Kuvaus
Terrafame Oy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen (PSAVI/8746/2023) koskien Kolmisopen malmion maa-alueen louhimista sekä ympäristöluvan nro 87/2022 olennaista muuttamista.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 25.11.2024 mennessä, lausunnon toimittamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 19.12.2024 saakka.
Terrafame Oy suunnittelee käynnistävänsä nykyisen kaivospiirin alueella sijaitsevan Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen siltä osin, kuin se sijoittuu maa-alueelle. Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen sekä siihen liittyvien toimintojen vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, josta Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi perustellun päätelmän 21.2.2022. Lisäksi Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 24.1.2024 lausunnon perustellun päätelmän ajantasaisuudesta Kolmisopen malmion maa-alueen louhintaa koskien. Terrafame Oy hakee lausuttavana olevalla hakemuksella määräaikaista 31.3.2030 saakka voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa seuraaville ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesilain (587/2011) mukaisille toiminnoille:
Hankkeen ympäristönsuojelulain mukaisia toimintoja, joille lupaa haetaan, ovat:
- Kolmisopen malmiesiintymän hyödyntäminen avolouhintana ja siihen liittyvät toiminnot, kuten vesienkeruualtaat.
- Sivukiven läjitys kaivannaisjätealueelle KS1 ja siihen liittyvät toiminnot, kuten vesienhallintajärjestelyt ja putkilinjat.
- Maanotto ja maanpoistojen sekä pintamaiden varastointi ja siihen liittyvät toiminnot, kuten vesienhallintajärjestelmät.
Hanke sisältää seuraavat vesilain mukaista lupaa edellyttävät vesitaloushankkeet:
- Louhoksen kuivanapito ja siitä mahdollisesti aiheutuva pohjavesipintojen paikallinen aleneminen.
- Tulvapenkereen rakentaminen Kolmisopen etelärannalle.
- Hakopuron uomanmuutos.
Hakijan esitys ympäristölupapäätöksen nro 87/2022 muuttamiseksi
Kolmisopesta louhittu malmi murskataan ja käsitellään osana hakijan nykyistä tuotantoprosessia. Nykyiselle toiminnalle on myönnetty 20.6.2022 määräaikainen ympäristö- ja vesitalouslupa (päätös nro 87/2022), jossa on määrätty hakemaan uutta lupaa viimeistään 31.3.2029. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole välipäätöksellään täytäntöönpanoa rajoittanut.
Hakija esittää, että päätöksen nro 87/2022 ympäristöluparatkaisua muutetaan siten, että päätöksessä myönnetyn lisäksi lupa koskee Kolmisopen maa-alueen hyödyntämiskelpoisten malmivarojen (noin 55-70 Mt) louhimista ja Kolmisopen maa-alueen avolouhosta siten, että vuosittain Kuusilammen ja/tai Kolmisopen louhoksista louhitaan yhteensä enintään 18 Mt malmia ja enintään 45 Mt sivukiveä ja että louhoksista yhteensä louhittavan malmin kokonaismäärä ei ylitä päätöksessä nro 87/2022 sallittua 320 miljoonaa tonnia. Kolmisopen maa-alueen louhoksen pinta-ala on enintään 50 hehtaaria ja syvyys 240 metriä.
Lisäksi hakija esittää, että lupamääräys 12 muutetaan lisäämällä siihen viittaus Kolmisopen louhokselta tuleviin kuivanapitovesiin.
Hakemuksen mukaan Kolmisopen louhinta ei muilta osin aiheuta tai edellytä olennaisia muutoksia päätöksen nro 87/2022 lupamääräyksiin, eikä kyseisen päätöksen mukaisiin luparajoihin haeta muutosta. Muutosta ei haeta myöskään voimassa oleviin vesitalouslupiin.
Kuvaus toiminnasta
Kolmisopelta on tarkoitus louhia malmia 55-70 Mt ja sivukiveä 70-85 Mt. Louhoksen pinta-ala on enintään 50 hehtaaria. Vuosina 2028-2033 pääosa louhinnasta tehdään Kolmisopen louhoksessa. Tänä aikana on toimintaa myös Kuusilammen louhoksella.
Rakennettavan sivukivialueen KS1 pinta-ala noin 82 hehtaaria, korkeus (N60) +304 m merenpinnasta ja alueelle sijoitetaan noin 67 miljoonaa tonnia sivukiveä. Rakentamisessa poistettavat puhtaat ja kontaminoituneet pintamaat sijoitetaan kahdelle uudelle pintamaiden läjitysalueelle. Maa-ainekset hyödynnetään myöhemmin sivukivialueen KS1 sulkemisessa.
Veden pääsy Kolmisoppijärvestä louhokseen estetään noin 650 metrin pituisella tulvapenkereellä, jonka harjakorkeus on noin 0,5-3 metriä maanpinnan yläpuolella. Hakopuron uoman linjausta muutetaan hankkeen vuoksi noin kahden kilometrin matkalta.
Toiminnan päätyttyä louhokseen muodostuu louhosjärvi ja jätealueet suljetaan hakemuksessa esitetyillä rakenteilla.
Olennaiset päästöt ja vaikutukset sekä syntyvät jätteet
Melu ja tärinä sekä pölyäminen
Kaivosalueen nykyisten toimintojen ja Kolmisopen toimintojen yhteisvaikutus ei melumallinnuksen mukaan aiheuta melun raja-arvojen ylityksiä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä. Louhinnasta aiheutuvan tärinän vaikutusalue ulottuu 0,5-1,5 kilometrin etäisyydelle louhinta-alueesta. Sivukivialueen rakentamisen louhintatärinän merkittävyys on arvioitu hakemuksessa vähäiseksi.
Pölymallinnuksen mukaan ilmanlaadun päivä- ja vuosiraja-arvot eivät ylity Kolmisopen rakentamis- ja toimintavaiheessa kaivospiirin ulkopuolella tai lähiasutuksella silloin, kun kuljetusreiteillä käytetään pölyntorjuntaa. Ilman pölyntorjuntaa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo voi ylittyä kaivosalueen ulkopuolella idässä. Vuorokausiohjearvo 70 μg/m3 voi ylittyä laajoilla alueilla idässä ilman pölyntorjuntaa. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä lähikiinteistöillä silloinkin, kun reitillä on pölyntorjuntaa.
Päästöt vesiin
Likaantuneet vedet johdetaan nykyiseen vesien käsittelyyn ja tuotantoalueiden ulkopuoliset puhtaat vedet hulevesirakenteiden kautta purkureiteille. Rakentamisen aikana voi aiheutua tilapäistä hajakuormitusta pintavesiin. Hakemuksen mukaan uudet toiminnot eivät aiheuta muutoksia kaivos- ja teollisuusalueelta ympäristöön johdettavien käsiteltyjen jätevesien laatuun.
Toiminnasta aiheutuva kokonaiskuormitus Nuasjärveen pysyy viimevuosien tasolla ja kohdistuu purkuputken lähelle. Lahnas- ja Jormasjoen kautta tulevan kuormituksen ja Terrafame Oy:n kuormituksen yhteisvaikutukset näkyvät selvästi Nuasjärven purkuputken läheisissä syvänteissä. Vuoksen suuntaan kuormituksen arvioidaan jatkuvan vuosittaisena, mikä voi hidastaa Kivijärven toipumiskehitystä.
Normaalitilanteessa Kolmisopen toiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta vaikutuksia pohjaveden laatuun. Aiheutuva pohjaveden pinnan alenema ei hakemuksen mukaan vaikeuta vedensaantia yksityisistä talousvesikaivoista.
Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelu
Toiminnan vaikutukset kohdistuvat pääosin tavanomaisiin kasvi- tai eläinlajeihin tai niiden elinympäristöihin. Luonnonympäristön häviäminen kohdistuu pääasiassa tavanomaisille ja alueelle tyypillisille metsätalouskäytössä oleville metsäalueille. Välitön tai merkittävä välillinen haitallinen vaikutus kohdistuu koko hankealueelle, muuttaen alueen luonteen pääasiassa rakentamattomasta alueesta teollisuustoiminta-alueeksi. Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, uhanalaisia luontotyyppejä, metsälakikohteita tai EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien tunnistettuja lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei häviä. Myöskään uhanalaisia luontotyyppejä tai metsälakikohteita ei häviä. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä ei arvioida muodostuvan haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin.
Yksi uhanalaisen kasvilajin, lettosaran mahdollinen esiintymä Kolmisopen avolouhosalueella häviää. Laakajärven susireviirin osalta vaihtoehdon vaikutukset jäävät vähäisiksi. Reviirin koosta menetetään pieni alue, joka sijoittuu nykyisen kaivospiirin alueelle. Linnuston osalta suurin suora vaikutus aiheutuu pesimälinnuston elinympäristöjen häviämisestä. Elinympäristöjä häviää noin 2 km2 ja vaikutus kohdistuu nykyisen kaivospiirin alueelle Kolmisopen ympäristöön.
Jätteet
Kolmisopen mustaliuske ja kiilleliuske on arvoitu happoa tuottaviksi. Sivukiven vuosittainen louhintamäärä ei kasva. Kaivostoiminnan elinkaaren aikainen sivukivien kokonaismäärä on arviolta 108-270 Mt, josta Kolmisopen osuus on 70-85 Mt. Rakentamisessa poistettavat pintamaat on arvioitu alustavasti osittain pilaantuneiksi mahdollisen mustaliuskekontaktin takia.
Kaivannaisjätealueita koskeva ja jätehuollon varmistamiseksi asetettava vakuus
Sivukivialueen KS1 sulkemisen varalle hakija esittää pinta-alaperusteista 30 €/m2 vakuutta.
Täytäntöönpano-oikeus ja valmistelulupa
Hakija on pyytänyt lupaviranomaista määräämään ympäristönsuojelulain 199 §:n nojalla, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Lisäksi hakija on pyytänyt vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista valmistelulupaa.
Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Taina Huttunen, p. 040 5863 159 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto lausuu Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena hakemuksesta seuraavaa:
Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen sekä siihen liittyvien toimintojen vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto on antanut YVA-arviointiselostuksesta lausunnon. Arviointiselostuksesta annetussa lausunnossa esille tuodut asiat on riittävästi huomioitu nyt hakemusvaiheessa.
Hakemuksessa todetaan, että rakentamisvaiheessa kallioperän louhinta rakennettavalla läjitysalueella KS1 aiheuttaa tärinävaikutuksia. Toiminta-aikana tärinävaikutuksia aiheutuu ensisijaisesti Kolmisopen louhinnasta. Vaikutusalue, jolla louhintatärinä voi olla tasoltaan häiritsevää, ulottuu hakemuksen mukaan noin 0,5-1,5 km etäisyydelle louhinta-alueesta. Mahdollisten tärinävaikutusten alueella sijaitsee kolme asuinkiinteistöä ja neljä lomakiinteistöä. Lupajaosto toteaa, että ainakin 0.5-1,5 km etäisyydellä olevilla kiinteistöillä tulee määrätä suoritettavan rakennekatselmukset ennen räjäytysten aloittamista, kiinteistöille tulee määrätä asennettavaksi myös tärinämittarit tärinän voimakkuuden seuraamista varten. Päätöksessä tulee määrätä räjäytykset toteuteutettavaksi siten, että tärinästä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristöön, mm. huomioimalla panostusten suuruudet. Lupajaosto toteaa, ettäa aiemmastakin toiminnasta toimittaessa Kuusilammen louhoksella on tullut yhteydenottoja viranomaisille häiritsevästä tärinästä, vaikka toiminta on ollut huomattavasti kauempana kuin nyt haettavana olevat toiminnat Kolmisopen alueella.
Hakemuksessa on esitetty keinoja rajoittaa sekä toiminnan aikaista, että rakentamisaikaista ympäristöön kohdistuvaa meluhaittaa. Melun rajoittamiskeinoina on esitetty mm. yöaikainen läjitys suojapenkereen takana, kuljetusreittien optimointi ja mahdolliset kuljetusautojen nopeusrajoitukset. Puuston ja kasvillisuuden on todettu voivan vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea, tiheä ja syvyydeltään suuri. Lupapäätöksessä tulee määrätä kasvillisuuden ja puuston säilyttämisestä.
Puuston ja kasvillisuuden säilyttäminen rajoittaa myös pölyhaittoja. Toiminnassa pölypäästöjä aiheutuu maamassojen käsittelystä ja kuljetuksesta, sekä kuljetusreittien rakentamisesta. Hakemuksen mukaan Kolmisopen rakennusvaiheessa hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo voi ylittyä kaivosalueen ulkopuolella ilman pölyntorjuntaa ja toimintavaiheessa vuorokausiohjearvo voi ylittyä kaivosalueen ulkopuolella myös pölyntorjunnan ollessa käytössä. Hakemuksessa on esitetty, että tiestön pölyäminen alkutalven kuivalla pakkassäällä on haastavin mahdollinen tilanne tiestön kastelun kannalta. Lupajaosto toteaa, että pölyntorjutaa tulisi pystyä suorittamaan sääolosuhteista riippumatta. Mikäli tiestön kastelu ei ole mahdollista, tulee pölyntorjuntaan käyttää tarvittaessa muita teknistaloudellisesti toteutettavissa olevia pölynsidontakeinoja, jotta ilmanlaadun raja-arvot eivät ylittyisi kaivosalueen ulkopuolella.
Kolmisopen avaaminen lisää hakemuksessa todetun mukaisesti vesitaseeseen kuuluvan pinta-alan määrää, mutta vaikutus ei hakemuksen mukaan lisää suoranaisesti vesistökuormistusta, koska alueita suljetaan samanaikaisesti. Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen tässä lupahakemuksessa kuvatulla tavalla mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen arviolta 4-6 vuotta pidempään, tällöin koko tuotannon aikana purettavan veden määrä kasvaa vastaavasti. Kaivoksen toiminnan aikana vesienhallinnassa on tapahtunut kehitystä, siitä huolimatta edelleen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että häiriö- ja poikkeustilanteita ei pääsisi syntymään. Samoin edelleen ja varsinkin, kun toiminta laajenee on varauduttava käsittelemään, varastoimaan ja johtamaan vedet hallitusti myös vuosina jolloin sadanta on tavanomaista suurempaa.