöä vallirakenteessa. Lausunto on pyydetty toimittamaan 13.11.2025 mennessä. Lausunnolle on pyydetty ja myönnetty lisäaikaa 21.11.2025 saakka. Asian diaarinumero on PSAVI/10954/2025.
Ilmoitettu koeluonteinen toiminta
Kajaanin Romu Oy selvittää kahden vuoden mittaisessa koetoiminnassa murskalaitoksen prosessissa syntyvän prosessoidun 0-3 mm:n alitteen soveltuvuutta vallirakenteeseen ympäristökelpoisuuden ja teknisten ominaisuuksien osalta. Koevalli rakennetaan yrityksen Saunakankaan käsittelylaitoksen vuokra-alueen länsilaidalle.
Koetoiminnassa hyötykäytettävä prosessoitu alite on murskalaitoksen prosessissa syntyvästä 0-3 mm:n alitteesta metallinpoistokäsittelyssä syntynyt jäte, joka koostuu pääasiassa lasista, muovifraktioista ja mineraalisesta aineesta. Kyseistä välituotteena syntyvää alitetta on jatkokäsitelty erottelemalla siitä edelleen metalleja. Prosessoidun alitteen on arvioitu soveltuvan teknisiltä ominaisuuksiltaan vallirakenteeseen koostumuksensa ja rakeisuutensa vuoksi.
Prosessoitua alitetta ei enää koetoiminnan yhteydessä käsitellä, vaan se hyötykäytetään sellaisenaan. Prosessoitua alitetta ei myöskään välivarastoida koetoiminnan yhteydessä, vaan välivarastointi toteutetaan laitosalueella ympäristöluvan puitteissa.
Koetoiminnassa hyödynnetään 10 500 t prosessoitua 0-3 mm:n alitetta ja 1 705 t MARA-kelpoista betonimursketta. Vallin kokonaistilavuus on noin 8 600 m3. Vallin välikerroksissa on tarkoitus hyödyntää MARA-kelpoista betonimursketta, joka täyttää MARA-asetuksen peitetyn kentän mukaiset raja-arvot. Osa vallista toteutetaan myös ilman välikerroksia loivemmilla luiskakaltevuuksilla. Koevallirakenne toteutetaan betonimurskekentän päälle, jota on rakennettu kohteeseen kesän ja syksyn 2025 aikana MARA-ilmoituksen (KAIELY/352/2025) mukaisesti. Kentällä on tarkoitus säilyttää lavoja ja kontteja.
Koetoiminnassa on tarkoituksena selvittää prosessoidun alitteen tekninen soveltuminen vallirakenteeseen sekä rakenteen ympäristövaikutuksia. Jatkossa toiminnanharjoittajan ajatuksena on kierrättää koko murskalaitoksen toiminta-alue koetoimintailmoituksen kaltaisella vallilla mm. pölyn ja roskien leviämisen torjunnan tehostamista varten, ja koetoiminnalla selvitetään alitteen ympäristövaikutusten lisäksi esimerkiksi optimaalisinta luiskakaltevuutta myöhemmin rakennettavaa vallia varten. Myös vallin toimivuutta pölyn ja roskaantumisen estorakenteena selvitetään koetoiminnan aikana.
Murskalaitoksen prosessoidun alitteen soveltuvuutta maarakentamiseen ei ole aiemmin testattu. Välituotteena syntyvän alitteen soveltuvuutta on testattu Majasaaren jätekeskuksen alueella tehdyssä koetoiminnassa kenttä- ja tierakenteeseen, mutta ei vallirakenteeseen. Koetoiminnan tarkoituksena on saada tietoa prosessoidun alitteen laadusta ja soveltuvuudesta maarakentamiseen sekä liukoisuudesta ympäristöön. Koetoiminnan tavoitteena on saada tietoa myös vallirakenteen muodonmuutoksista. Koetoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi koetoimintaa on tarpeen harjoittaa kahden vuoden ajan, jotta rakenteen muodonmuutoksista ja suotovesien laadusta saadaan kerättyä riittävästi tietoa.
Hakijan mukaan ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 527/2014 (YSL) 31 §:n toiminnan koeluonteisuuden perusteella. Koetoiminnassa selvitetään prosessoidun alitteen käyttökelpoisuutta ja siitä aiheutuvia vaikutuksia. Koetoiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisia vaikutuksia tai niiden vaaraa, jotka edellyttävät ympäristölupaa.
Toiminnan sijainti, kaavoitus ja ympäröivä maankäyttö
Koetoimintavalli on suunniteltu rakennettavan Kajaanin Romu Oy:n Saunakankaan käsittelylaitokselle, joka sijaitsee Kajaanin keskustasta noin 8 km lounaaseen kiinteistöllä 205-401-1-83. Kiinteistöllä toimii muitakin toiminnanharjoittajia. Laitos sijaitsee kiinteistöstä vuokratulla 17 ha suuruisella määräalalla, joka rajautuu etelässä Mustantiehen. Valli on suunniteltu rakennettavan määräalan länsilaidalle. Koetoiminta-alue on käsittelylaitoksen varsinaisen toiminnan ympäristölupa-alueen ulkopuolella ja vuokrattu Kajaanin Romu Oy:n käyttöön 27.4.2023. Koeluonteisesta toiminnasta on oltu maanomistajaan yhteydessä. Saunakankaan käsittelylaitoksella vastaanotetaan, lajitellaan, käsitellään ja välivarastoidaan metalliromua, kuivattuja romuajoneuvoja sekä esikäsiteltyä sähkö- ja elektroniikkaromua sekä lajitellaan ja käsitellään rakennusjätteitä.
Alue on rakennettu metsän keskelle. Lähin asutus sijaitsee noin 3 km päässä käsittelylaitoksesta lounaaseen. Käsittelylaitoksen eteläpuolella sijaitsee Majasaaren jätekeskus. Muutoin käsittelylaitosta ympäröivät laajat metsäalueet, jotka ovat metsätalouskäytössä, sekä ojitetut suot. Alue sijaitsee Kainuun maakuntakaavojen yhdistelmäkaavakartassa jätteenkäsittelyalueella (EJ). Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.
Toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä niiden vähentäminen
Koetoiminnassa syntyy päästöjä ilmaan laitteiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Pölypäästöjä syntyy prosessoidusta alitteesta siirrettäessä sitä hyödynnettäväksi sekä alueella liikkuvien koneiden nostattamasta pölystä. Rakentamisen aikaista jätemateriaalin pölyämistä hillitään kastelemalla. Ilmaan aiheutuvat päästöt ovat verrattavissa normaaleihin maarakentamisesta aiheutuviin pölypäästöihin. Koetoiminnasta itsestään ei aiheudu päästöjä ilmaan. Ilmoituksen mukaan valli toimii pölyntorjuntarakenteena vähentäen käsittelyalueelta länteen suuntautuvaa pölyämistä. Rakentamisen aikaista pölyämistä seurataan koetoimintasuunnitelman mukaisesti.
Hulevesipäästöjä aiheutuu koerakenteen läpi suotautuvista suotovesistä, mutta pääasiassa sadevedet eivät imeydy vallirakenteeseen vaan valuvat vallin sivuja pitkin. Jätteen hyödyntämisen seurauksena mahdollisesti aiheutuvat päästöt kohdistuvat ensisijaisesti vesiin.
Vallin läpi suotautuvat vedet ohjataan hallitusti salaojituksen kautta prosessivesialtaaseen, johon tulee vesiä myös murskalaitoksen ympäristöluvalliselta toiminta-alueelta. Allas toimii vesienkäsittelyaltaana laskeuttamalla kiintoainesta.
Koetoiminta-alueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, vaan maastoon johdettavat hulevedet kulkevat hyvän matkaa, sekoittuvat ja laimenevat muihin ojavesiin ennen päätymistä vesistöön. Vesistöihin kohdistuvat päästöt arvioidaan täten hyvin vähäisiksi.
Koetoiminnassa ei synny jätevesiviemäriin johdettavia vesiä.
Koetoiminnassa ei käytetä kemikaaleja. Maarakennustöissä käytettävät työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä. Polttoaineiden varastointi ja tankkaus tehdään ympäristöluvallisella alueella voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti.
Koetoiminnassa ei synny jätteitä. Vallin rakentamisessa syntyy pintamaan poistossa jätteenä ylijäämämaata.
Koerakenteen rakentamisesta aiheutuu normaaleihin maarakennustöihin verrattavia melupäästöjä. Tärinää ei arvioida aiheutuvan. Koetoiminnasta itsestään ei aiheudu melua tai tärinää.
Seuranta ja tarkkailu
Koetoiminnassa tutkitaan koevallirakenteen läpi suotautuvan suotoveden laatua sekä materiaalin teknistä soveltuvuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen mm. testaamalla erilaisia vallin luiskakaltevuuksia. Myös rakentamisesta aiheutuvaa pölyämistä tutkitaan. Hyötykäytettävästä prosessoidusta alitteesta tutkitaan 2 500 t välein kaatopaikkakelpoisuus. Prosessoidun alitteen tulee alittaa vaarattoman jätteen kaatopaikkakelpoisuuden liukoisuusraja-arvot, jotta se voidaan vallissa hyödyntää. Hyödynnettävä prosessoitu alite on toiminnanharjoittajan selvitysten mukaan luokiteltu vaarattomaksi jätteeksi.
Koevallirakenteen vesientarkkailuksi esitetään suotovesien tarkkailua. Haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista vallista pohjaveteen esitetään tarkkailtavan vallin länsipuolelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta ja suotovesiä salaojakaivosta. Rakentamisen aikana vesiä tarkkaillaan kerran kuukaudessa salaojakaivosta ja pohjaveden havaintoputkesta otettavasta vesinäytteestä. Rakentamisen jälkeen vesiä esitetään tarkkailtavan kaksi kertaa vuodessa kevään ja syksyn ylivirtaamakausina.
Vaikutustarkkailua tehdään ojapisteistä toiminnan ja vallirakenteen ylä- ja alapuolelta, Kylkiäisestä, Kivijärvestä sekä yhdestä alueelle asennetusta pohjavesiputkesta. Vaikutustarkkailua tehdään kerran vuodessa. Vesinäytteistä analysoidaan pH, sähkönjohtavuus, happi, kiintoaine, CODMn sekä metallit As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Mn, Ni, Pb, Se ja V.
Koetoiminnan kesto ja vallin käyttö koetoiminnan jälkeen
Koevallirakenteen rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti päätöksen tultua. Rakentaminen vie noin pari kuukautta. Rakentaminen tehdään laitoksen normaalien toiminta-aikojen puitteissa. Koetoimintaa esitetään harjoitettavaksi kaksi vuotta vallirakenteen valmiiksi saattamisesta, mutta kuitenkin enintään vuoden 2027 loppuun saakka.
Toiminnanharjoittaja esittää, että mikäli valli todetaan koetoiminnassa teknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvaksi, eikä hyötykäytetystä jätteestä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, voidaan vallirakenne jättää sijoilleen pysyväksi rakenteeksi.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen puh. 044 4124 397, etunimi.sukunimi@kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva lupa- ja valvontalautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Kajaanin kaupungin lupa- ja valvontalautakunnan mielestä alitteen hyötykäyttö maarakentamisessa on sinänsä kannatettavaa. Hyödyntäminen on jätelain (646/2011) 8 §:n etusijajärjestyksen mukainen ja se edistää valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita.
Lainsäädännössä ei ole annettu täsmällisiä vaatimuksia, milloin on kyse jätteen hyödyntämisestä ja milloin loppukäsittelystä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin arvioitu, että jätteen käyttö maarakentamisessa on hyödyntämistä silloin, kun jäte korvaa rakentamisessa muutoin käytettävän luonnonmateriaalin. Lisäksi jätteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan sopivaa korvaamaan luonnonmateriaalin. Jätteen käytön aiheuttamien ympäristövaikutusten on oltava kokonaisuutena arvioiden vähäisemmät kuin jätteen sijoittaminen kaatopaikalle ja jätteen käytön on muutenkin oltava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.
Koska metalliromun murskauksessa syntyvä jäte ei kuulu MARA-asetuksen (843/2017) soveltamisalaan, arvioitavaksi tulee, voidaanko alitetta hyödyntää vallien rakentamisessa. Koetoimintailmoituksen mukaisessa toiminnassa on tarkoituksena selvittää näitä hyödyntämisen edellytyksiä.
Kajaanin Romu Oy:llä on koetoiminta-alueen vieressä ympäristöluvanvarainen jätteiden käsittelylaitos, jolle Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan 22.10.2024 (Nro 144/2024). Koetoiminta-alue sijaitsee Kajaanin kaupungilta vuokratulla alueella aivan ympäristöluvallisen käsittelylaitoksen toiminta-alueen vieressä, ja näiden alueiden välillä on kulkuyhteys. Alueilla on siten niin tekninen kuin toiminnallinen yhteys, jolloin koetoimintailmoituksen käsittelee aluehallintovirasto.
Koevalli suunnitellaan toteutettavan jo rakennetun betonimurskekentän päälle. Suunnitelmakartan (päiv. 10.9.2025) mukaan kentän korko on vallin alueella 183.00-183.40 m, kun viereisen käsittelylaitoksen maanpinnan korko on 187.22-187.32 m. Koevallin laen koroksi on suunniteltu 188.50 m, jolloin vallin lakikorkeus tulisi olemaan vain noin 1,2 m korkeammalla kuin käsittelylaitoksen maanpinta. Näin ollen lupa- ja valvontalautakunta epäilee koetoiminnassa rakennettavan vallin toimivuutta niin melu- ja pölyntorjuntavallina kuin roskien kulkeutumisen esteenä. Lupa- ja valvontalautakunnan mielestä koetoiminnan kenttä tulisi korottaa samaan korkoon käsittelylaitoksen kentän kanssa, jotta vallilla olisi tosiasiallisesti merkitystä melun ja pölyn torjunnassa. Lisäksi koetoimintakenttä rajoittuu lännen puolelta metsäalueeseen, eikä sen ympäristössä ole muutoinkaan sellaisia toimintoja, joita tarvitsisi suojata käsittelytoiminnan melulta tai pölyltä.
Koetoiminnassa rakennettavan vallin rakenteet päästävät osan sadevedestä läpi, jolloin vallin täytöstä pääsee kulkeutumaan alitteen sisältämiä haitta-aineita ympäristöön alueelta pois johdettavien vesien mukana. Vesientarkkailua esitetään toteutettavan koetoiminnan seurantasuunnitelman mukaisesti. Seurantasuunnitelmaan listatuista metalleista puuttuu kuitenkin sinkki (Zn). Sinkki on luokiteltu vesieliöstölle erittäin myrkylliseksi ja pitkiä haittavaikutuksia aiheuttavaksi. Lupa- ja valvontalautakunta esittääkin, että suunnitelmassa esitettyjen metallien lisäksi vesinäytteistä analysoidaan myös sinkki.
Koetoiminnassa hyödynnettävän alitteen sisältämän metallien pitoisuuksia ja haittavaikutuksia on tutkittu 0-3 mm:n alitteesta tehdyssä jätteen kaatopaikkakelpoisuusselvityksessä (24.2.2025). Selvityksen perusteella alite on luokiteltu kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien perusteella varovaisuusperiaatteen mukaan vaaralliseksi jätteeksi. Toisessa, prosessoidun alitteen jäteluokituksen arvioinnin (10.10.2025) liukoisuustestin tulosten perusteella sinkin ja kuparin liukoisuudet on todettu olevan alhaisia kokonaispitoisuuteen nähden. Tutkimuksen asiantuntija-arvion mukaan sinkki– ja kupariyhdisteet ovat täten alitteessa heikosti biosaatavassa muodossa, mikä oli vahvistettu ekotoksisuustesteillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että prosessoitua alitetta ei ole syytä luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Lupa- ja valvontalautakunta kuitenkin katsoo, että ajan myötä muuttuvissa olosuhteissa sinkin käyttäytymiseen ja liukoisuuteen voi tulla ennakoimattomia vaikutuksia, joten se on syytä sisällyttää vesipäästöjen seurantaan.
Prosessoidun alitteen kaatopaikkakelpoisuutta tutkittaessa on antimonin (Sb) liukoisuuden todettu ylittävän pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvon. Antimoni on terveydelle vaarallinen alkuaine jo hyvin pieninä pitoisuuksina (yli 0,005 mg/l). Lupa- ja valvontalautakunta esittää, että myös antimoni lisätään vesipäästöjen seurantaan.
Prosessoitu alite koostuu pääasiassa lasista, muovifraktioista ja mineraalisesta aineesta. Muovifraktion osuus ei selviä ilmoitusasiakirjoista. Mikro- ja nanomuovien ympäristö- ja terveyshaitat ovat viime vuosina nousseet maailmanlaajuisesti huolenaiheeksi. Lupa- ja valvontalautakunta esittää, että tämän koetoiminnan yhteydessä selvitetään 0-3 mm:n alitteesta irtoavien mikro- ja nanomuovipartikkeleiden määrät ja ekotoksikologiset vaikutukset ympäristöriskien arvioimiseksi, sekä lisätään vallitäytön suotovesien mikro- ja nanomuovipartikkeleiden pitoisuuksien määritykset seurantasuunnitelmaan.
Koetoimintailmoituksessa esitetään, että mikäli valli todetaan koetoiminnassa teknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvaksi eikä hyötykäytettävästä jätteestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voidaan vallirakenne jättää pysyväksi rakenteeksi. Muutoin valli puretaan.
Lupa- ja valvontalautakunnan mielestä vallin suotovesiä tulee tällöin seurata pidemmän ajan kuin esitetty kaksi vuotta, jotta vallin todelliset, pitkäaikaiset vesistöpäästöt saadaan selville ennen käsittelyalueen ympärille suunniteltujen seuraavien vallien rakentamista. Muun muassa vallin muodonmuutokset voivat aiheuttaa valliin sellaisia rakenteellisia muutoksia, joista seuraa ennakoimattomia vaikutuksia alitetäytön ja sen sisältämien haitta-aineiden käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen.
Lupa- ja valvontalautakunta toteaa, että jos seurannan perusteella vallin alitetäytöstä kulkeutuu ympäristöön raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee koetoiminta välittömästi keskeyttää ja valli purkaa.