Kuvaus
Kainuu–Koillismaan työllisyysalueen työvoimapalveluiden tilastokatsaus
Keha-keskuksen laatiman tilastokatsauksen mukaan työllisyysalueen työmarkkinatilanne on alkuvuonna 2026 ollut valtakunnalliseen kehitykseen verrattuna kohtuullinen, vaikka työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet. Työnhakijoiden määrä on vähentynyt, mutta samalla avoimien työpaikkojen määrä on laskenut merkittävästi.
Keskeiset havainnot
- Työnhakijoita oli keskimäärin 7 300 (-3,9 %), mutta työttömiä työnhakijoita 4 400 (+4,5 %). Työttömyysaste oli 11,5 %, mikä on edelleen koko maan keskiarvoa (12,5 %) matalampi.
- Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 15,6 prosenttia ja oli keskimäärin 1 400 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (30,9 %) jäi kuitenkin selvästi valtakunnallista tasoa alhaisemmaksi.
- Alle 25-vuotiaiden työttömyys nousi ja oli 18,3 prosenttia ikäryhmän työvoimasta, hieman koko maan keskiarvoa korkeampi.
- Ulkomaalaisten työttömyys kehittyi suotuisasti. Ulkomaalaisten työttömien osuus työvoimasta oli 18,2 prosenttia, mikä on noin 5 prosenttiyksikköä valtakunnallista tasoa alempi.
- Uusien julkisessa haussa olevien avoimien työpaikkojen määrä väheni 20,5 prosenttia edellisvuodesta.
- Työllisyysalueen kuntien maksuosuus työttömyysetuuksista oli tammi-elokuussa 7,35 milj. euroa, kasvua 22,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurin kustannuserä muodostuu yli 700 päivää työttömyysetuutta saaneista henkilöistä.
- Työllisyyspalveluiden toimeenpano on ollut vahvaa: palvelusuunnitelmat ovat valtakunnallisesti vertaillen erittäin hyvin ajan tasalla, alkuhaastattelut toteutuvat keskimääräistä nopeammin ja kasvokkaisen palvelun osuus on maan korkeimpia.
- Aktivointiaste (18,0 %) on hieman valtakunnallista keskiarvoa korkeampi, mutta palvelun jälkeen työllistyneiden osuus (18,3 %) jäi hieman koko maan tasosta.
Johtopäätös Työllisyysalueen palvelujen toteutus ja asiakasprosessit toimivat hyvin. Suurimmat haasteet liittyvät avoimien työpaikkojen vähenemiseen, pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun sekä kuntien kasvaviin työttömyysturvakustannuksiin. Positiivisina ilmiöinä korostuvat ulkomaalaisten työttömyyden lasku, rakennetyöttömyyden väheneminen ja valtakunnallisesti vertailtuna tehokas palveluprosessi.
Oheisliitteenä Keha-keskuksen laatima työvoimapalveluiden tilastokatsaus 1–8/2026.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Milla Tikkanen, Työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö, milla.tikkanen@kajaani.fi
Työllisyys- ja kansainvälisyysjaosto merkitsee Keha-keskuksen työvoimapalveluiden tilastokatsauksen tiedoksi.