Kuvaus
Kajaanin kaupungin länsiosaan on valmistunut Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos.
Osayleiskaavaluonnoksen suunnittelualue rajautuu länsiosastaan Pyhännän ja Siikalatvan kuntien rajaan sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajoihin sijaiten noin 40 km Kajaanin keskustaajamasta länteen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty 27 kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metrin tuulivoimalan rakentamista suunnitelma-alueelle. Suunniteltujen voimaloiden yksikköteho hankkeessa on 6-10 MW. Tuulivoimahanketta suunnittelee Ilmatar Kajaani Oy ja osayleiskaavatyön kaavakonsulttina toimii FCG Finnish Consulting Group Oy.
Osayleiskaava on tullut 29.6.2022 vireille Kajaanin kaupunginhallituksen päätöksellä 21.6.2022 § 147. Osayleiskaava laaditaan alueidenkäyttölain 77a § mukaisena oikeusvaikutteisena kaavana siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakentamislupien myöntämisen perusteena. Kaavaa laadittaessa on huomioitu lisäksi tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (AKL 77b §) sekä yleiskaavan yleiset sisältövaatimukset (AKL 39 §).
Löytösuon tuulivoimapuiston suunnittelualueen pinta-ala on noin 4480 ha. Tuulivoimapuisto tulee koostumaan tuulivoimaloiden perustus- ja kokoamisalueista, voimaloita yhdistävistä huoltoteistä, huoltorakennuksista sekä rakennettavien sähköasemien alueesta. Kokonaisuudessaan rakentamiseen tarvittava maa-ala on noin 1,5–2 hehtaaria/voimala. Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit pyritään sijoittamaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimahanke liitetään kantaverkkoon rakentamalla noin 25 km pituinen 110 kV tai 400 kV voimajohto Vuolijoen sähköasemalle. Uusi voimajohto kulkee pääosin (17,5 km) Fingridin Järvilinjan (400 kV) vierellä. Toisena vaihtoehtona on liittyminen Kajave Oy:n 110 kV:n voimajohtoon, jolloin rakennettavan uuden 110 kV:n voimajohdon pituus on noin 7 km.
Löytösuon suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Kaava-alueen ympäristö on harvaan asuttua metsätalousaluetta ja maaseutua. Kaava-alueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat sen pohjois-, koillis- ja kaakkoispuolilla, yli 2 km etäisyydellä suunnitelluista voimalapaikoista. Lähin taajama on Vuolijoki, joka sijaitsee itäpuolella noin 2 km etäisyydellä kaava-alueen rajasta. Tuulivoimapuiston kaakkoisosaan sijoittuu kaksi turvetuotantoaluetta ja pohjoisosaan pelto. Turvetuotannon osalta toisella alueella tuotanto on loppunut ja toisella loppumassa. Tuulivoimapuiston alueella on olemassa olevaa tiestöä, jota hyödynnetään mahdollisimman paljon tiestösuunnitelmassa.
Osayleiskaava-alue rajautuu rakentamista rajoittavan 40 dB:n mallinnetun melualueen mukaan. Osayleiskaavassa on huomioitu lisäksi Kajaanin kaupungin alueella yleisesti tuulivoimatuotannon sijoittamista koskevat linjaukset, jotka on määritelty Kajaanin tuulivoimaohjelmassa 2035, muun muassa etäisyydet suhteessa herkkiin kohteisiin, vähintään 2 km etäisyys asutukseen ja vähintään 5 km etäisyys Oulujärveen. Suunnittelussa on huomioitu myös Kajaanin kaupungin vuonna 2024 laatima Kainuun liiton maakunnallista selvitystä tarkentava yleiskaavatasoinen ekologisen verkoston selvitys ja sen suositukset. Lisäksi voimaloiden sijoittelussa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen selvitysten tulokset. Alueelle on laadinnassa suojellun päiväpetolinnun reviirin selvittämiseksi lisäselvitys, jossa maastossa tehtävien selvitysten perusteella pyritään saamaan lisää tietoa reviiritilanteesta. Samoin suden osalta on käynnissä reviiritilanteen selvittäminen maastoseurantojen avulla. Selvitysten tulokset ja niiden mahdolliset vaikutukset on tarkoitus huomioida kaavaehdotusvaiheessa.
Kaavoitettava alue käsittää tuulivoimapuiston alueen, eikä osayleiskaava-alueen ulkopuolista sähkönsiirtoreittiä kaavoiteta. Sähkönsiirto kuuluu tuulivoimapuiston hankekokonaisuuteen ja sisältyi hankkeen erilliseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA), josta yhteysviranomainen Kainuun ELY-keskus on antanut perustellun päätelmän 20.6.2024. YVA-menettelyssä tarkasteltiin vaihtoehtoja, joissa voimaloiden kokonaiskorkeus oli 350 metriä. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA-menettelyä varten tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja, joita osin on päivitetty ja täydennetty kaavasuunnittelun edetessä.
KAAVATILANNE
Lainvoimaisessa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Päivitetyssä Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa 2035, joka on kuulutettu voimaan 6.3.2024 ennen kuin se on saanut lainvoiman, Löytösuon tuulivoimapuiston alueelle on osoitettu noin 1800 hehtaarin kokoinen tuulivoimaloiden alue (tv-25). Laskennallisesti tälle alueelle on arvioitu mahtuvan enintään 18 tuulivoimalaa. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston pohjoisosaan Rimpineva-Matilannevan Natura-suojelualue (SL) ja eteläosan vaikutusalueelle pohjavesialue, turvetuotantoalueita (EOt) ja ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen koillisosaan on osoitettu 110 kV ja 400 kV pääsähköjohdot sekä moottorikelkkailureitti.
Löytösuon tuulivoimapuisto rajautuu länsiosastaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajaan. Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Löytösuon tuulivoima-alueen läheisyyteen on osoitettu tuulivoima-alue Piiparinmäki (tv-1 353) ja uusi pääsähköjohto 110 kV. Löytösuon tuulivoima-alueen luoteispuolelle on osoitettu Kainuun puolelta jatkuva Rimpineva-Matilaneva luonnonsuojelualue sekä muinaismuistokohteita.
Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Välittömästi noin 1 km hankealueen länsi- ja eteläpuolelle sijoittuu Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimahankkeeseen kuuluva Kajaanin Piiparinmäen Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue (Pyhäntä-Kajaani). Luoteispuolella noin 5 km etäisyydellä sijaitsee Metsälamminkankaan (Vaala) tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osayleiskaava-alueen itäpuolella, lähimmillään noin 3 km päässä on voimassa Kajaanin Vuolijoen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava, jonka päivitys on vireillä.
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia tai vireillä olevia asema- tai ranta-asemakaavoja. Lähin asemakaava-alue, Vuolijoen asemakaava (Kajaani), sijaitsee noin 2 km etäisyydellä hankealueen rajasta. Haatajan rantakaava-alue (Kajaani) sijaitsee puolestaan noin 5 km etäisyydellä hankealueesta.
Löytösuon suunnittelualueen koillispuolella on lähimpänä vireillä Vuolijoen rantaosayleiskaava. Otanmäen taajaman itäpuolella on vireillä Otanmäki-Humpinsuon tuotantotoimintojen alueen osayleiskaavoitus, jonka kaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa 2025. Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan alueella on vireillä myös Otanmäki-Alussuon asemakaavoitus, jonka kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2025.
Lisäksi lähialueella on YVA- ja/tai kaavoitusvaiheessa sekä suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita:
- Luolakankaan tuulivoimahanke 7,1 km etelässä (ehdotus ollut nähtävillä kesällä 2025)
- Katajamäen tuulivoimahanke 17 km kaakossa (luonnos valmisteilla)
- Harsunlehdon tuulivoimahanke 13 km etelässä (luonnos nähtävillä)
- Kokkosuon tuulivoimahanke (selvityksessä)
- Ylihongikon tuulivoimahanke (selvityksessä)
- Pyöriännevan tuulivoimahanke Pyhännällä 5 km länteen
KAAVALUONNOS
Kaava-alueen päämaankäyttömuodoksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-4). Osayleiskaavan alueelle sijoittuvien 27 tuulivoimalan rakennuspaikat (tv/1), sekä alueen olemassa oleva ja ohjeellinen tieverkosto, olemassa olevat voimajohdot ja ohjeellinen uusi 110 kV/400 kV ilmajohto, maakaapelit, energiahuollon alue (EN-2) sekä maa-ainesten ottoalueet (EO) osoitetaan maa- ja metsätalousalueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaavaan on osoitettu myös alueen pohjoisreunamalle ulottuva Natura 2000-verkostoon (nat) kuuluva alue sekä eteläosaan sijoittuva pohjavesialue (pv). Lisäksi kaavaan on osoitettu selvitysten pohjalta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-4) ja huomioitavia alueita (luo-8) sekä muinaisjäännöskohteet ja -alue (sm/nro). Kaavaan on osoitettu myös erillisellä merkinnällä Kajaanin kaupungin ekologisen selvityksen mukaisen maakunnallisen yhteyden sijoittuminen alueella.
Kaavassa on yleiset määräykset, joiden mukaan on otettava huomioon melutason ohjearvot, ja rakentamisluvan mukaisten voimalatyyppien tulee olla vaikutuksiltaan kaavaratkaisun perustana ollutta voimalatyyppiä vastaavia tai vaikutuksiltaan vähäisempiä. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen valinnassa on otettava huomioon lentoestevalojen ympäristövaikutukset. Määräysten mukaan on myös otettava huomioon Puolustusvoimien hyväksyntä sekä haettava lentoestelupa.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Osayleiskaavaa varten ja tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on tehty useita selvityksiä, kuten muun muassa arkeologinen inventointi, melu- ja välkemallinnus, luonto- ja linnustoselvitykset sekä Natura-arviointi. Hankkeesta on tehty myös näkymäanalyysi ja havainnekuvia. Selvitysten ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan saadut lausunnot ja palautteet huomioiden on valmisteltu osayleiskaavaluonnos ja arvioitu sen vaikutukset.
Löytösuon osayleiskaava-alueen rajaus poikkeaa osittain maakuntakaavan tuulivoima-alueen rajauksesta tarkentuneiden selvitysten myötä. Maakuntakaavan tuulivoima-alueen rajauksesta poikkeaminen ei aiheuta haittaa maakuntakaavassa osoitetun maankäytön toteutumiselle tai vaaranna maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista.
Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa yleisesti välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia aiheutuu sekä tuulivoimapuiston rakentamisen, käytön että käytöstä poistamisen aikana. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat ajallisesti lyhytkestoisia ja aiheutuvat pääasiallisesti tiestön, tuulivoimala-alueiden ja ilmajohtojen rakentamisen vaatimista kasvillisuuden raivaamisesta, rakentamiseen liittyvien kuljetusten liikennevaikutuksista sekä työmaakoneiden äänistä. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa maisemaan, äänimaisemaan ja eläimistöön. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä.
Kaava-asiakirjojen mukaan Löytösuon tuulivoimahankkeen toteutumisesta aiheutuvat keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat rakentamattomien metsätalous- ja peltoalueiden muuttumista osin energiatuotannon alueiksi ja vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Alueen nykyinen virkistyskäyttö on jokamiehen oikeuteen perustuvaa ja liittyy lähinnä metsästykseen ja marjastukseen. Nykyisen käytön jatkuminen rakentamiseen raivattavien alueiden ulkopuolella ei kuitenkaan vaarannu.
Tuulivoimapuiston lähialueella voimaloiden suuntaan avoimilta näkemäpaikoilta voimaloista muodostuu luonnonmaiseman yli kohoava maisemakuvaa hallitseva elementti, joka saatetaan kokea suunnittelualueen ja lähialueen virkistyskäyttöarvoa alentavana tekijänä. Hankekokonaisuudella on visuaalisia maisemavaikutuksia sekä lähialueen kyläympäristöihin ja Vuolijoen taajamaan, että kaukomaisemaan. Lukumäärällisesti eniten voimaloita näkyy Oulujärveltä ja Käkisaaresta käsin ja tällöin maisemassa näkyvät myös pienempinä jo toiminnassa olevan Piiparinmäen tuulivoimapuiston voimalat. Voimalasijoittelun perusteella tuulivoimahankkeen meluvaikutukset pysyvät laissa ja määräyksissä säädettyjen ohjearvojen alapuolella suhteessa rakennettuihin asuinrakennuksiin. Välkkeen osalta rakennetut rakennuspaikat jäävät raja-arvot ylittävän välkevaikutuksen ulkopuolelle.
Tuulivoimahankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin keskittyvät erityisesti hankkeen rakennusvaiheeseen, jonka myötä osa suunnittelualueen luonnonympäristöstä muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Koko toiminta-ajan aikana ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun kaava-alueeseen.
Hankkeen merkittävimmiksi pesimälinnustoon kohdistuviksi haittavaikutuksiksi arvioidaan suojeltuun päiväpetolinnun kohdistuva törmäysriski ja reviirin saalistusalueita rajoittava estevaikutus sekä muuhun pesimälajistoon kohdistuvat rakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset sekä tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriövaikutukset. Suojeltua päiväpetolintua lukuun ottamatta muun lajiston osalta kokonaisuutena pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan merkittävyydeltään korkeintaan vähäisiksi. Rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriövaikutukset kohdistuvat pääasiassa tavanomaiseen lajistoon, joille vaikutusten merkittävyys arvioidaan myös korkeintaan vähäiseksi. Päiväpetolinnun osalta on tehty erilaisia selvityksiä. Yhtenä on laadittu törmäysmallinnus, jonka tulosten perusteella hankkeen aiheuttamat törmäysvaikutukset nousevat merkittävyydeltään suuriksi. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen ennen kaavaehdotusvaihetta jatketaan selvityksiä ja vaikutusten arviointia suojellun päiväpetolinnun osalta.
Eläimistön elinympäristöjen arvioidaan pirstoutuvan vain vähäisesti ja alueen ihmistoiminnan ei arvioida kasvavan merkittävästi. Tuulivoimaloiden häiriövaikutukset nykytiedon ja kokemuksen valossa arvioidaan tavanomaiselle eläimistölle vähäisiksi ja niiden arvioidaan tottuvan häiriöön tulevaisuudessa ja jatkavan alueen käyttöä elinalueenaan. Suurpedoille (pl. susi) arvioidaan kohdistuvan vähäisiä vaikutuksia. Susireviirin sijoittuminen hankealueelle on tällä hetkellä epävarmaa. Näin ollen varovaisuusperiaatteen vuoksi on mahdollista, että hankkeen rakentamisen ja toiminnanaikaiset vaikutukset susireviirin ydinreviiriin ja siten reviirin elinkelpoisuuteen nousevat merkittävyydeltään suuriksi. Työn alla olevalla susireviiriselvityksellä on tarkoitus saada tietoa reviirin ydinalueiden sijainnista kaavan ehdotusvaiheeseen. Hankealueella liikkuu metsäpeuroja, mutta niiden tärkeitä elinympäristöjä ei arvioida sijoittuvan alueelle eikä voimaloiden epäsuora häiriö ole tärkeille kesälaidunalueille voimakasta. Löytösuon tuulivoimahanke lisää kuitenkin metsäpeuran levinneisyysalueen elinympäristöjen pirstoutumista ja häiriöttömien elinympäristöjen määrän vähenemistä ja voi ohjata metsäpeurojen laidunkiertoa laajemmalle alueelle.
Hankkeessa on huomioitu ekologisen yhteyden toteutuminen. Esitetty ekologinen yhteys sitoo Natura-alueet yhteen ja esitetyn yhteyden alueelle sijoittuu erityisiä luontoarvoja sisältäviä kohteita, mutta myös luontoarvoiltaan heikentyneitä alueita. Ekologisen verkoston selvitysten myötä voimaloita on vähennetty sekä siirretty alkuperäisestä hankesuunnitelmasta, ottaen huomioon myös Piiparinmäen toiminnassa olevan tuulivoimapuisto. Hankkeiden väliin on varmistettu kilometrin levyinen häiriötön vyöhyke, josta on vähintään kilometrin etäisyys joko olemassa olevaan voimalan tai suunniteltuun voimalaan. Voimalasijoittelun myötä muodostuu kokonaisuutena 3 km levyinen ekologinen yhteys, jolla ei sijaitse voimaloita.
Vähintään 3 km leveän ekologisen yhteyden jättämisellä tuulivoima-alueiden väliin pyritään jättämään erityisesti metsäpeuraa palveleva mahdollisimman leveä ekologinen yhteys pohjois-eteläsuunnassa liikkumiseen. Metsäpeurojen siirtymiseen alueelta toiselle 3 km vyöhykkeen arvioidaan olevan riittävä, muun eläimistön ja linnuston osalta ekologisen verkoston arvioidaan olevan myös riittävä. Suojellun päiväpetolinnun osalta ekologisen yhteyden arvioidaan toteutuvan osittain.
Tuulivoimapuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakennusvaiheessa, esimerkiksi metsänraivauksessa, maanrakennus- ja perustamistöissä, sekä välillisesti työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa ja vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminenkin. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Löytösuon tuulivoimapuisto kasvattaa osaltaan uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa ja edesauttaa näin ilmastotavoitteisiin pääsemistä.
Edellä mainittujen lisäksi vaikutuksia on arvioitu laajasti myös muun muassa kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin, Natura-alueisiin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin, liikenteeseen, terveyteen, turvallisuuteen, viestintäyhteyksiin sekä yhteisvaikutuksiin lähialueen tuulivoimahankkeiden ja muiden hankkeiden kanssa.
LIITTEET
Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos kaavakartta
Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos kaavaselostus
Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
Liite 2. Luonto- ja linnustoselvitysraportti
Liite 3. Näkymäalueanalyysit ja laaditus havainnekuvat
Liite 4. Arkeologinen inventointiraportti
Liite 5. Meluselvitys
Liite 6. Välkeselvitys
Liite 7. Rimpineva-Matinneva Natura-arviointi
Liite 8. Asukaskyselyn yhteenveto ja kyselylomakkeet
Liite 9. Perustellun päätelmän huomioiminen
Liite 10. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio
Liite 11. Kajaanin Tuulivoimaohjelman 2035 kriteerien toteutuminen
Liite 12. Löytösuon ekologinen verkosto
Oheisliitteet 13.-14. Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksen Julkisuuslain (621/1999) 24 §, 1. momentin mukaista salassa pidettävää lajitietoa sisältävät liitteet.
Valmisteluvaiheeseen liittyvä aineisto on saatavilla nähtävilläolon aikana ja sen jälkeen kaupungin verkkosivuilla:
https://www.kajaani.fi/loytosuon-tuulivoimapuiston-osayleiskaava
Lisätietoja asiasta antavat kaavasuunnittelija Enja Kymäläinen, p. 040 159 6873 ja kaavasuunnittelija Minna Väyrynen, p. 040 131 9437, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.