Perustelut
Otanmäki Mine Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmeniitin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Kainuun ELY-keskus on pyytänyt Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa arviointiohjelmasta. Asian diaarinumero on KAIELY/145/2023.
Hankkeen taustaa
EU komissio antoi keväällä 2023 kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen. Komissio on listannut niin sanotut kriittiset sekä taloudellisesti erittäin merkittävät ja merkittävät metallit ja mineraalit. Asetuksen taustalla on Euroopan vahva riippuvuus tuonnista, joka on usein peräisin yhdestä EU:n ulkopuolisesta maasta, jolla on lähes monopoliasema toimitusketjussa raaka-aineen louhinnan ja/tai jalostuksen osalta. Kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, johtuen mm. vihreän siirtymän toimenpiteiden implementoinnista. Titaanimetalli on luokiteltu sekä strategiseksi että kriittiseksi raaka-aineeksi. Titaanimetallia valmistetaan ilmeniitistä.
Tämä hanke edistää myös kestävää kiertotaloutta vähentämällä olemassa olevan jätteen määrää ja korvaamalla primäärisiä raaka-aineita. Hankkeessa pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti rikastusprosessissa syntyvät jätejakeet ja sivuvirrat. Hanke edistää samalla myös Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Hankekuvaus
Otanmäki Mine Oy suunnittelee ilmeniitin talteenottohanketta. Hankealue sijoittuu Kajaanin Otanmäen vanhan kaivoksen rikastushiekka-altaan ympäristöön. Rikastushiekka-allas on kooltaan noin 145 hehtaaria ja se sijaitsee noin kaksi kilometriä Otanmäen taajamasta pohjoiseen.
Hankkeessa on tarkoitus tuottaa ilmeniittiä ja magnetiittia hyödyntämällä Otanmäen vanhan kaivoksen alueelle varastoitua rikastushiekkaa. Rikastushiekka-altaaseen sijoitettu rikastushiekka sisältää taloudellisesti kannattavia määriä hyödyntämättömäksi jääneitä malmimineraaleja, kuten magnetiittia, ilmeniittiä ja pyriittiä. Rikastushiekka-allas sisältää noin 9,8 miljoonaa tonnia rikastushiekkaa, jonka ilmeniittipitoisuuden on tutkittu olevan noin 16 %.
Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää rikastushiekka-altaalle läjitetyn rikastushiekan sisältämät arvomineraalit rikastamalla rikastushiekan sisältämä ilmeniitti sekä toimittaa rikastuksen sivutuotteena muodostuvaa magnetiittia terästeollisuuteen ja hiekka- ja sorajakeita maanrakennukseen. Rikastushiekassa on myös vanadiinia ja kobolttia, mutta niitä ei tässä vaiheessa ole suunniteltu hyödynnettävän. Ilmeniitin rikastusprosessi perustuu kemikaalivapaaseen painovoimapohjaiseen ja magneettiseen erotusmenetelmään. Tässä vaiheessa hyödynnettävän rikastushiekan määräksi on arvioitu noin 9,2 miljoonaa tonnia, koostuen rikastushiekan karkeammasta fraktiosta. Altaassa oleva rikastushiekka riittää ilmeniitin tuottamiseksi noin 6-7 vuodeksi. Rikastushiekkaa on suunniteltu käsiteltäväksi täydellä tuotantokapasiteetilla vähintään noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Ei-hyödynnettävissä olevat jakeet läjitetään takaisin alueelle. Näiden jakeiden yhteismäärä on noin 1,25 Mt vuodessa ja toiminnan aikana yhteensä noin 6,7 Mt.
Hankkeen toteutus
Hankealueelle tullaan rakentamaan ilmeniitin talteenottoa varten uusi rikastamo, jonka kokonaispinta-ala on noin 2 500 m2. Rikastamon viereen rakennetaan rikastushiekan välivarasto, jonka pinta-ala on noin 5 000 m2. Rikastamon sähkönsyöttöä varten alueelle hankitaan muuntaja, joka tullaan kytkemään hankealueen vieressä kulkevaan 110 kV sähkölinjaan. Rikastamon läheisyyteen hankintaan myös propaanitankki ja propaanin syöttöön tarvittavat laitteistot. Propaanitankki suojataan asianmukaisesti. Propaania käytetään rikastamolla rikasteen kuivaamiseen.
Alueille ei rikastamon lisäksi rakenneta välttämättä muita kiinteitä rakenteita, vaan esim. toimisto- ja sosiaalitilat voidaan toteuttaa siirrettävillä tilapäisillä rakennuksilla. Otanmäki Mine Oy omistaa myös tiloja vanhalla kaivosalueella, jotka voivat olla käytettävissä tässä hankkeessa.
Alueelle ei ole tarpeen rakentaa uutta tiestöä, vaan liikenne ohjataan olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin. Olemassa olevia vesien purku-uomia perataan tarvittavilta osin auki ja tarvittaessa rakennetaan uutta ojastoa.
Rikastusprosessi
Rikastushiekan otto vanhasta rikastushiekka-altaasta toteutetaan aumaamalla rikastushiekka rikastushiekka-altaalla ja sen annetaan kuivua muutamia viikkoja. Aumauksen yhteydessä rikastushiekassa mahdollisesti olevat kemikaalijäämät valuvat takaisin rikastushiekka-altaaseen. Kun rikastushiekka on kuivunut, se ajetaan rikastushiekka-altaan eteläpäässä sijaitsevalle rikastamoalueelle.
Rikastusprosessissa rikastushiekka syötetään ensin syötteen esikäsittelyyn, jossa ensimmäisessä vaiheessa rumpuseulalla erotetaan rikastushiekan karkea- ja hienojae toisistaan. Karkea hiekka ensisijaisesti myydään tai käytetään alueen rakentamisessa. Rumpuseulan alite lietetään ja johdetaan hydrosykloneilla. Erottunut ylite johdetaan sakeuttimelle ylimääräisen veden poistamiseksi lietteestä. Vesi palautetaan takaisin prosessiin. Esikäsitelty syöte eli täryseulan alite pumpataan rikastamon märkärikastuspiiriin, jossa rikastushiekan kevyet ja raskaat mineraalit erotetaan toisistaan.
Märkärikastuspiiriin kuuluu useita spiraalierottimia sekä vedenpoistamiseen tarkoitettuja sykloneita. Rikasteet karkeammilta ja keskimmäisiltä spiraaleilta kerätään LIMS-laitteen (Low-intensity Wet Magnetic Sepator) syöttösäiliöön ja siitä edelleen heikkomagneettiseen erotukseen. Heikkomagneettinen erotus on kaksivaiheinen prosessi, jossa erotetaan magneettiset mineraalit ei-magneettisista mineraaleista. Magneettisten mineraalien liete kuivataan ja johdetaan magnetiitin varastokasalle. Ei-magneettiset mineraalit syötetään vahva magneettiselle erottimelle (WHIMS = wet-high intensity magnetic separator), joka erottelee edelleen heikosti magneettiset mineraalit ei-magneettisista.
Magneettiset mineraalit ohjataan erottimelta luokittimelle (UCC), jolla poistetaan hienojakoiset rautasilikaatit. Luokittimen puhdistettu ylite on rikastusjätettä, joka johdetaan rikastushiekka-altaalle. Luokittimen alitteesta poistetaan vettä nauhasuodattimella ja alite johdetaan mineraalien erotukseen. Mineraalien erotuksessa nauhasuotimelta tuleva esirikaste kuivataan vielä leijukerroskuivaimessa alle 0,5 % kosteuteen. Kuivaukseen käytetään propaanilla tuotettua lämpöä. Leijukerroskuivain on varustettu pölynsuodatusjärjestelmällä ja pölynpoistosykloneilla. Kuivauksen jälkeen esirikaste jäähdytetään ja johdetaan magneettierotukseen, joka erottelee magneettisen ilmeniittirikasteen ylijäämähiekasta. Ylijäämähiekka siirretään rikastushiekka-altaalle. Ilmeniittirikaste siirretään rikastesiiloihin, joista se lastataan kuorma-autoon kuljetusta varten.
Rikastusprosessissa ei käytetä lainkaan lisättäviä kemikaaleja.
Jätteiden ja sivutuotteiden käsittely
Rikastusprosessissa muodostuva rikastusjäte on suunniteltu läjitettävän vaihtoehdossa VE1 takaisin vanhalle rikastushiekka-altaalle, vaihtoehdossa VE2 vanhan rikastushiekka-altaan länsipuolelle rakennettavalle uudelle altaalle ja vaihtoehdossa VE3 vanhan rikastushiekka-altaan eteläosan viereen ja rikastushiekka-altaan sisään rakennettaville uusille altaille. Myös vaihtoehdossa VE2 on mahdollista rakentaa uusi allas rikastushiekka-altaan eteläpäähän.
Vaihtoehdossa VE2 uuden jätealueen suunniteltu pinta-ala on noin 22 hehtaaria. Vaihtoehdossa VE3 uuden jätealueen suunniteltu pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Molemmissa vaihtoehdoissa tullaan toteuttamaan toinen uusi allas rikastushiekka-altaan eteläpäähän, jonka tämänhetkinen suunniteltu koko on noin 14 hehtaaria. Kaikkia uusia jätealueita on tarpeen korottaa toiminnan aikana. Kaikissa hankevaihtoehdoissa tullaan tarkastelemaan erilaisia rikastusjätteen läjitysmenetelmiä sekä yhtä tai useampaa jätealueen pohjarakennetta hieman vaihdellen eri vaihtoehtojen välillä.
Sivutuotteina rikastushiekan esikäsittelyssä muodostuu rumpuseulalta ja täryseulalta karkeaa soraa. Heikkomagneettisessa erotuksessa erotetaan magnetiitti, joka johdetaan magnetiitin varastokasalle. Magnetiittia muodostuu noin 13 500 tonnia vuodessa sekä soraa ja hiekkaa noin 90 000 tonnia. Nämä ovat myytäviä jakeita.
Veden hankinta ja vesien hallinta
Ilmeniitin talteenottoprosessin läpi kulkee noin 4,4 miljoonaa kuutiometriä vettä vuodessa. Suurin osa tästä vedestä on rikastamon prosessin kiertovettä. Prosessiin joudutaan mahdollisesti ottamaan ajoittain korvaavaa raakavettä Otanmäen lintuvesialtaasta, mikäli alueellisen sadannan kautta tulevaa vettä ei voida varastoida riittävästi prosessikierron vesialtaisiin. Vettä rikastamolta tulee poistumaan rikastusprosessista ainoastaan esirikasteen kuivauksessa sekä tuotteisiin ja jätteisiin sitoutuneena. Lisävedenotto Otanmäen lintuvesialtaasta tullaan toteuttamaan pumppaamalla vesi joko suoraan rikastamolle tai vesikierron tasausaltaille.
Vesikiertoa varten tullaan suunnittelemaan selkeytysaltaita, joihin rikastamolta tuleva ylimääräinen vesi johdetaan. Selkeytysaltaiden tehtävä on laskeuttaa vedessä oleva ylimääräinen kiintoaines altaan pohjalle ennen veden johtamista takaisin rikastamolle. Selkeytysaltaat on suunniteltu toteutettavan vanhan rikastushiekka-altaan pohjoisosaan.
Hankealueelta joudutaan alustavan arvion mukaan johtamaan vesistöön vain sellainen määrä ylijäämävesiä, joka on tullut hankealueen vesitaseeseen sadannan tai lumen sulamisen kautta. Hankealueen sadevedet ja sulamisvedet ohjataan rikastamon vesikiertoaltaille, joista ne tarvittaessa johdetaan ulos hankealueelta. Hankealueella muodostuvat puhtaat sade- ja valumavedet pyritään kuitenkin erottamaan mahdollisimman tehokkaasti hankealueesta valuma-aluerajauksin, jolloin ne eivät pääse sekoittumaan rikastamolta tuleviin vesiin. YVA-menettelyn aikana tullaan tarkemmin selvittämään muodostuvien vesijakeiden laatua sekä tarvetta vesien käsittelylle. Vesien pois johtaminen alueelta toteutettaisiin johtamalla ylijäämävedet selkeytysaltaaseen ja siitä edelleen Pieni Luodejoen kautta Vimpelinjokeen, josta vedet päätyvät Oulujärven Vuottolahteen. YVA-menettelyn aikana selvitetään myös vaihtoehtoa, jossa vedet johdettaisiin lintuvesialtaan ohi suoraan Pieni Luodejokeen.
Vesienhallinnan toimenpiteiden osalta tullaan huomioimaan myös muodostuvien rikastusjätteiden mukana jätealueille siirtyvän veden sekä jätealueilta muodostuvien suotovesien hallinta ja näiden vaikutus alueelta purettavan ylijäämäveden laatuun. Ylimääräinen jätealueiden vesi sekä vesi rikastamoalueelta tullaan palauttamaan suurimmaksi osaksi takaisin prosessivesikiertoon.
Vesienkäsittelyssä mahdollisesti tarvittavat kemikaalit eivät ole vielä tiedossa.
Muodostuvat päästöt ja niiden hallinta
Päästöt maaperään, pohjamaahan ja pohjavesiin
Maaperään, pohjamaahan sekä pohjavesiin kohdistuvat päästöt muodostuvat vanhalta rikastushiekka-altaalta sekä uusilta rakennettavilta läjitysalueilta ja vesivarastoaltailta. On mahdollista, että Otanmäen vanha rikastushiekka-allas kuormittaa tälläkin hetkellä hankealueen maaperää ja pohjavesiä. Toiminnan käynnistäminen vanhalla rikastushiekka-altaalla voi lisätä haitta-aineiden liikkumista. Hankkeen eri vaihtoehdoissa toteutetaan eri sijainteihin läjitysalueita sekä vesienkäsittelyaltaita, joille tarkastellaan erilaisia pohjarakenteita. Läjitysalueiden suoto- ja valumavesien talteenotto suunnitellaan niin, että käsittelyä vaativat vedet voidaan palauttaa takaisin prosessivesikiertoon tai ohjata suoraan vesienkäsittelyyn.
Päästöt pintavesiin
GTK:n tutkimuksen mukaan rikastushiekka-altaan vaikutukset lintuvesialtaaseen ja Oulujärven Vuottolahteen ovat tällä hetkellä vähäisiä. Vesien mukana kulkeutuu kuitenkin edelleen pieniä määriä metalleja alapuoliseen vesistöön, mutta niillä ei ole olemassa olevan tutkimustiedon mukaan merkittävää vaikutusta vesieliöstölle. Kuormitus muodostuu pääasiassa mangaanista ja vanadiinista. YVA-menettelyn aikana tullaan tekemään tarkempia tutkimuksia hankealueella, jolla asiaa selvitetään.
Hankkeen suunnittelun lähtökohtana on, että hankealueelta joudutaan laskemaan vesistöön vain sellainen määrä ylijäämävesiä, joka on tullut hankealueen vesitaseeseen sadannan tai lumen sulamisen kautta. Alueen valumavedet tullaan todennäköisesti ohjaamaan vesikiertoaltaille, jonka kautta ne johdetaan Otanmäen lintuvesialtaaseen ja siitä edelleen Pieni Luodejoen kautta Vimpelinjokeen, josta vedet päätyvät Oulujärven Vuottolahteen. YVA-selostuksessa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa lintuvesiallas ohitetaan ylijäämävesiä johdettaessa.
Hankealueelta pois johdettavien vesien laatu tai määrä ei ole vielä tiedossa. Hankkeen eri vaihtoehdoille tullaan laatimaan vesitaseet, joiden perusteella voidaan arvioida vesien johtamisen tarvetta erilaisissa hydrologisissa tilanteissa. Vedenlaatua tullaan selvittämään YVA-menettelyn aikana hankealueella sekä rikastushiekalle että muodostuville jätejakeille tehtävien tutkimusten ja selvitysten perusteella.
Hankkeessa tullaan pyrkimään mahdollisimman tehokkaaseen sisäiseen vesikiertoon ja hankkeessa otetaan käyttöön tarvittava vesienkäsittely, joilla pintavesiin kohdistuvia päästöjä voidaan pienentää niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Ilmapäästöt
Rikastamon, jätealueiden ja vesivarastoaltaiden rakentamisen aikana pölyämistä muodostuu rakentamiseen liittyvistä töistä. Toiminnassa muodostuu hajapölypäästöjä, joiden määrä ja vaikutusalue riippuvat sääolosuhteista, rikastushiekka-altaalla tapahtuvasta hiekan käsittelystä ja kuljetuksista. Merkittävimpiä pölypäästöjen aiheuttajia ovat rikastushiekan käsittely ja kuljettaminen. Pölypäästöjen määrä vaihtelee suuresti toiminnan aktiviteetin, pintojen kuivuuden ja olosuhteiden mukaan. Muita ilmapäästöjä aiheutuu työkoneista, rikastamosta ja kuljetuksista sekä henkilöliikenteestä.
Ilma- ja pölypäästöjen ei arvioida aiheuttavan ilmaan sellaisia vaikutuksia, joilla olisi ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Pölypäästöjä voidaan hallita tarvittaessa kastelulla ja pölynsidonnalla sekä erilaisilla rakenteilla, esim. katetut varastot. Aumattu rikastushiekka on kosteaa, joka vähentää sen pölyämistä. Siirrettävän rikastushiekan kosteutta voidaan säädellä aumausaikaa muuttamalla.
Melu ja tärinä
Toiminnassa muodostuu melua vanhalla rikastushiekka-alueelle tapahtuvasta rikastushiekan käsittelystä sekä sen kuljettamisesta rikastamolle. Rikastamon toiminnasta ja laitteista aiheutuu melua, mutta melua aiheuttavat laitteistot tullaan sijoittamaan pääosin rakennusten sisälle. Katettujen tilojen ulkopuolelle jäävät kuitenkin hihnakuljettimet, joilla siirretään rikastushiekka välivarastoon ja rikastamolle. Hihnakuljettimet tullaan todennäköisesti koteloimaan, joka vähentää niistä aiheutuvaa melua.
Rikastamon, jätealueiden ja vesivarastoaltaiden rakentamisen aikana melua aiheutuu rakentamiseen liittyvistä töistä. Myös hankealueelle ja sieltä pois kohdistuva liikenne ja kuljetukset aiheuttavat melua.
Toiminnassa aiheutuva tärinä arvioidaan lähtökohtaisesti vähäiseksi. Rikastamolla tärinää aiheuttavat toiminnot voidaan tarvittaessa vaimentaa sijoittamalla tärinää aiheuttavat laitteet joustaville alustoille.
Hankkeen YVA-menettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan Otanmäki Mine Oy:n ilmeniitin talteenotto -hankkeen toteuttamisen ja sen toteuttamatta jättämisen vaikutuksia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki, 252/2017) ja asetuksen (YVA-asetus, 277/2017) mukaisesti. Hankkeesta vastaava on sopinut yhteysviranomaisena toimivan Kainuun ELY-keskuksen kanssa, että hankkeelle toteutetaan YVA-menettely, vaikka hanketta ei olekaan mainittu YVA-lain liitteessä 1. Kyseessä on uudenlainen hanke, jossa vanhan kaivoksen jätealueen sisältämää kaivannaisjätettä hyödynnetään mineraalien talteen ottamiseksi. Hankevastaava on yhdessä ELY-keskuksen kanssa todennut, että YVA-menettely on tarpeen hankkeen ympäristövaikutusten selvittämiseksi.
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelma, jossa on esitetty tiedot arvioitavasta hankkeesta, sen vaihtoehdoista, kuvaus ympäristön nykytilasta, suunnitelma arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden selvittämisestä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Tarkennetut suunnitelmat sekä ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset kootaan arvioinnin yhteydessä laadittavaa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). YVA-selostus laaditaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
VE0 Hanketta ei toteuteta ja alueen ympäristö jää nykyisen kaltaiseksi
VE1 Hanke toteutetaan rakentamalla hankealueelle rikastamo, jossa hyödynnetään vanhan rikastushiekka-altaan sisältämää rikastushiekkaa. Rikastuksessa muodostuva rikastusjäte läjitetään takaisin vanhalle rikastushiekka-altaalle.
VE2 Hanke toteutetaan rakentamalla hankealueelle rikastamo, jossa hyödynnetään vanhan rikastushiekka-altaan sisältämää rikastushiekkaa. Rikastuksessa muodostuva rikastusjäte läjitetään uudelle rakennettavalle altaalle vanhan rikastushiekka-altaan länsipuolelle. Toiminnan edetessä rakennetaan vanhan rikastushiekka-altaan eteläosaan toinen uusi allas.
VE3 Hanke toteutetaan rakentamalla hankealueelle rikastamo, jossa hyödynnetään vanhan rikastushiekka-altaan sisältämää rikastushiekkaa. Rikastuksessa muodostuva rikastusjäte läjitetään uudelle rakennettavalle altaalle vanhan rikastushiekka-altaan eteläosan viereen. Toiminnan edetessä rakennetaan vanhan rikastushiekka-altaan eteläosaan toinen uusi allas.
Hankevaihtoehdoissa VE1-VE3 tarkastellaan erilaisia jätealtaiden pohjarakenteita, läjitysmenetelmiä sekä vesien varastointi- ja käsittelyrakenteita.
Hankkeen keskeisimmiksi ympäristövaikutuksiksi arvioidaan alustavasti toiminnan aiheuttamat vaikutukset liikenteeseen ja sitä kautta lähialueen melutasoihin sekä vesistö- ja maisemavaikutukset ja vaikutukset väestön elinoloihin ja viihtyvyyteen (sosiaaliset vaikutukset). Vaikutukset ja niiden suhteellinen merkittävyys toisiinsa nähden tarkentuu YVA-menettelyn aikana.
Arviointiohjelmaan ja sitä koskevaan kuulutukseen voi tutustua verkossa osoitteessa https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/otanmaki-mine-oyn-ilmeniitin-talteenottohanke-kajaani.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto antaa seuraavan lausunnon Otanmäki Mine Oy:n ilmeniitin talteenottohankkeen YVA-ohjelmasta:
Arviointiohjelma on selkeästi laadittu ja se antaa hyvän yleiskuvan suunnitellusta hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Hanke toteuttaa hyvin niin kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden omavaraisuuden kuin kiertotalouden edistäminen tavoitteita.
Talteenottotoiminnan arvioitu kestoaika 6-7 vuotta on asukkaiden elinoloihin kohdistuvia vaikutuksia ajatellen kohtuullinen, jos toiminnan ympäristökuormitus saadaan muutoin minimoitua. Hankealue sijaitsee lähellä Otanmäen taajamaa, jonka lisäksi hankkeen purkuvesillä voi olla vaikutuksia alapuolisen vesistön ranta-asutuksen elinoloihin. Näin ollen hankkeen vaikutuksista korostuvat nimenomaan ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen sekä alueen virkistyskäyttöön, kuten kalastukseen, liittyvät sosiaaliset vaikutukset.
Toiminnassa ei suunnitelman mukaan käytetä lisättyjä kemikaaleja, mutta hyödynnettävä rikastushiekka sisältää itsessään haitta-aineita, joita tulee vesien mukana kulkeutumaan alapuoliseen vesistöön. Tämän estäminen on hankkeen hyväksyttävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Arviointimenettelyssä tulee huolella selvittää kyseisten haitta-aineiden, metallien, liukoisuudet ja kulkeutumisherkkyys, ja esittää keinot kulkeutumisen ehkäisemiksi. Hyödynnettävien metallien osalta kulkeutumista vesistöön voi vähentää myös tehokkaalla talteenottoprosessilla.
Hankkeessa käytettävässä rikastusprosessissa vanhasta rikastushiekka-altaasta kaivettavaan rikastushiekkaan lisätään vettä rikastushiekan liettämiseksi. Prosessin loppuvaiheessa liete jälleen kuivataan ja vesi kierrätetään takaisin prosessiin. Arviointiohjelman mukaan vettä käytetään ilmeniitin talteenottoprosessissa noin 4,4 M m3 vuodessa ja tästä vedestä suurin osa on kiertovettä. Hankesuunnitelman mukaan korvaava raakavesi otetaan Otanmäen lintuvesialtaasta. Hankealueella kertyy vettä myös sadannan ja lumien sulamisvesien kautta. Ylijäämävedet on tarkoitus johtaa selkeytysaltaan kautta ensin lintuvesialtaalle ja sieltä Pieni Luodejokea ja Vimpelinjokea pitkin edelleen Vuottolahteen. Toinen esitetty vaihtoehto on vesien johtaminen lintuvesialtaan ohi suoraan jokeen. Näistä likaantuneet vedet tarvitsevat mahdollisesti ensin käsittelyn.
Otanmäen lintuallas kuuluu kansallisesti arvokkaisiin alueisiin (FINIBA). Lupajaoston mielestä lintuvesialtaan suojeluarvoja ei saa heikentää, ja esittää siten, että suunnitelman lähtökohdaksi otetaan kaikkien hankealueella muodostuvien likaantuneiden, käsiteltyjen vesien johtaminen lintuvesialtaan ohi. Puhtaat valumavedet voi johtaa edelleen altaalle sen luontoarvoja ylläpitävän tilan turvaamiseksi. Rikastusprosessissa käytettävä korvausvesi tulee niin ikään pyrkiä ottamaan muualta kuin lintuvesialtaalta, esimerkiksi rakentamalla sade- ja valumavesille vesivarastoaltaita.
Arviointiohjelmassa mainitaan yhteisvaikutusten arviointi muiden toimijoiden sekä olemassa olevien että suunniteltujen hankkeiden kanssa, mutta hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa junavaunutehdasta lukuun ottamatta ohjelmassa ei esitetä, mitä nämä toimijat ja hankkeet ovat. Näitä toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan tässä YVA-menettelyssä avata tarkemmin ja niiden vaikutuksia arvioida siltä osin kuin se on mahdollista. Tämän hankkeen vaikutusalueella sijaitseviin Otanmäen ja Vuottolahden asutuksiin kohdistuu lisäksi muun muassa lähialueelle suunnitteilla olevien useiden tuulivoimahankkeiden vaikutukset. Näiden osalta varsinkin sosiaalisia yhteisvaikutuksia tulee tässä YVA-menettelyssä lupajaoston mielestä tarkastella.