Kuvaus
Perustelut
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa XTX Marketsin Suksisuo-Vuottolahti 400 kilovoltin (kV) voimajohtohanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Asian diaarinumero on LVV-U/49515/2026. Lausuntoa pyydetään voimajohtohankkeesta ja voimajohdon sijoituksesta Kajaanin kaupungin alueelle. Lausunto tulee jättää 10.7.2026 mennessä.
Hankekuvaus ja -vaihtoehdot
Suunniteltava voimajohto sijoittuu Kajaanin kaupungin alueelle. Tarkasteltavan voimajohdon pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 30 kilometriä ja suunnitellut voimajohtoreitit on tarkoitus rakentaa pääosin Fingrid Oyj:n Vuolijoki-Tihisenniemi nykyisen 110 kV voimajohdon vierelle, joka on suunnitelmissa laajentaa 2x 110 kV voimajohdoksi. LVV on todennut päätöksessä LVV-U/22788/2026 27.3.2026 ettei Fingrid Oyj:n voimajohtolaajennus vaadi sovellettavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä yksittäistapauksessa.
Voimajohtohanke liittyy XTX Marketsin Kajaaniin rakentamaan datakeskusprojektiin. Suunnitellun voimajohdon on tarkoitus varmistaa datakeskushankkeen sähkönsaanti ilman häiriöitä.
Voimajohtoreitti alkaa Suksisuon sähköasemalta ja päättyy Kajaaniin Vuolijoen tai Höyttikankaan sähköasemalle. Suksisuo-Vuottolahti voimajohtoreitillä on kaksi päävaihtoehtoa VE1 ja VE2 sekä nollavaihtoehto VE0, jolloin voimajohtoa ei rakenneta ollenkaan.
400 kV voimajohto toteutetaan ilmajohtona. Voimajohdon vaatima maa-alue eli johtoalue koostuu 42 metriä leveästä puuttomasta johtoaukeasta ja sen molemmin puolin sijoittuvista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä eli yhteensä leveyttä tulee vähintään 62 metriä. Pylväät ovat pääosin teräsristikkopylväitä, joiden pylväsväli on noin 380 metriä ja keskimääräinen korkeus noin 33 metriä.
YVA-ohjelman mukaisesti toteutettuna hankkeen voimajohtoreiteille, sähköasemien suunnittelualueille tai näiden vaikutusalueelle sijoittuu maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: liikenteen yhteistyökäytävä; kaupunkikehittämisen kohdealue; taajamatoimintojen alue; kylä; jätteenkäsittelyalue; teollisuus ja varastoalue, jolla on merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos; moottorikelkkailureitti; valtakunnallisesti merkittävä maantie/runkoverkko; valtatie/kantatie; elinkeinoelämän kannalta erityisen merkittävä seututie tai pääkatu; tieliikenteen yhteystarve; parannettava yhdysrata/sivurata ja liikennepaikka; venesatama; veneväylä; maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde tai alue; maa- ja metsätalousvaltaiset alueet; turvetuotantoalue; matkailun vetovoima-alue; energiahuollon alue; pääsähköjohto 400 kV, 220 kV, 110 kV; ohjeellinen pääsähköjohto 110 kV; pääsähköjohdon yhteystarve 400 kV, 110 kV; uusi pääsähköjohto 400 kV, 110 kV.
Voimajohdon suunniteltu reitti kulkee neljällä yleiskaava-alueella ja Tihisenniemen asemakaava-alueelle.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
Hankkeessa tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa ja hankkeen toteuttamatta jättämistä.
VE0: Voimalinjahanketta ei toteuteta.
VE1: Voimajohtoreitin päävaihtoehtojen jakautuminen tapahtuu YVA-ohjelman mukaisesti karttaliitteiden kohdassa E. Päävaihtoehto VE1 kulkee pohjoisempana, jatkaen edelleen Vuolijoki-Tihisenniemi A 110 kV -johdon rinnalla. Päättymispisteenä toimii joko Höyttikankaan tai Vuolijoen sähköasema.
VE2: Päävaihtoehto VE2 kulkee etelämpänä, seuraten Vuolijoki-Tihisenniemi B 110 kV -johtoa, jonka rinnalle tulee myös Abo Energyn Kivikangas-Höyttikangas 400 kV -johto. Päättymispisteenä toimii joko Höyttikankaan tai Vuolijoen sähköasema.
Hankkeen aikataulu
Hankkeen ennakkoneuvottelu käytiin aloitusvaiheessa 15.10.2025. Ennakkoneuvotteluun kutsuttiin edustajat yhteysviranomaisen, hankealueen ELY-keskusten (nyk. Lupa- ja valvontavirasto), maakuntaliiton, kuntien ja museoviranomaisten edustajat sekä hankevastaava ja YVA-konsultti.
Voimajohdon rakentaminen sijoittuu arviolta vuosille 2027-2029. Rakennustöiden ajankohdat pyritään suunnittelemaan ympäristölle aiheutuvat haitat minimoiden, esimerkiksi ajoittamalla puuston poistot pesimäkauden ulkopuolelle ja voimajohdon rakennustyöt talvikaudelle.
Arviointityön toteutus
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Vaikutukset luokitellaan niiden luonteen (myönteinen tai haitallinen), tyypin ja palautuvuusasteen perusteella. Vaikutus voi olla tyypiltään välitön, välillinen tai kumulatiivinen. Välittömät vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteen suorasta vuorovaikutuksesta. Välilliset vaikutukset taas johtuvat hankkeen välittömistä vaikutuksista. Palautuvuusaste kertoo kohteen kyvystä palautua tilaan, jossa se oli ennen joutumista muutoksen vaikutuksen alaiseksi.
Arvioitavaksi esitettäviä vaikutuksia kohdistuu kaavoitukseen ja maankäyttöön, liikenteeseen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyisyyteen, ilmastoon ja päästöihin, meluhaittoja sekä luonnonympäristöön. Vaikutusten arvioinnin periaatteena on tunnistaa ja kuvata hankkeen aiheuttamat muutokset ympäristössä sekä arvioida niiden merkittävyys suhteessa vaikutusten laajuuteen, kestoon ja kohteen herkkyyteen. Vaikutusten arvioinnissa käytetään Imperia-menetelmää, joka soveltuu erityisesti ympäristövaikutusten arviointiin ja vaihtoehtojen vertailuun.
Voimajohtohanketta varten on tehty luontoselvityksiä, jotka sisälsivät myös maastoinventointeja ja lajistokartoituksia vuoden 2025 aikana Sitema Oy:n toimesta. Luontoselvitysraportissa on tarkasteltu lumijälkiä ja suurpetoja, liito-oravaa, pesimälinnustoa, viitasammakkoa, lepakoita sekä kasvillisuutta ja luontotyyppejä.
Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin on laatinut Sitema Oy XTX Marketsin toimeksiannosta.
Arviointiselostuksen nähtävilläpito
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä 13.5.-10.7.2026 välisen ajan Kajaanin kaupungintalolla ja Otanmäen kirjastossa sekä osoitteessa http://www.ymparisto.fi/suksisuo-vuottolahti-400kV-voimajohto-yva ja LVV:n verkkosivuilla.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Hankkeella on tunnistettu olevan monenlaisia vaikutuksia, ja ne rajautuvat pelkästään Kajaanin kaupungin alueelle.
Uusi 400 kV:n voimajohto suunnitellaan rakennettavaksi jo nykyisin voimassa olevan ja myöhemmin laajennettavaksi suunnitellun Fingrid Oyj:n 110 kV:n voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. YVA-ohjelman mukaisesti Kajaanin keskustan suunnasta lähtien, uusi sähköverkko kulkee nykyisen voimajohdon pohjois-/länsipuolella aina karttapisteeseen E saakka, jossa voimajohto haarautuu kahteen vaihtoehtoon. Vaihtoehdoista riippuen voimajohto joko jatkaa matkaa suoraan länteen päin Kokkolantien suuntaisesti (vaihtoehto VE1) tai kaartaen etelän/lounaan suuntaan (vaihtoehto VE2). Nykyistä johtoaukeaa joudutaan leventämään nykyisestä noin 42 metriä, jolloin koko johtoalue laajenee leveimmillään noin 62 metristä noin 104 metrin leveyteen. Johtovälit A-B, C-D, G1-I1/J ja H2-J ovat uusia johtokäytäviä, joihin johtoalueen leveydeksi tulee 62 metriä.
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 sijoittuvat yhdyskuntarakenteen aluejaon (YKR) perusteella Kajaanin kaupungin keskusta-alueelle sekä kylä- ja pienkyläasutukseen Leväjoen ja Mainuan alueilla. VE1 sijoittuu lisäksi kylä- ja pienkyläasutuksen alueille Siltalanperän ja Vuottolahden alueilla. VE2 kiertää nämä kaksi aluetta, mutta reitti sijoittuu välillä F2-G2 vapaa-ajan rakennuksen päälle Vuottojoen ylityksen tuntumassa. Virkistysalueiden osalta vaihtoehto VE1 risteää Vuottolahdessa Vuottolahti/Koulunniemen melontareitin kanssa.
Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu pääosin metsäisille alueille. VE2 reitin eteläosassa linja kulkee pieneltä osin viljelypellon yli. Voimalinjalla ei arvioida olevan vaikutusta reittivaihtoehtojen läheisyydessä sijaitseviin käytöstä poistuneisiin turvetuotantoalueisiin tai niiden jälkikäyttöön. Liikenteen osalta voimajohtoreitti ylittää Kokkolantien reitin eteläosassa. Molemmat vaihtoehdot ylittävät Vuoreslahdentien sekä useita pienempiä päällystettyjä ja päällystämättömiä teitä.
Voimajohtoreitti sijoittuu pääosin tasaiseen metsämaisemaan. Valtakunnallisiin maisema-alueisiin kuuluva Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat sijaitsee noin 3,8 km etäisyydellä voimajohtoreitistä pohjoiseen. Paikallisesti arvokkaiksi kuvattujen kulttuuriympäristöjen osalta VE1 sijoittuu olemassa olevan voimajohdon rinnalla jokimaisema-alueelle sekä arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle Vuottolahdessa. Reitin vaikutusalueella olevat paikalliset kulttuuriympäristökohteet ja maisema-arvot selvitetään tarkemmin YVA-selostusvaiheessa. Reitin läheisyydessä on 3 tunnettua muinaisjäännöstä ja lisäksi muita tunnistettuja ja rajattuja muinaisjäännöksiä.
Kajaanin kaupunki näkee, että edellä mainitut vaikutukset tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa hankkeen suunnittelussa, kun tarkemmat inventoinnit valmistuvat. Varsinkin asutukseen kohdistuvat vaikutukset pitää pyrkiä pitämään mahdollisimman vähäisinä ja jättämään vaadittu turvaetäisyys asuin- ja vapaa-ajan rakennuksien ja voimajohdon välille. Paikallisesti arvokkailla maisema-alueilla tulee pyrkiä säilyttämään niiden paikallisesti määritellyt maisema-arvot. 400 kV voimajohtoreitin sijoittaminen tällaiselle maisema-alueelle ei ole kannatettavaa, koska niiden negatiivinen vaikutus maisemakuvaan on huomattavasti 110 kV voimajohtoa suurempi, esimerkiksi pylväsrakenteiden korkeuden takia.
Voimajohtoreitti sijoittuu pääasiassa metsätalousvaltaiseen ympäristöön, jossa on pääosin nuorta ja varttunutta metsää. Metsissä on nähtävissä runsaasti ihmistoiminnan jälkiä, kuten harvennuksia ja sen vuoksi luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia alueita on melko niukasti. Hankealueen eläimistö on tavanomaista metsä- ja suoalueita käyttävää lajistoa, kuten metsäjäniksiä, kettuja ja hirviä sekä myös havaittiin saukon, ilveksen, kanadanmajavan, lumikon ja suden jälkiä. Voimajohtoreitin EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista saukon, ilveksen, lepakoiden ja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikat ovat erityistä suojelua vaativia kohteita. Saukon mahdollinen pesäkolo havaittiin Mainuanjoen rannalta. Ilveksen mahdollinen lisääntymispaikka löytyi noin 130 metrin päästä voimajohdosta, mutta tarkkailussa perusteella pesintä alueella on epävarmaa. Lepakkokanta on harvaa, mutta niitä havaittiin kohtalaisesti erityisesti vesistöjen läheisyydessä. Liito-oravalle soveltuvia metsäalueita sijaitsee lähempänä Kajaanin keskustaa reitin pohjoispäässä. Lajin esiintyvyydestä ei ole varmuutta, koska suurin osa havainnoista on yli 20 vuotta vanhoja. Voimajohtoreitin pohjoispään läheisyyteen sijoittuu useita merkittäviä elinympäristökokonaisuuksia, potentiaalisia elinympäristöjä sekä kulkuyhteyksiä. EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja, joiden lisääntymisalueet on suojeltu luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla, löydettiin yhdet suden jäljet, mutta ei ole viitteitä, että alue olisi susireviirin ydinaluetta sekä soidintavia viitasammakoita Vuottojoen suistoalueelta reittivaihtoehdossa VE1. EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeista on havainto metsäpeurasta, mutta reitillä ei ole tiedossa erityisen tärkeitä metsäpeuran elinalueita. Alueelle ollaan tekemässä erillinen metsäpeuraselvitys.
Voimajohtoreitin läheisyydessä oleva linnusto on tavanomaista lajistoa ja erityisen lajirunsaita alueita ei havaittu. Havaittuja lintulajeja oli yhteensä 66, joista 9 kuuluu lintudirektiivillä suojeltaviin lajeihin ja 7 on uhanalaisia. Muuttolintuja muuttaa hajanaisesti alueen läpi ja osa niistä voi levätähtää alueen soilla tai vesistöillä. Suurin vesistöalue sijaitsee Vuottolahden eteläkärjen joen suussa, jonka vaihtoehto VE1 ylittää. Merkittäviä levähdysalueita ei alueelta löydy. Voimajohtoreitti ei sijoitu tärkeille lintualueille. Lähin tärkeä lintualue on Talaskankaan IBA-alue, joka sijoittuu noin 8 kilometrin etäisyydelle etelän suuntaan vaihtoehdosta VE2. Lähin kansallisesti tärkeä FINIBA lintualue on Otanmäen lintualueet, joka sijoittuu noin 5 kilometrin etäisyydelle Vuolijoen sähköasemasta ja noin 6 kilometrin etäisyydelle Höyttikankaan sähköasemasta länteen päin. Maakunnallisesti tärkeitä lintualueita (MAALI) ei ole kartoitettu Kajaanin seudulta. Luontoselvityksessä on arvioitu, että voimalinjat eivät välttämättä häiritse merkittävästi linnustoa. Hankkeen rakentamistoimet on esitetty ajoitettavaksi pesimäkauden ulkopuolelle.
Voimajohtoreitille ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai -suojeluohjelma-alueita. Lähin luonnonsuojelualue, Arppeenmuistometsä sijoittuu noin 2 km etäisyydelle. Lähin Natura 2000 -alue ja myös soidensuojelualue Karppisensuo – Salinsuo – Joutsensuo sijoittuu noin 3,3 km etäisyydelle voimajohdosta. Luontoselvityksessä on kartoitettu vieraskasvilajien havaintoja, joita löydettiin yhteensä viisi kasvilajia. Arvokkaita luontokohteita löydettiin yhteensä 20 huomionarvoista luontotyyppikuviota ja kolme metsälain arvokasta elinympäristöä. Metsälain mukaiset kohteet sijaitsevat eteläisemmän vaihtoehdon VE2 varrella.
Voimajohtoreitin alueella ei sijaitse tunnistettuja ekologisia ydinalueita. Reitti ylittää Karppisensuon-Salinsuon ydinalueen kaksi tunnistettua yhteystarvealuetta, joiden sijainti on ohjeellinen. Yhteystarve on tunnistettu varsinkin metsäpeuran vasomisalueelle pääsyn turvaamiseksi.
Kajaanin kaupunki muistuttaa huomioimaan eläimistöä ja linnustoa koskevat erityishuomiota vaativat seikat voimajohtohankkeen tarkemmassa suunnittelussa, kuten esimerkiksi rakentamistoimenpiteiden ajoittamisen pesintäkauden ulkopuolelle. Lisäksi pyydämme huomioimaan ekologista verkostoa koskevassa selvityksessä esille tuodut seikat, joita on käsitelty itse YVA-ohjelmassa varsin lyhyesti. Varsinkin Karppisensuon-Salinsuon ydinalueen eteläpuolella sijaitsevaan 1,5 kilometriä leveään yhteystarpeeseen kohdistuu jo nykyisellään estevaikutusta. Voimajohtohankkeen mukainen johtokäytävän leventäminen vaikuttaa edelleen negatiivisesti alueen ekologisten yhteyksien käytäviin ja voi jopa katkaista yhteyden. Tärkeää voimajohtohanketta rakentaessa on pitää huoli siitä, että ekologiset yhteydet säilytetään alueilla turvaamalla ja ylläpitämällä tarpeeksi leveät kulkuyhteydet.
Kajaanin kaupunki lisäksi pyytää huomioimaan erityisesti vieraskasvilajit voimajohdon rakennusvaiheessa. Luontoselvityksessä havaintoja oli löydetty varsinkin reitin pohjoispäästä. Mahdollisia esiintymiä voi sijaita myös muualla voimajohtoalueella ja työskentely sekä maansiirrot tulee hoitaa siten, etteivät ne pääse leviämään esimerkiksi työkoneiden tai mahdollisten maa-ainesten siirtojen mukana. Vieraskasvilajia sisältävät maa-ainekset tulee toimittaa asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan välittömästi eikä niitä saa välivarastoida maapohjalla.
Kajaanin kaupunki muistuttaa, että hankkeen rakennustöiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon luontoselvityksessä todetut arvokohteet. Korkeimman arvoluokan 1 kohteet ovat lainsäädännöllä turvattuja kohteita. Näitä ovat karttakohteet L4 Lähteikkö, L5 Noro, L9 Lähteikkö ja L13 Lähteikkö, joista kaikki ovat vesilaissa suojeltuja luontotyyppejä. Muut luontokohteet sijoittuvat alhaisimpiin arvoluokkiin 3 ja 4, jotka ovat monimuotoisuutta tukevia kohteita.
Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Etelässä molemmat vaihtoehdot ylittävät Oulujärveen laskevat Mainuanjoen ja Vuottojoen. VE1 ylittää sen lisäksi Tulijoen sekä VE2 ylittää Mainuanjokeen laskevan Syväjoen. Voimalinja ylittää neljä puroa, joista Purohelmi-hankkeen luonnontilaisuusluokan mukaan kolme kuuluu luokkaan 1 (suojeluarvo vähäinen) ja yksi, joka kuuluu luokkaan 3 (tila heikentynyt).
Voimassa oleva kaavatilanne yleis- ja asemakaavojen osalta on asianmukaisesti huomioitu ja selostettu arviointiohjelmassa. Suunnitellun voimajohdon sijainnille ei viereisen olemassa olevan voimajohdon vuoksi ole pääosin osoitettu maankäyttöä rajoittavia aluevarauksia. Kaavoissa osoitetut huomionarvoiset kohteet, kuten alueet, joille on osoitettu ympäristöarvoja, tulee tarkistaa ja varmistaa hankkeen yhteydessä. Kaavamerkintöjen ja -määräysten tuomat rajoitteet on huomioitava. Kajaanin keskustaajama 2035 osayleiskaavassa esitettyyn, suojaviheralueelle osoitettuun, tieliikenteen yhteystarpeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja mahdollistaa pylvässijoittelulla tieyhteyden toteutumismahdollisuudet.
Asema- ja yleiskaavojen muutostarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti, jos johtokäytävän tarve on ko. hankkeeseen liittyvällä teollisuustontilla, niin asemakaavan muutosta ei voimajohtoa varten tarvita. Yleiskaavojen osalta voimajohto on puolestaan osoitettu olemassa olevien voimajohtomerkintöjen viereen. Suunniteltu voimajohto huomioidaan vireillä olevia kaavoja laadittaessa, esimerkiksi Vuolijoen rantaosayleiskaavassa. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset tulee huomioida voimajohtoa suunniteltaessa.
Esitettyjen uusiutuvan energian hankkeiden ja kaavojen ajankohtaiset tiedot on päivitettävä. Voimajohtoreitin suunnittelussa on huomioitava lisäksi muut mahdolliset hankkeet suunnitellun alueen välittömässä ympäristössä, kuten sähköaseman ympäristöön mahdollisesti suunniteltavat akkuhankkeet, hankkeiden yhteensovittamiseksi.
Merkittäviä vaikutuksia aiheutuu uuden voimajohdon maisemallisista ja maankäytöllisistä vaikutuksista kohdistuen alueen asukkaisiin ja kiinteistöjen omistajiin. Maisemavaikutuksia tarkastellessa aiheutuu merkittävimmät muutokset uusien korkeampien pylväsrakennelmien asettumisesta maisemaan. Pylväät nousevat usein puiden latvojen yläpuolelle. Johtoaukean laajeneminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia varsinkin, kun niitä tarkastellaan maastokäytävän suuntaisesti. Tällöin sen käytävämäinen tila erottuu ympäröivästä maisemasta. Korkeiden pylväiden maisemavaikutuksien lieventämistoimia tulee selvittää.
Kajaanin kaupunki näkee, että voimajohdon reittivaihtoehto VE2 on esitetyistä vaihtoehdoista nykytilanteeseen suhteutettuna kokonaisuutena soveltuvampi vaihtoehto ja esittää sitä lausunnossan ensisijaisena voimajohdon sijoittumisvaihtoehtona.
Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Elias Voutilainen, p. 040 487 5793, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(a)kajaani.fi