Perustelut
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa Luolakankaan tuulivoimapuisto Oy:n (Pohjan Voima Oy) Luolakankaan tuulivoimapuistoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Asian diaarinumero on KAIELY/594/2021.
Hankekuvaus ja -vaihtoehdot
Luolakankaan Tuulipuisto Oy (Pohjan Voima Oy) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Luolakankaan alueelle Kajaanin kaupungin lounaisosaan. Tuulivoimahankealue sijaitsee yli 30 km Kajaanin keskustasta lounaaseen ja noin 4,5 km Otanmäen taajaman lounaispuolella. Hankealue käsittää yhtenäisen alueen, jonka pinta-ala on noin 20 km2.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
- VE0: Hanketta ei toteuteta: tuulipuistoa ei rakenneta.
- VE1: Tuulivoimahankealueelle sijoitetaan enintään 7 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho noin 6-14 MW.
Sähkönsiirron vaihtoehdot:
- SVE1: Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuistoon rakennetaan sähköasema. Tuulivoimapuisto liitetään olemassa olevaan voimalinjaan, joka halkaisee tuulivoimapuiston hankealueen.
- SVE2: Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuistoon rakennetaan sähköasema. Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon uudella 110 kV -voimajohdolla, joka rakennetaan olemassa olevien 110 kV -voimalinjojen rinnalle, niiden itäpuolelle. Liittymispisteenä on Fingridin Vuolijoen sähköasema. Uuden voimalinjan pituus on noin yhdeksän kilometriä.
Hankkeen aikataulu
Hankkeen YVA-menettely on käynnistetty YVA-lain 8 §:n mukaisella ennakkoneuvottelulla 3.2.2021. YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle eli Kainuun ELY-keskukselle helmikuussa 2022.
Yhteysviranomainen on asettanut kyseisen YVA-selostuksen nähtäville sen valmistuttua. Nähtävillä olon jälkeen yhteysviranomainen antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän.
Hankkeen edellyttämän rakentamiseen oikeuttavan tuulivoimaosayleiskaavan laadinta tehdään samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja. Tavoitteena on, että tuulivoimapuiston osayleiskaava valmistuu keväällä 2024, jolloin hankkeen rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025 ja tuotanto vuonna 2026 tai 2027.
Arviointityön toteutus
YVA-selostuksessa esitetään arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu.
Vaikutusarvioinnin painopiste on ollut merkittäviksi arvioiduissa ja koetuissa vaikutuksissa, joita tässä hankkeessa olivat erityisesti melu- ja välkevaikutukset, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, luontovaikutukset (erityisesti linnustoon liittyen) sekä yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Muita merkittäviksi koettuja tai muuten olennaisia vaikutuksia pyrittiin tunnistamaan YVA-menettelyn aikana selvitysten, lausuntojen, mielipiteiden ja sidosryhmätyöskentelyn kautta.
Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan tuulipuiston toimintojen sekä sähkönsiirron (sähköasema, maakaapelit, ilmajohdot) ympäristövaikutuksia rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset arvioidaan (ns. nollavaihtoehto).
Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön ja hyvinvointiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, linnustoon, eläimistöön, suojelualueisiin, ekologisiin yhteyksiin, maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin, pintavesiin, ilmastoon, ilmanlaatuun, liikenteeseen, meluun, välkkeeseen, talouteen ja elinkeinoihin, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja turvallisuuteen. Lisäksi arvioidaan hankkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia suunnitteilla olevien muiden hankkeiden kanssa. Vaikutusten arvioinneissa on kuvattu niihin liittyvät epävarmuustekijät, toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
Vaikutusten arviointi toteutetaan asiantuntija-arvioina. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin laatimisesta vastaa konsulttityönä AFRY Finland Oy.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Arviointiselostuksessa hankkeen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja sitä varten on tehty kattavat selvitykset. Selvityksissä on huomioitu YVA-ohjelmavaiheessa esitetyt täydennystarpeet. Selostuksessa on tuotu esitettyjen ympäristövaikutusten osalta esille vaikutukset laaja-alaisesti rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Myös vaikutusten lieventämistoimia on esitetty kattavasti. Hankkeella on esitetty olevan monenlaisia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitavissa positiivisina vaikutuksina on nähty muun muassa vaikutukset ilmastoon sekä talouteen ja työllisyyteen. Muilta osin 1. vaihtoehdon vaikutukset on esitetty olevan vaikutusten merkittävyyden osalta kielteisiksi vähäisesti tai kohtalaisesti.
Hankevaihtoehto on tarkentunut YVA-ohjelmavaiheesta. Hankealue on tarkentunut muun muassa Kajaanin tuulivoimaohjelma 2035 tuomien rajoitteiden johdosta. Erityisesti asutusetäisyyden (2 km) ja Talaskankaan Natura-alueen 2 km etäisyysvaatimusten vuoksi voimaloiden sijainteja on tarkennettu. Voimalamäärä on myös vähentynyt selostuksessa esitettyyn 7 kappaleeseen. Selostuksessa tulisi tuoda selkeämmin esille kaikkien selvitysten osalta, milloin ja miltä alueilta selvitykset on tehty ja että tehdyt selvitykset vastaavat muuttuneita voimalasijoitteluja ja hankealuetta.
Voimaloiden yksikköteho on suurempi, noin 6-14 MW, kuin arviointiohjelmassa esitetty 6-10 MW. Arviointiselostuksessa on esitetty, että yksikkö- eli nimellisteholtaan suuremmissa voimaloissa rakenteet, kuten perustukset, siivet, vaihteisto, generaattori ja torni voivat olla suurikokoisempia tai vahvempia. Tuulivoimalan teho ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen tuulivoimalan kokoon, sen tuottamaan ääneen tai muihin ympäristövaikutuksiin. Esim. suurempitehoinen voimala voi olla äänipäästöltään pienempää hiljaisempikin, johtuen muun muassa alhaisemmasta roottorin kierrosnopeudesta. Yksikkötehon suurenemisen vaikutuksia tulisi tuoda laajemmin esille.
Valitun tuulivoimapuiston hankevaihtoehdon VE1 kokonaisvaikutukset maisemaan arvioidaan kohtalaisiksi. Voimajohtovaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan vaihtoehdon SVE2 osalta vähäiseksi ja SVE1:llä ei arvioida olevan maisemavaikutusta. Selostuksessa on yhteenvedetty vaikutukset tuulivoimapuiston ja voimajohdon osalta kokonaismerkittävyydeltään vähäisiksi. Voimajohdon vähäisten vaikutusten ei voida katsoa vähentävän kokonaisvaikutusta, joka on tuulivoimapuistolla kohtalainen ja paikoitellen jopa suuri. Tätä tukee myös selostusteksti: suuren kokonsa takia tuulivoimalat eivät rinnastu muuhun rakennettuun ympäristöön, kuten voimajohtoihin tai muihin rakennuksiin ja rakennelmiin. Selostuksen mukaan hankkeen huoltoteiden ja muiden rakennelmien maisemavaikutukset ovat hyvin vähäiset voimaloihin verrattuna.
Vaikutukset esimerkiksi Oulujärven yli vastarannoille arvioidaan vähäisiksi pitkien etäisyyksien vuoksi. Oulujärven erämaisen luonteen vuoksi uusi tuulivoimarakentaminen vaikuttaa järven luonnonmaisemaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta vähäistä enemmän negatiivisesti. Myös Talaskankaan Natura-alueella alueen erämainen maisema muuttuu. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne eikä maisema-alueen määritelmissä ole mukana luonnonmaiseman määritelmää. Esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat pääasiassa kulttuurivaikutteisia maisemia. Alueella ei ole tällaisia maisemia. Myöskään luonnonsuojelulaissa ei ole määritelty arvokasta luonnonmaisemaa. Kuitenkin tuulivoimalat muuttavat aiemmin rakentumatonta maisemaa merkittävästi. Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (Suomen ympäristö I/ 2016, Taulukko 4.) oppaassa mainitaan noin 10-15 km … 20-25 km voimaloista kaukovaikutusalueeksi, jolle voimalat voivat näkyä, mutta jolla niillä ei välttämättä ole merkitystä maiseman luonteen ja laadun kannalta. Tästä poikkeuksena esimerkiksi erämäiset alueet. Osalla Oulujärveä maiseman muutos nostaa tuulivoimapuiston negatiivista vaikutusta suuresta etäisyydestä huolimatta Oulujärven voimakkaasti muuttuvan luonnonmaiseman vuoksi. Huomattava osa Vuottolahden ja Käkilahden rantoja sijoittuu alle 20 km:n etäisyydelle voimaloista, missä maisemavaikutus on avoimuuden ja Oulujärven luonnonmukaisuuden vuoksi merkittävä. Havainnekuvia näistä suunnista on kuitenkin vain kaksi (A ja C), jotka ovat molemmat kauempana kuin 15 km Oulujärvestä. Pisteistä A ja C voimalat ovat selvästi näkyvissä ja muuttavat merkittävästi Oulujärven luonnonmukaista maisemaa, jossa ei ole aiemmin näkynyt teollisia rakenteita. Myös lähempänä olevista Oulujärven rantojen pisteistä olisi ollut syytä esittää havainnekuvia ja analysoida näkyvyyttä ja vaikutuksia avoimelle ja maisemallisesti herkälle Oulujärvelle tarkemmin.
Varsinaisen tuulivoima-alueen maisemaan vaikutukset eivät ole merkittäviä vaan merkittävimmät vaikutukset muodostuvat selostuksen mukaan lähialueiden peltojen yhteydessä olevalle asutukselle Saaresmäen, Leppikylän, Ryynäsenjoen ja Kytökosken kyliin. Myös Otanmäelle tuulivoimapuisto näkyy, mutta sillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta alueelle tai alueen valtakunnallisesti merkittävälle kulttuuriympäristölle.
Virkistyskohteiden osalta selostuksessa todetaan maisemallisten vaikutusten olevan vähäiset. Talaskangas on Natura-alue eivätkä luontokohteiden suojellut arvot ole maisema-arvoja kuten selostuksessa todetaan. Talaskankaan osalta tuulivoimaloiden näkyminen maisemassa muuttaa kuitenkin huomattavasti aiemmin luonnonmukaista erämaista maisemaa, kun teollisuuden rakentaminen tulee maisemaan. Lainsäädäntö ei tunne varsinaista suojeltavaa luonnonmaisemaa vaan MRL:n mukaiset VAMA- ja RKY-alueet ym. paikallisempia arvoja omaavat maisema-alueet ovat pääosin kulttuurivaikutteisia ympäristöjä, joihin liittyy ihmisen vaikutus maisemaan. Myöskään luonnonsuojelulaissa ei ole määritelty luonnonmaisemaa.
Puustoisuuden ja heikkojen näkymäyhteyksien vuoksi alueen kulttuuriympäristökohteisiin kohdistuva maisemavaikutus on arvioitu vähäiseksi.
Vaikutusten arvioinnin tukena käytetään Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -opasta (Suomen ympäristö I/ 2016). Oppaassa käytetään esimerkkinä 200 metriä korkeita tuulivoimaloita. Nyt suunnitellut tuulivoimalat ovat jopa 300 metriä korkeita. Korkeuden muutos aiheuttaa riskiä maisemavaikutusten arviointiin.
Koska lentoestevalojen lopullista määrää ja voimakkuutta ei ole tässä vaiheessa määritetty (lopullisen määrän ja voimakkuuden määrittää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom), aiheutuu siitä huomattava riski vaikutusten arviointiin ja vaikutuksia pitäisikin arvioida pahimman mahdollisen vaihtoehdon mukaisesti, koska lievennyskeinot eivät mahdollisesti toteudu. Lentoestevalojen näkyvyyttä havainnollistava havainnekuva (J) ei anna riittävää kuvaa lentoestevalojen haitallisista maisemavaikutuksista. Havainnekuvassa lentoestevalot ovat lievimmät mahdolliset eli punaiset eikä lentoestevalojen välke tule still-kuvasta esiin. Erityisesti pimeällä vilkkuvat lentoestevalot voivat näkyä jopa kauemmaksi maisemassa kuin varsinaiset myllyt, vaikka lentoestevalo onkin napakorkeudella matalammalla kuin lavat. Valaistuksen voimakkuus, väri ja välkkyminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa maisemaan.
Muinaisjäännöskohde Eteläjoki 3 sijoittuu 65 metrin etäisyydelle voimalasta ja on otettava selostuksen mukaan huomioon voimalan pystytysalueen suunnittelussa eikä muinaisjäännöksille katsota aiheutuvan haittaa.
Sähköasemien vaikutuksia on arvioitu vain osittain vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Arvioinnissa tulisi huomioida kattavammin voimajohtojen lisäksi eri vaikutukset myös hankealueelle sijoitettavien sähköasemien ja niihin liittyvän rakentamisen osalta.
Rakentamisvaiheessa on merkittävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset (melu, pöly, tärinä) arvioitu aiheutuvan lisääntyvästä raskaasta liikenteestä kuljetusreittien varrella, erityisesti Keisarintiellä Saaresmäessä. Kuljetuksilla on vaikutusta myös tiestön kuntoon. Näiden vaikutusten vähentäminen voi olla hankalaa, mutta esimerkiksi pölyämiseen voi pölynsidonnalla ja kuljetusten ajoittamisella jossain määrin vaikuttaa. Vaikutusten lieventämisessä korostuu kuljetusten hyvä suunnittelu ja tiedottaminen. Liikenteen vaikutuksia arvioitaessa rakentamisen aikaisen maa-ainesten kuljetuksien osalta todetaan selostuksessa olevan epätodennäköistä, että maa-ainekset joudutaan kokonaisuudessaan tuomaan hankealueen ulkopuolelta. Maa-ainesten ulkopuolisten kuljetusten tarpeeseen Kajaanin kaupunki huomauttaa, että siihen vaikuttaa ensi sijassa hankealueen kiviaineksen laatu ja soveltuvuus perustusten rakentamiseen.
Selostuksessa on esitetty kattavasti luonnonvarojen käyttö ja tuulivoimaloiden kierrätettävyys. Tuulivoimaloiden lapojen hankala kierrätettävyys herättää kuitenkin kysymyksiä sen osalta, minkälaisia vaikutuksia lavoista voi syntyä ympäristöön toiminnan aikana. YVA-selostuksessa olisi voinut arvioida asiantuntija-arviona, irtoaako tuulivoimaloista materiaalia toiminnan aikana ja irtoavien materiaalien mahdolliset haitat ympäristöön. Kajaanin kaupungin mielestä toiminnan päätyttyä voimaloiden perustukset tulee purkaa, jonka vuoksi hanketoimijoilla tulisi olla purkurahasto, jossa kullekin voimalalle määritetty realistinen purkukustannushinta.
Voimaloiden tieyhteydet on suunniteltu olemassa olevaa metsätieverkostoa hyödyntäen. Osalle tuulivoimaloista on esitetty kääntölenkki. Niiden pois jättäminen vähentäisi rakentamisen aiheuttamaa metsäalueen pirstoutumista ja eläimistölle aiheutuvaa estevaikutusta. Rakentamisen jälkeen avoimeksi hakatut alueet ja kulku-urat tulee metsittää niiltä osin kuin mahdollista mahdollisimman nopeasti suojaavan kasvillisuuden ja elinympäristöjen palauttamiseksi.
Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin on arvioitu vähäisiksi. Hankealueen on todettu olevan pääosin metsätalouden ja ojituksen muokkaamaa, luonnontilaltaan heikentynyttä tai täysin muuttunutta. Luontotyypit ovat tavanomaisia ja kasvilajit yleisiä alueella kasvavia lajeja. Alueen metsät ovat pirstoutuneita, ja luonnonmonimuotoisuutta tukevat ja turvaavat alueet pienialaisia ja eristäytyneitä.
Luontoselvityksessä on hankealueen läpi virtaavan Eteläjoen varrella todettu esiintyvän luontodirektiivin lajeista saukkoa, joka tulee huomioida tieyhteyden ja muussa rakentamisessa. Hankealue sijaitsee Vuolijoki-Marttilan susireviirin alueella, mutta selvityksen mukaan se on todennäköisesti reviirin ydinalueiden ulkopuolella. Hankealueen metsien pirstoutumisen vuoksi alueella ei oleteta olevan erityisen hyvin sudelle soveltuvia hiljaisempia ja erämaisempia alueita lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Susireviirien sijaintien tiedetään muuttuvan ajan myötä nopeastikin, joten hankkeen rakennusvaiheessa tulee vielä varmistaa susireviirin tuolloisen alueen rajat.
Linnuston osalta hankkeen haitalliset vaikutukset ovat merkittävimmät metsäkanalinnuille, erityisesti teerelle, sekä päiväpetolinnuille törmäysriskin vuoksi. Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan olevan vähäiset.
Hankkeen vaikutukset eläimistöön arvioidaan olevan merkittävimmät rakentamisvaiheessa melun ja pölyn johdosta. Tuulivoimaloiden käytönaikaisen melun ja välkkeen tiedetään kuitenkin häiritsevän herkempien lajien, kuten metsäpeura, liikkumista hankealueella karkottaen ne alueelta tai toimien esteenä lajin siirtymiselle alueen kautta. Vaikka Luolakankaan hankealue ei nykyisellään kuulu metsäpeuran pääasiallisille talvilaidun- tai vasomisalueille tai lajin vaellusreiteille, metsäpeuran tiedetään kulkevan Kajaanin eteläosan metsien muodostaman vihervyöhykkeen kautta itä-länsisuunnassa. Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen, kuten muidenkin lajien, geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tulee näiden merkittävimpien ekologisten yhteyksien säilyminen varmistaa suunnitteilla olevien eri tuulivoimahankkeiden voimaloiden sijoittelussa samoin kuin uusien metsäteiden ja voimalinjojen rakentamisessa.
Laajempien ekologisten käytävien sijoittumisesta Kajaanin eteläosassa on toistaiseksi tosin vain suuntaa antavaa maakuntatason tietoa. Kajaanin kaupungilla onkin alkamassa erillinen selvityshanke ekologisten käytävien tarkemmasta sijoittumisesta kaupungin eri alueilla.
Luolakankaan hankealueen todetaan olevan suhteellisen pienikokoinen ja sen voimalamäärän vähäinen, jonka vuoksi rakentamisen aiheuttamien muutosten arvioidaan jäävät alueella vähäisiksi. Voimalat on myös sijoitettu melko suppeaan kaakkoluodesuuntaiseen linjaan, mikä todetaan jättävän voimaloiden etelä- ja pohjoispuolille yhtenäisiä kulkuyhteyksiä myös hankealueella. Kajaanin eteläosan alueen useat tuulivoimahankkeet, ja tähän lisättynä myös Pohjois-Savon puolella olevat hankkeet, saattavat toteutuessaan muokata jossain määrin kookkaiden nisäkkäiden (suurpedot, hirvieläimet) liikkumisreittejä ja vaikuttaa niiden ravinnon saatavuuteen. Vaikutukset saattavat olla erilaisia eri lajiryhmillä. Susien ja muiden suurpetojen saalistusta erilaiset tuulivoimaan liittyvät lineaariset rakenteet, kuten tiet ja sähkönsiirtolinjat, voivat tehostaa, mikä puolestaan saattaa olla haitallista esimerkiksi metsäpeuralle.
Tuulivoimaloiden siirtämisen ja vähentämisen myötä hankealueen etäisyys Talaskankaan Natura-alueesta on kasvanut, jolloin sen vaikutukset Talaskankaan suojeluarvoihin arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä. Kajaanin kaupunki muistuttaa, että suojeluarvojen lisäksi Talaskankaalla on luonnonrauha-alueena suuri merkitys myös virkistyskäytössä, johon tuulivoimaloilla voi olla melu- ja välkevaikutuksia sekä avoimilla paikoilla maisemavaikutuksia.
Luolakankaan hankkeella on kaiken kaikkiaan eri vaikutuksia tarkasteltaessa vähintäänkin vähäisiä negatiivisia vaikutuksia, joiden lieventämistoimiin tulee rakentamisen ja toiminnan aikana kiinnittää huomiota. Yhteisvaikutukset muiden lähialueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa ovat kohtalaisen kielteisiä elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavien maisemavaikutusten, sisältäen melun ja välkkeen, sekä Talaskankaan maiseman, virkistyskäytön ja luontoarvojen vaalimisen osalta. Rakentamisaikaisten, kuten kuljetusliikenteen, yhteisvaikutusten lieventäminen edellyttää eri hanketoimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Ilmastoon hankkeilla arvioidaan olevan sekä myönteisiä (tuulienergian tuotanto) että kielteisiä (puuston poisto, rakennusmateriaalien käyttö) yhteisvaikutuksia, myönteisten ollessa kuitenkin merkittävästi kielteisiä suuremmat.
Hankkeen seurantaohjelmaan on ehdotettu saukonseurantaa, toiminnanaikaisia melumittauksia, kyselyä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista sekä selvitystä vaikutuksista Talaskankaan luontomatkailuun. Näiden lisäksi Kajaanin kaupunki esittää seurantaa hankkeen vaikutuksista alueen metsäkanalintujen, erityisesti teeren, esiintyvyyteen alueella.
Lisätietoja asiasta antavat kaavasuunnittelija Enja Valkonen, p. 040 159 6873, kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen, p. 044 714 8285, tai ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 421 4397, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.