Kuvaus
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisena yhteysviranomaisena Kajaanin kaupungilta lausuntoa Tuike Finland Oy:n Kajaani-Otanmäki Palvelinkeskus -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Lausunnon toimittamiselle on myönnetty lisäaikaa 12.9.2025 saakka. Asian diaarinumero on KAIELY/307/2025.
Hankkeen kuvaus ja -vaihtoehdot
Tuike Finland Oy suunnittelee Kajaanin Otanmäkeen uutta palvelinkeskusta. Hankesuunnitelman mukaan hankealueelle rakennetaan kahdeksan (8) palvelinkeskusrakennusta ja niille tarvittavat tukitoiminnot. Palvelinkeskushanke pyrkii vastaamaan Suomen digitaalisen yhteiskunnan ja liiketoiminnan kasvaviin datan käsittely- ja hallintatarpeisiin lisäämällä tietojenkäsittelykapasiteettia.
Hankealue sijoittuu Oulujärven eteläpuolelle noin 30 km etäisyydelle Kajaanin keskustasta luoteeseen. Kooltaan noin neljä kertaa yhden kilometrin alue (405 ha) sijaitsee Otanmäen taajaman itäpuolella. Alue rajautuu pohjoisessa valtatiehen ja etelässä sähkölinjaan.
Palvelinkeskushankkeen vaihtoehtoina tutkitaan kahta eri vaihtoehtoa palvelinkeskuksen toiminta-ajalle sekä kahta eri vaihtoehtoa palvelinkeskuksen rakentamisvaiheelle. Lisäksi arvioidaan vaihtoehtoa, jossa hanketta ei toteuteta ollenkaan.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tutkitaan seuraavanlaisia alustavia vaihtoehtoja
VE0: Hanketta ei toteuteta.
Toiminta-ajan vaihtoehdot:
TVE1: Jäähdytystorneihin perustuva vesijäähdytysjärjestelmä, jonka syöttövesi pumpataan Oulujärvestä.
TVE2: Ilmajäähdytykseen perustuva jäähdytysjärjestelmä, jota täydennetään vedenjäähdytyskoneilla.
Rakentamisajan vaihtoehdot:
RVE1: Palvelinkeskusrakennukset rakennetaan vuorotellen yksi kerrallaan
RVE2: Palvelinkeskusrakennukset rakennetaan useampi rakennus kerrallaan.
Vaihtoehtoihin RVE1 ja RVE2 sisältyy myös toiminta-aikaan vaikuttavia vaikutuksia.
Palvelinkeskuksen IT-laitteisto tuottaa toimiessaan paljon lämpöä, joten rakennuksia tulee jäähdyttää. Palvelinkeskuksen jäähdytys toteutetaan toiminta-ajan hankevaihtoehdosta riippuen joko jäähdytystorneihin perustuvalla vesijäähdytysjärjestelmällä (TV1) tai ilmajäähdytykseen perustuvalla jäähdytysjärjestelmällä (TV2), jota täydennetään vedenjäähdytyskoneilla. Vesijäähdytyksessä Oulujärveen asennetuista vedenottoputkista pumpataan vettä, jolla lämmennyt sisäilma jäähdytetään. TVE1 vaihtoehto kuluttaa enemmän vettä ja vähemmän energiaa ja TVE2 vaihtoehto enemmän energiaa ja vähemmän vettä.
Rakentamisvaiheen vaihtoehdot eroavat kestoltaan ja samanaikaisten rakennustoimien määrältään. Vaihtoehdossa RVE1 palvelinkeskus rakennetaan yksi rakennus kerrallaan, mikä vie noin 15–20 vuotta. Vaihtoehdossa RVE2 rakennetaan useampi rakennus samaan aikaan, jolloin rakentaminen kestää vain noin 6–10 vuotta, mutta samanaikaisten rakennustöiden määrä kasvaa.
Palvelinkeskuksen sähkönsaanti poikkeustilanteissa varmistetaan varavoimageneraattoreiden avulla. Varavoimageneraattoreilla tuotetaan sähköä palvelinkeskuksen toiminnoille, mikäli alueen sähköjärjestelmissä tapahtuu häiriöitä tai alueella ilmenee äkillisiä sähkökatkoksia.
Hankealueen kuvaus
Hankealueella ei ole vakinaista asutusta tai vapaa-ajanasutusta. Hankealueen ympärillä asutus keskittyy pääasiassa vieressä sijaitsevaan Otanmäen taajamaan ja Oulujärven Vuottolahden rannoille sekä Vuorokkaan alueelle ja Humpinmäen kylään. Otanmäen taajama-asutus on lähimmillään noin 150 metrin päässä hankealueen rajasta lännessä.
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, eikä siellä sijaitse maataloustoimintaa. Oulujärvellä keskeisiä paikallisia elinkeinoja ovat kalastus sekä luonto- ja vesistömatkailu. Alueella sijaitsee myös vanha käytöstä poistunut kaivos, jota käytettiin pääasiassa raudan ja vanadiinin louhintaan. Hankealueella on yksi voimassa oleva maa-aineksen ottolupa kalliokiviaineksen ottamiselle. Lupa on voimassa vuoteen 2030 saakka.
Hankealuetta pohjoisesta rajaa itä-länsisuuntainen Kokkolantie eli valtatie 28, joka on pääasiallinen kulkuväylä alueelle. Hankealueen eteläreunassa kulkee Murtomäki–Otanmäki rata, joka päättyy Transtech Oy:n tehtaalle. Radalla kulkee rahtiliikennettä Transtech Oy:n tehtaalle, mutta liikenne on vähäistä.
Hankealueen luoteiskulmassa sijaitsee Kajaanin moottorikelkkayhdistyksen ylläpitämä Otanmäki–Haapakulju-moottorikelkkareitti. Moottorikelkkaura kulkee pieniltä osin (noin 300 m) hankealueen läpi. Toinen moottorikelkkaura kulkee Penkkikankaan kohdalta hankealueen läpi luode–kaakko-suunnassa. Hankealueella ei sijaitse muita virallisia ulkoilureittejä kuten retkeilyreittejä tai hiihtolatuja. Alueen metsämailla on mahdollista harjoittaa omaehtoista metsästystä, marjastusta, sienestystä ja muuta ulkoilua.
Nykytilanteessa hankealueelle ja sen lähiympäristöön aiheutuu melua alueen tieliikenteestä valtatieltä 28 ja pienempien teiden verkostosta. Melua aiheuttaa myös hankealueen läpi kulkeva junarata.
Hankealue sijaitsee Oulujärven seudun maisemamaakunnan alueella, Suomenselän maisemamaakunnan vaihettumisalueen tuntumassa. Maisema on osin tasaista, paikoin maisemassa erottuvat mäet ovat matalia ja loivapiirteisiä. Hankealueella ja sen lähiseuduilla maisema on pääosin sulkeutunutta metsätalousmaisemaa. Avoimia maisematiloja on pienialaisilla avosoilla ja hakkuuaukeilla sekä laajoilla turvetuotantoalueilla. Suunnittelualueen pohjoislaidalla kulkeva Kokkolantie on suunnittelualueelle avautuvien näkymien kannalta potentiaalinen. Nykyisellään tietä rajaa metsämaisema, tieltä avautuvat näkymät ovat suljettuja.
Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueella ei ole myöskään paikallisesti arvokkaita kohteita. Otanmäen kaivosyhdyskunta, joka käsittää Otanmäen taajaman ja kaivosalueen keskeiset alueet, on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Alue sijaitsee aivan hankealueen läheisyydessä Otanmäen taajamassa. Otanmäen taajama on syntynyt 1950-luvulta alkaen kaivoksen tarpeisiin. Lähin maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen alue on Saaresmäen kylä, joka sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Hankealueen koillispuolella Oulujärven rannassa noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee Vuottolahden kylä, joka on arvotettu paikallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi tai maisemallisesti arvokkaaksi rakennuskokonaisuudeksi. Hankealueelta tunnetaan yksi muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, tervahaudan jäännös Koskussuo (tunnus 1000043839).
Hankealue sijaitsee Oulujoen päävesistöalueella (FI-59). Tason 4 valuma-aluejaossa hankealue ulottuu kolmelle eri valuma-alueelle. Hankealue kuuluu valuma-alueeseen FI1-59.03.075, jolta vedet valuvat ojaverkoston ja Pienipuron kautta Eteläjokeen, joka yhdistyy Vimpelinjokeen, laskien lopulta Oulujärveen Vuottolahdessa. Hankealueella ei ole vesipuitedirektiivin mukaisesti luokiteltuja pintavesimuodostumia. Oulujärvi sijoittuu hankealueelle vain jäähdytysvesiputken osalta. Alueelle sijoittuvat vesimuodostumat ovat pääasiassa ihmisen muokkaamia, esim. hankealueen pohjoisosassa Kokkolantien eteläpuolella sijaitsevat pienet kaivetut lammet, ja hankealuetta halkoo kauttaaltaan tiheä metsäojaverkosto. Pintavesien tilan luokittelussa Oulujärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Oulujärvi on järvivaelteisen taimenen tärkeä syönnösalue. Järveen on istutettu (2015–2020) järvitaimenta, siikaa, kuhaa, harjusta ja kirjolohta.
Hankealue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden jaossa keskiboreaaliselle vyöhykkeelle ja siellä osin Pohjanmaan (3a) ja osin Pohjois-Karjala-Kainuun (3b) alueelle. Suokasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa hankealue kuuluu Pohjanmaan aapasoiden vyöhykkeelle ja alajaossa Suomenselän ja Pohjois-Karjalan aapasoiden vyöhykkeelle. Alueen luontotyypit ovat pääosin ihmistoiminnan muokkaamia. Suurin osa alueen metsistä on kivennäismailla tai ojitetuilla turvemailla kasvavaa eri-ikäistä talousmetsää. Alueella sijaitsee pienialaisia suoalueita.
Maanpinta on topografialtaan yleisesti ottaen loivapiirteistä, mutta kalliomaiden lähettyvillä ilmenee myös jyrkempiä tasoeroja. Hankealueen maaperä on vaihtelevaa. Alueella esiintyy sekä kalliomaata, kalliopaljastumaa, savea, turvetta, soistumia, karkearakeista sekä sekalajitteista maalajia. Kallioperä hankealueella on lännessä ja aivan itäisimmässä osassa tonaliittista migmatiittia, joka rajautuu alueen keskiosassa sijaitsevaan koillis-lounas suuntaiseen gabbrovyöhykkeeseen. GTK:n sulfaattimaiden esiintymiskartassa ei ole havaintoa sulfaattimaista.
Valtakunnallisessa maaperän tilan tietojärjestelmässä (ns. MATTI-tietokanta) hankealueelle on merkittynä kaksi kohdetta (Vuorokkaan rikastushiekka-alue ja Vuorokkaan kaivos). Molemmat kohteet ovat MATTI-tietokannassa merkinnällä "selvitystarve", mikä tarkoittaa, että alueet tulee tutkia sekä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida.
Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle tai pohjavesialueen välittömään läheisyyteen. Lähimpänä sijaitsee Vuottolahden pohjavesialue noin 2,6 km päässä varsinaisesta hankealueesta, noin 500 m päässä Vuottolahteen suunnitellusta putkilinjasta ja 350 m päässä vesistöalueeseen rajatusta hankealueesta. Hankealueella ei ole maastokartalle merkittyjä lähteitä, eikä niitä havaittu myöskään maastoselvityksissä. Pohjavettä purkautuu hankealueen lounaispuolella Pirttikankaan alueella noin kilometrin päässä hankealueesta olevasta lähteestä. Hankealueella ei ole tiedossa vedenottamoita tai yksityiskaivoja.
Kainuun maakuntaan sijoittuva hankealue kuuluu keskiboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle. Vyöhykkeellä lämpötilan vaihtelu vuorokauden aikana on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ilmastonmuutoksen takia Kainuussa pakkaspäivien lukumäärä on vähentynyt ja syyssateiden määrä lisääntynyt. Hankealuetta lähimmät ilmanlaadun seurantatiedot ovat vuodelta 2018 Kajaanin keskustan mittauspisteeltä. Hankealueen ilmanlaatu on pääsääntöisesti nykytilanteessa hyvä, sillä hankealue on pääosin metsätalouskäytössä eikä hankealueen lähettyvillä ole teollista toimintaa.
Kaavoitus
Kainuussa on voimassa kuusi maakuntakaavaa: Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava, Kainuun tuulivoimamaakuntakaava, Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 ja Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035 (ei lainvoimainen). Alueella on vireillä Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnos valmistui 18.3.2025 ja luonnosaineisto oli laatimisvaiheen kuulemisen vuoksi nähtävillä 5.4.-5.5.2025. Hankealueella on vireillä myös Otanmäki-Alussuon asemakaava, josta kaavaluonnos sekä muu valmisteluvaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä kuulemista varten 7.6. - 7.7.2025. Kaavat mahdollistavat palvelinkeskushankkeen, siihen liittyvien tukitoimintojen ja muiden teollisuustoimintojen sijoittumisen suunnittelualueelle. Oulujärven ranta-alueella hankealueen koillisosassa on voimassa Oulujärven rantaosayleiskaava ja vireillä sen pääosin päivittävä Vuolijoen rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaava on tullut vireille 3.4.2024. Kaavassa tullaan ottamaan huomioon mahdollisen pumppaamon tarvitsema aluevaraus.
Luontoselvitykset
Alueen kasvillisuutta on selvitetty maastossa heinä-elokuussa 2024. Luontoselvityksen perusteella hankealueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppikohteita, mutta ominaispiirteiltään arvokkaita luontotyyppikuvioita rajattiin hankealueelta yhteensä 12. Suurin osa rajatuista arvokkaista luontokohteista on luonnontilaisia tai sen kaltaisia rämeitä (mm. lyhytkorsiräme, rimpinevaräme, sararäme). Hankealueelle ei sijoitu Metsäkeskuksen rajaamia metsälain mukaista elinympäristökuviota. Hankealueella sijaitsee yksi valkolehdokkiesiintymä. Hankealueen pohjoisreunalla virtaavan Pienipuron yläosissa (Kokkolantien eteläpuolella) ja puroon lännen puolelta yhtyvässä haarassa (Kokkolantien etelä- ja pohjoispuolella) on luonnontilaisen kaltaisia jaksoja.
Vuonna 2024 hankealuetta laajemmalla selvitysalueella tehtyjen lintuselvitysten (pöllö-, metsäkanalintu-, pesimälintu- ja päiväpetolintuselvitys) perusteella hankealueen linnusto koostuu tavanomaisesta hakkuuaukeiden ja nuorten kasvatusmetsien linnustosta. Hankealueella havaittiin yhdeksän huomionarvoista lintulajia, joista yksi on sensitiivinen laji. Varsinaiselle hankealueelle, johon palvelinkeskus tulee sijoittumaan, ei selvityksissä rajattu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Hankealueen eteläpuolelle jää kaksi julkisessa aineistossa esitettävää linnustollisesti arvokasta kohdetta: Suurisuon entiselle turvetuotantoalueelle rakennettu kosteikko sekä Joutensuon luoteisosa. Lisäksi selvitysalueelta tunnistettiin sensitiivisiin lajeihin perustuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita, jotka esitetään vain viranomaisille. Hankealueella ei ole kansainvälisesti, kansallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä lintualueita (IBA-, FINIBA- ja MAALI-alueet). Lähin tärkeä lintualue on FINIBA-alue Otanmäen altaat (820119), joka sijaitsee noin 1,3 kilometriä hankealueesta koilliseen.
Liito-oravaselvityksessä ei havaittu selvitysalueella merkkejä liito-oravasta, mutta lähistöltä tunnetaan yksi aiempi liito-oravan havainto. Selvitysalueella havaittiin viitasammakoita sekä niille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, mutta varsinaiseksi viitasammakon lisääntymisalueeksi rajattiin selvityksen soidintavien yksilöiden perusteella selvitysalueella lampi- ja suoympäristöjä sekä järvenlahti. Rajatut viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät sijaitse hankealueella.
Lepakkoselvityksessä ei tullut ilmi yhtään arvoluokkien I tai II alueita eli lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai merkittäviä saalistusympäristöjä tai siirtymäreittejä, mutta arvoluokan III lepakkoalueita löydettiin, joista yksi sijoittuu hankealueen länsiosaan. Sudenkorentoselvityksen mukaan selvitysalueen reuna-alueella Suurisuon kosteikolla havaittiin lummelampikorentoja, joille rajattiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajien lisääntymis- ja levähdysalue. Rajattu lummelampikorennon lisääntymis- ja levähdysalue ei sijoitu hankealueelle.
Talvi- ja kesäaikaisten saukkoselvitysten perusteella selvitysalueella ei todennettu saukon selvää pesimäpaikkaa tai jälkiä saukkopoikueesta. Vuottojoen ja Rytijoen virtapaikoilla havaittiin kuitenkin sekä kesällä että talvella saukon jälkiä ja ulosteita. Talvi- ja kesäaikaisten selvitysten sekä erillisen metsäpeuran mahdollisiin esiintymisalueisiin kohdistuvan maastoselvityksen perusteella metsäpeurat liikkuvat selvitysalueella satunnaisesti, mutta alue ei ole metsäpeuroille merkittävä elinympäristö.
Lumijälkilaskentojen tulosten perusteella voidaan arvioida, että selvitysalueen nisäkäslajisto on monipuolinen ja jälkien määrä oli kohtalaisen runsas. Selvitysalue sijaitsee vakiintuneen Vuolijoki-Marttisen susireviirin keskiosan pohjoispuolella. Hankealueen ei arvioida soveltuvan suurpetojen lisääntymis- ja levähdyspaikaksi, sillä hankealue sijoittuu junaradan ja valtatien 28 väliselle ihmisvaikutteiselle alueelle, jossa ei esiinny suurpetojen suosimia rauhallisia elinympäristöjä.
Sähkökoekalastuksilla haluttiin selvittää etenkin taimenen (Salmo trutta) esiintyvyyttä selvitysalueen virtavesissä. Sisävesien taimen on leveyspiirin 67° eteläpuolella erittäin uhanalainen. Ryynäsjoki ja Vuottojoen vesistö on luokiteltu vaelluskalavesistöiksi, mutta sähkökoekalastuksissa ei havaittu taimenia, eikä alueella ole aiempien koekalastusten mukaan toistaiseksi todettu luonnonvaraisesti lisääntyviä taimenkantoja.
Hankealueella tai puolen kilometrin etäisyydellä siitä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, yksityisten maiden luonnonsuojelualueita, valtion omistamia luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelma-alueita, soidensuojelun täydennysohjelma-alueita, Metsähallituksen suojeluohjelma-alueita, Metsähallituksen Metso 10 000- tai Metso 13 000 -kohteita, luonnonmuistomerkkejä eikä valtakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia. Hankealueen pohjoisosan länsipuolella noin 1,5 kilometrin päässä sijaitsee Otannevan soidensuojelualue. Osittain samalle alueelle on rajattu myös Natura 2000 -alue Otanneva, joka on hankealuetta lähin Natura-alue. Hankealueesta noin seitsemän kilometriä etelään sijaitsee Talaskankaan Natura 2000 –alue. Otannevan ja Talaskankaan Natura-alueille tullaan tämän YVA-menettelyn yhteydessä laatimaan luonnonsuojelulain 35 §:n mukainen Natura-arviointi.
Kajaanin ekologisen verkoston selvityksen mukaan Kajaanin kaupungin eteläreunan tuntumassa kulkee itä-länsisuuntainen viisi kilometriä leveä valtakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys, joka yhdistää merkittäviä ekologisen verkoston ydinalueita toisiinsa. Hankealue ei sijoitu valtakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden varrelle. Kajaanin kaupungin keskiosan läpi kulkee itä-länsisuuntainen maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys. Hankealue ei sijoitu maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden varrelle, vaan jää sen pohjoispuolelle. Selvitysalueen kaakkoisosassa sijaitseva Rytijoki rantametsineen luo alueelle selvän ekologisen käytävän muutoin selvästi luonnontilaltaan heikentyneessä maisemassa.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 252/2017, liite 1) on lueteltu ne hankkeet, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kajaani-Otanmäki palvelinkeskushankkeen toteuttaminen edellyttää YVA-menettelyä, sillä palvelinkeskuksen suunniteltujen varageneraattoreiden yhteenlaskettu polttoaineteho ylittää YVA-lain liitteen 1 kohdan 7a mukaisen 300 MW:n polttoainetehon raja-arvon. YVA-menettelyssä arvioidaan toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan menettely tuottaa tietoa päätöksenteoksen perustaksi.
Ympäristövaikutusten arviointi
Tässä arviointiohjelmassa (YVA-ohjelma) tunnistetaan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset ja esitetään suunnitelma niiden arviointiin. Hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään arviointiselostusvaiheessa. YVA-laissa arvioitavia ympäristövaikutuksia ovat muun muassa seuraavat: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset, vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja maankäyttöön sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset kuten vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin, vesiin, maaperään, luonnonvaroihin ja ilmastoon.
Alustavien arvioiden perusteella rakennusvaiheen merkittävimmät vaikutukset liittyvät erityisesti maarakentamiseen sekä louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamiin melu- ja ilmanlaatuvaikutuksiin, liikennevaikutuksiin sekä luonto-, maisema-, maaperä-, pohjavesi- ja pintavesivaikutuksiin sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen. Toimintavaiheessa keskitytään erityisesti ilmanlaatu- ja meluvaikutuksiin (kuten varavoimageneraattorit ja liikenne), pinta- ja pohjavesivaikutuksiin (esimerkiksi hulevedet ja jäähdytysvedet), maankäyttö- ja maisemavaikutuksiin sekä vaikutuksiin elinoloihin ja viihtyvyyteen.
Ympäristövaikutusten arviointi tulee perustumaan muun muassa seuraaviin tietoihin ja selvityksiin: vuorovaikutustilaisuudet, arkeologinen inventointi, kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, linnustoselvitys, liito-oravaselvitys, viitasammakkoselvitys, lepakkoselvitys, sähkökoekalastus, sudenkorentoselvitys, saukkoselvitykset, nisäkkäiden lumijälkilaskenta, riistaselvitys, suurpetoselvitys, metsäpeuraselvitys, melun leviämismallinnus, liikennelaskennat, jäähdytysveden leviämismallinnus ja hulevesimallinnus, sVEMALA simulointi, pohjavesimallinnus, hulevesisuunnitelma, pinta- ja pohjavesitarkkailu, ilmapäästöjen leviämismallinnus, täydentävä pesimälinnustoselvitys, näkyvyysanalyysi, maisemavaikutusten havainnollistaminen kuvasovittein, arkeologinen selvitys ja asukaskysely. Lisäksi lähtötietoina hyödynnetään kirjallisuusaineistoa, ympäristöhallinnon aineistoja, avointa paikkatietoaineistoa ja esimerkiksi Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi -palvelun kautta tietopyynnöllä tilattavia tietokantatietoja uhanalaisten ja lakisääteisesti suojeltujen lajien tunnetuista esiintymispaikoista hankealueelta ja sen ympäristöstä.
Selvitysten ja muiden lähtötietojen perusteella suoritetaan asiantuntija-arvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Arvioinnissa tullaan keskittymään erityisesti toiminnan aikaisiin vaikutuksiin, mutta myös rakentamisen aikaiset ja toiminnan jälkeiset vaikutukset huomioidaan. Toiminnan aikaisia riskejä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuuksia tuodaan esille ja esitetään menetelmiä niihin ennalta varautumiseksi.
Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään Imperia-hankkeen (Marttunen, M. ym., Imperia 2015). arviointimallia ja työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida vaikutusten merkittävyyttä järjestelmällisesti eri osatekijöiden perusteella. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta. Vaikutusten arviointi kohdennetaan erityisesti niihin vaikutuksiin, jotka ennalta arvioiden saattavat olla merkittäviä.
Vaikutusten arvioinnissa käytetyt arviointimenetelmät kuvataan ja esitetään ehdotukset toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan mahdollisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi esitetään alustava ympäristövaikutusten seurantaohjelma sekä kuvataan hankkeen suhde maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.
Vuorovaikutus
Eri sidosryhmien välinen vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen ovat keskeinen osa hankkeen YVA-menettelyä. YVA-ohjelmavaiheessa ja YVA-selostusvaiheessa järjestetään vuorovaikutustilaisuus, jossa asukkailla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankesuunnitelmista ja hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä.
Aikataulu
YVA-menettely on aloitettu keväällä 2025 YVA-ohjelman laatimisella ja YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle kesäkuussa 2025. Sen jälkeen yhteysviranomainen kuuluttaa YVA-ohjelmasta 30 päivää (tai erityisestä syystä 60 päivää). Kuulemisen aikana järjestetään yleisötilaisuus. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta valmistuu arviolta syyskuussa 2025.
YVA-selostus laaditaan YVA-ohjelman laatimisen jälkeen. Tavoitteena on jättää YVA-selostus ympäristöviranomaiselle vuoden 2026 lopulla, jonka jälkeen viranomainen kuuluttaa YVA-selostuksesta 30–60 päivää. Myös YVA-selostuksesta järjestetään yleisötilaisuus kuulemisaikana. YVA-menettelyn arvioidaan päättyvän alkuvuonna 2027, kun yhteysviranomainen antaa YVA-selostusta koskevan perustellun päätelmän.
YVA-ohjelma ja YVA-selostus ovat julkisesti nähtävillä kuulutusaikana ja lisäksi ne tulevat nähtäville Kajaanin kaupungin viralliselle ilmoitustaululle sekä ympäristöhallinnon YVA-hankesivuille:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 421 4397, ja kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen, p. 044 714 8285, etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Kajaanin kaupungin mielestä YVA-ohjelma on kattavasti laadittu ja se muodostaa hyvän pohjan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnille. Hankkeen vaihtoehdot on kuvattu riittävällä tarkkuudella, jotta vaihtoehtojen vaikutuksia voi vertailla.
Kajaanin kaupungin elinvoimaohjelman 2022–2026 kuvaus on niukka (kpl 4.2.7). Kajaanin kaupunki huomauttaa, että datakeskustoimiala on elinvoimaohjelmassa määritelty yhdeksi Kajaanin kolmesta kärkitoimialasta. Sen osalta on asetettu tavoitteeksi Kajaanin datakeskusekosysteemin kehittämistoimet sekä ekosysteemisopimuksen suurteholaskennan, tekoälyn ja datakeskusosion toteutus alan TKI- ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja liiketoiminnan lisäämiseksi ja uusien toimijoiden saamiseksi ekosysteemiin. Yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen sijoituttua Kajaaniin kaupunki aloitti yhdessä CSC Oy:n kanssa mittavan datakeskusekosysteemihankkeen, jonka tuloksena Kajaanin on tullut kaksi suurta yksityistä datakeskustoimijaa.
Kajaanissa on ollut jo jonkin aikaa käynnissä konesalien hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia selvittävä hanke, jonka rinnalle on käynnistynyt erillinen toimialaselvitys. Kaupungin oppilaitokset ovat aloittaneet yhdessä datakeskustoimijoiden kanssa hankkeen toimialan tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistamiseksi. CSC jatkaa ekosysteemiskehitystä uudella hankkeella, jota tukemaan kaupunki valmistelee datakeskustoimialapalvelun aloittamista. Myös alan tutkimukseen sekä datakeskusten ympärille haettavaan uuteen liiketoimintaan on tulossa kehityshankkeita. Merkittävänä uutena investointina Kajaanin tulee LUMI-AI Factoryn myötä LUMI-supertietokoneen seuraava vaihe. Se on samalla suuri eurooppalainen tekoälyn kehitysalusta. Kajaaniin on muodostunut toimiva ja monipuolinen datakeskusekosysteemi.
Elinkeinotoimintaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin suunniteltu toteutus (kpl 5.2.5) on Kajaanin kaupungin mielestä pääosin riittävä. Paikallisista elinkeinotoimijoista kaupunki haluaa nostaa esille luonto- ja vesistömatkailua sekä muita virkistyspalveluja tarjoavat yrittäjät, joiden olisi hyvä olla mukana arvioinnissa.
Palvelinkeskuksen veden hankintaan liittyen (kpl 3.3.3) Kajaanin kaupunki kaupunki huomauttaa, että se ei ole käynyt neuvotteluja Fortumin kanssa vedenpinnan säännöstelystä, vaan hanketoimijan tulee itse neuvotella tästä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Väylävirasto ovat edellyttäneet liikenneverkkoselvityksen laatimista ja suunnittelun perusteiden selvittämistä ennen osayleiskaavan ja asemakaavan etenemistä ehdotusvaiheeseen. Nämä selvitykset voivat vaikuttaa kaavojen liikenneratkaisuihin ja liikennevaikutusten arviointiin. Selvitykset ja mahdolliset muutokset kaavaratkaisuissa tulee ottaa huomioon arvioitaessa hankkeen mahdollisia liikennevaikutuksia. Kappaleessa 3.3.13 on mainittu yhteys Otanmäen alueella sijaitsevalle Laturintielle. Tällainen yhteys ei ole ollut suunnitteilla osayleiskaavan ja asemakaavan luonnosvaiheissa. Myös kuvissa 4-4 Ja 4-5 on esitetty potentiaalisena toissijaisena kulkuna Otanmäen asemakaava-alueen reunaa, mikä ei vastaa osayleiskaavaluonnoksen ja asemakaavaluonnoksen liikenteellistä ratkaisua.
Tarkasteltava YVA-hankealue ulottuu vireillä olevan Otanmäki - Humpinsuo osayleiskaavan lisäksi voimassa olevan Oulujärven rantaosayleiskaavan alueelle. Oulujärven ranta-alueella vireillä oleva Vuolijoen rantaosayleiskaava, joka on tullut vireille 3.4.2024. Kaava päivittää pääosin Oulujärven rantaosayleiskaavan. Kaava ei ole ollut vielä luonnoksena nähtävillä. Mahdollisen pumppaamon (vedenottamon) aluevaraus on otettava huomioon rantaosayleiskaavassa.
Kappaleessa 3.4.10 mainitaan muinaismuistolain mukaiset kohteet ja niiden mahdollisesti tarvitsemat kajoamisluvat. Alueelle on tehty arkeologinen selvitys ja alueella on todettu sijaitsevan kiinteä muinaisjäännös (Koskussuo). Asemakaavaluonnoksessa muinaisjäännös jää rakennusalojen ulkopuolelle eikä siinä tapauksessa, että alue suunnitellaan asemakaavan mukaisesti, ole tarpeen kajota muinaisjäännökseen. Myös arvokkaat luontokohteet on merkitty asemakaavaan. Arvoluokan 1 (ja 2) kohteet on rajattu rakennusalan ulkopuolelle. Arvoluokan 3 kohteet ovat päällekkäisiä rakennusalan kanssa ja niiden päällekkäisyyttä suunniteltujen rakennusten kanssa on arvioitava YVA:ssa. Arvoluokan 4 kohteita ei ole merkitty asemakaavaan.
Tekstissä sivulla 65 mainitaan mm., että alueen eteläisin osa sijoittuu tuulivoimaloiden alueelle ja alueen pohjoisosa sijaitsee matkailun vetovoima-alueella. YVA:ssa tarkasteltava hankealue ei kuitenkaan sijaitse tuulivoimaloiden alueella. Hankealue sijaitsee lähes kokonaan matkailun vetovoima-alueella. Tekstissä on hyvä erottaa selvästi, milloin tarkoitetaan YVA:ssa kuvattua hankealuetta ja milloin esim. Otanmäki - Humpinsuo osayleiskaavan aluetta tai hankeyhtiön omistamaa aluetta.
Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittisen ohjelman kaavoitusohjelmassa ei ole Otanmäki - Humpinsuo osayleiskaavan lisäksi myöskään Otanmäki - Alussuo asemakaavaa samasta syystä kuin Otanmäki - Humpinsuo osayleiskaavaa ei ole siinä mukana.
Hankealueen läheisyyteen sijoittuvien osayleiskaavojen osalta on hyvä päivittää kaavojen tilanne ja näiden mukaiset aluerajaukset karttaan. Esimerkiksi Luolakankaan tuulivoimaosayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä.
Myös kulttuuriympäristön kohteiden kuvauksen osalta on hyvä erottaa osayleiskaava-alueen rajaus ja YVA-hankealue toisistaan. Vuolijoen kulttuuriympäristöohjelman tiedot ovat päivittyneet maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden osalta ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet on määritelty viimeksi julkaistussa Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet, 2018 –raportissa ja merkitty alue- tai kohdemerkinnöillä Kainuun maakuntakaavassa. Valtakunnallisesti merkittävän Otanmäen taajama-alueen rakennuksista suurin osa on suojeltu asemakaavalla.
Vireillä olevan Vuolijoen rantaosayleiskaavan alueelle on laadittu Vuolijoen rantaosayleiskaava-alueen päivitys- ja täydennysinventointi (Ark - byroo, 2024). Lähimmät inventoidut, arvotetut kulttuuriympäristön kohteet sijaitsevat n. 500 metrin etäisyydellä hankealueesta. Kulttuurimaisema-alueiden inventointia ei ole kokonaisuudessaan päivitetty inventoinnissa. Vuolijoen rantaosayleiskaava-alueelle on valmistunut arkeologinen inventointi 2023 (Mikroliitti Oy). Vuolijoen rantaosayleiskaavan alueella YVA-hankealueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vuolijoen rantaosayleiskaava-alueen luontoselvitys ei ole valmistunut, mutta alustavien tietojen mukaan hankealueella ei ole merkittäviä huomioon otettavia luontoarvoja. Vuolijoen rantaosayleiskaava-alueen selvitykset on hyvä lisätä vaikutusten arvioinnissa hyödynnettäviin selvityksiin (s. 103).
Hankkeen lähialueen muita hankkeita esittelevän kuvan 3-6 karttaan on merkitty virheellisesti Katajamäen tuulivoimahankkeen alueeksi Ylihongikon tuulivoima-alue (Kainuun maakuntakaavassa tv-34). Katajamäen tuulivoimahankealue sijaitsee idempänä. Hanketta ei ole lainkaan merkitty karttaan. Myös Löytösuon, Harsunlehdon ja Kivikankaan (I ja II) ja Kukkokankaan vireillä olevat tuulivoimaosayleiskaavat puuttuvat kartalta ja taulukosta. Kuva 3-6 mukainen Ylihongikon aluerajaus on tuulivoimamaakuntakaavan mukainen seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen aluerajaus eikä vastaa varsinaista alustavaa hankealuetta sijoittuen osittain Otanmäki - Humpinsuo osayleiskaavan alueelle.
Taulukossa 3-2 ei ole täsmällisesti kerrottu hankkeen vaiheen osalta, mitä vireillä olo tarkoittaa (esim. osayleiskaava on vireillä). Luolakankaan ja Katajamäen tuulivoimaosayleiskaavat ovat vireillä.
Taulukossa 3-2 mainitaan Malmisepeli Oy:n maa-ainesten ottoalueen sijaitsevan osittain hankealueella, tosiasiallisesti ottoalue sijaitsee kokonaan hankealueella. Luonnonvarat-kappaleessa (4.1.4) mainituista ja kuvassa 4-10 esitetyistä maa-ainesten ottolupa-alueista puuttuu hankealueen läheisyydessä kiinteistöllä 205-417-10-13 sijaitseva Malmisepeli Oy:n voimassa oleva maa-ainesten ottolupa hiekan ottamiselle (19.2.2025 § 12).
YVA-ohjelmassa on esitetty hankkeen alustavasti arvioidut merkittävimmät vaikutukset sekä vaikutusten arviointimenetelmät. Vaikutukset on tunnistettu kattavasti ja käytettävät arviointimenetelmät ovat pääosin riittävät.
Hankkeen ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista merkittävimmiksi on tunnistettu melu ja ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset (pöly, ilmapäästöt) sekä vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen.
Meluvaikutuksia syntyy niin rakentamisen kuin toiminnan aikana. Kajaanin kaupunki toteaa, että arviointiohjelmassa (kpl 5.2.2) tunnistettujen melua tuottavien toimintojen lisäksi melua syntyy myös rakentamiseen liittyvästä paalutuksesta (tärinän lisäksi) sekä toiminnan aikana jäähdytyslaitteistojen koneista. Näiden melupäästöt tulee sisällyttää melumallinnuksiin. Jäähdytyskoneistojen meluhaittojen ehkäisemiseksi laitteistojen sijainti ja suuntaus tulee suunnitella siten, että melu suuntautuu poispäin niin Otanmäen taajamasta kuin Vuorokkaan asutuksesta.
Kuvassa 4-11 on esitetty lähimmät häiriintyvät kohteet melun suhteen. Tekstissä (kpl 4.1.5) mainitaan meluvaikutusten arvioinnin keskittyvän vaikutuksiin näissä sijainneissa. Hankkeen meluvaikutusten tarkastelun ei tule rajoittua näihin pisteisiin vaan ulottua niin kauas kuin melutason ohjearvot ylittäviä vaikutuksia voi syntyä asutukselle tai muille melusta häiriintyville toiminnoille. Mikäli tällä tarkoitetaan taustamelun mittaamista, mistä mainitaan myöhemmin tekstissä, olisi tekstiä hyvä täsmentää tältä osin. Melun vaikutusten aluelaajuus määrittyy melumallinnuksen kautta. Yhteisvaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös läheisen Otanmäen ampumaradan melu. Lisäksi Vuottolahden rantaan suunnitellun mahdollisen pumppaamon melun vaikutuksia lähiasutukselle tulee selvittää erikseen.
Melun ohella pöly on toinen hankkeen merkittävä ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuva haitta. Pölyämistä tapahtuu erityisesti rakentamisen aikaisista maarakennustöistä sekä liikenteestä. Asutukseen kohdistuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi tulee pölyämistä aiheuttavat työt, kuten louheen murskaus, sijoittaa kauemmaksi asutuksesta. Otanmäen taajaman alueelle aivan hankealueen vieressä sijaitsee lisäksi palstaviljelyalue, joka tulee ottaa huomioon niin rakentamisen kuin raskaan liikenteen kuljetusreittien suunnittelussa.
Liikennevaikutuksissa (kpl 5.2.4) tulee tarkastella myös turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä erityisesti Kokkolantien kevyen liikenteen osalta.
Luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia (kpl 5.3) on tunnistettu kattavasti eri eliöryhmät huomioiden. Vaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät ovat monipuoliset sisältäen laajan tausta-aineiston, maastotutkimuksia, asiantuntija-arvioita sekä vaikutusten arviointiin kehitettyjä arviointimalleja ja työkaluja.
Pohjaveteen ja pintavesiin kohdistuvat vaikutukset (kappaleet 5.3.6 ja 5.3.7) on tunnistettu hyvin ja näiden arviointimenetelmät ovat asianmukaiset ja kattavat. Jäähdytysveden ottopaikan ja purkupaikan vaihtoehtoisten sijaintien vesistövaikutusten selvittämiseksi Kajaanin kaupunki esittää Vuottolahden syvyysprofiilin kartoittamista ja vedenlaatumallinnuksen toteuttamista riittävän laajalta alueelta. Oikealla purkupaikan sijainnilla voidaan minimoida jäähdytysveden lämpökuorman alueellisia vaikutuksia, kuten jään sulamista, sekä vesipäästöstä mahdollisesti aiheutuvaa vesialueiden rehevöitymistä ja vaikutuksia vesieliöstölle.
Hulevedet on suunniteltu johdettavan alueen olemassa oleviin puroihin, joista Pienipuro ja siihen yhdistyvä haara on selvityksissä havaittu luonnontilaisen kaltaiseksi uomajaksoksi, ja on siten määritelty suojeltavaksi pienvesistöksi. Vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella niin hulevesien määrän kuin laadun vaikutuksia kyseiseen puron uomaan ja tarkastella mahdollisia vaihtoehtoisia reittejä hulevesien johtamiseksi. Hankealueella läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä on suunniteltu viivytettävän ennen niiden laskemista ympäristöön siten, että alueelta johdettavien hulevesien määrä vastaa mahdollisimman paljon luonnollista purkuvirtaa. Hulevesisuunnitelmaa varten tehtävissä arvioinneissa tulee ottaa huomioon paitsi ennusteiden mukainen luontainen alueellinen sadannan lisääntyminen myös jäähdytystornien kautta päästettävän vesihöyryn tiivistymisestä mahdollisesti aiheutuva paikallinen sadanta, jotka lisäävät hallittavien hulevesien määrää.
Luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksiin (kpl 5.2.6) tulee rakentamiseen tarvittavien materiaalien määrien ja kierrätettävyyden lisäksi esittää myös niin rakentamisen kuin toiminnan aikaiset jätteiden lajit, määrät ja kierrätettävyys. Arviointiselostuksessa on esitettävä myös tiedot hankkeessa kaivettavien, louhittavien sekä vaihdettavien maa-ainesten määristä ja pinta-aloista sekä maatäyttöjen määristä hankkeen eri vaiheissa. Arvio maa-ainesten oton ja louhinnan vuosittaisista sekä kokonaismääristä tulee myös esittää.
Rakentamisessa tulee selvittää puumateriaalien käytön mahdollisuuksia. Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on edistää puurakentamista, mikä palvelee niin ilmastonmuutoksen hillitsemistä, kiertotalouden edistämistä, kestävää elinkeinopolitiikkaa kuin maaseudun elinvoimaisuutta. Puurakentaminen edistää hiilineutraaliutta, koska puu varastoi hiiltä ja korvaa vähähiilisyydelle haastavampia materiaaleja, kuten betonia ja terästä. Puurakentamisella voidaan näin osaltaan kompensoida hankkeen ilmastovaikutuksia.
Palvelinkeskuksen toiminnan aikaisista ilmastovaikutuksista merkittävin on hukkalämpö, jonka hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen on olennainen osa hankkeen kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Lämpökuormaa pääsee ympäristöön paitsi purkuveden mukana vesistöön myös jäähdytystornien vesihöyryn mukana ilmaan. Arviointiohjelma mukaan 30 % jäähdytysvedestä palautetaan vesistöön ja 70 % haihtuu jäähdytysprosessin aikana. Näiden lämpöpäästöjen ja vesihöyryn vaikutukset paikallisilmastoon ja -sadantaan tulee selvittää eri vaihtoehdoissa. Mm. vesihöyryn tiivistymisen vaikutukset lähialueen kasvillisuuteen ja rakenteisiin, kuten asuinrakennuksiin ja suunnitteilla oleviin tuulivoimaloihin ja aurinkopaneeleihin, tulee selvittää ja arvioida.