Vuolijoen aluelautakunta, kokous 24.6.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Vuolijoen aluelautakunnan lausunto Otanmäki - Alussuo asemakaavaluonnokseen

KAJDno-2024-1378

Valmistelija

  • Piia Väyrynen, Kaavoitusarkkitehti, piia.vayrynen@kajaani.fi

Kuvaus

Otanmäki-Alussuon asemakaavan laadintatyö on saatu luonnosvaiheeseen, ja asemakaavan luonnosvaiheen aineisto ja kaavaluonnos ovat AKL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä.

Kajaanin kaupunki pyytää lausuntoanne Otanmäki-Alussuo asemakaavan luonnosaineistosta 7.7.2025 klo 16.00 mennessä. Lausunnot on toimitettava kirjallisena Kajaanin kaupunginhallitukselle osoitettuna kirjaamoon kajaani@kajaani.fi tai Kajaanin kaupungin kirjaamo, PL 133, 87101 Kajaani. Lisäaikaa lausunnon antamiseen voidaan antaa tarvittaessa.

Otanmäki-Alussuon asemakaavaluonnos on nähtävillä 7.6.–7.7.2025 kaupungintalon 3. kerroksen aulassa, Pohjolankatu 13, pääkirjaston lukusalissa, Seminaarinkatu 15, Otanmäen kirjastossa (Uunimiehentie 6, 30.6.2025 asti) ja kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://www.kajaani.fi/kaavoitus/otanmaki-alussuo.

Kaavasta järjestetään yleisötilaisuus torstaina 12.6.2025 klo 17 alkaen Otanmäen koulun liikuntasalissa (Uunimiehentie 10 B). Yleisötilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, jonka linkki löytyy ennen tilaisuuden alkua kaupungin verkkosivuilta.

Lisätietoja: Kajaanin kaupunki, asemakaava-arkkitehti Ulla-Maija Oikarinen, p. 040 354 3089, ulla-maija.oikarinen@kajaani.fi ja kaavoitusarkkitehti Piia Väyrynen, p. 044 714 8285, piia.vayrynen@kajaani.fi Kaavanlaatija, kaavoitusarkkitehti Sanukka Lehtiö, p. 050 316 1277, sanukka.lehtio@sweco.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sirpa Pöppönen, Maaseutu- ja aluesihteeri, sirpa.popponen@kajaani.fi

Vuolijoen aluelautakunta antaa lausuntonsa Otanmäki - Alussuo asemakaavaluonnoksesta.

Päätös

Vuolijoen aluelautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

Vuolijoen aluelautakunta näkee kaava-aloitteen positiivisena kehitysaskeleena Otanmäen ja laajemmin koko Vuolijoen osa-alueen kehittämisessä. Alueen asukkaiden ja yritysten suhtautuminen suunniteltuun hankkeeseen on ollut pääasiassa myönteistä ja hankkeen positiiviset aluetaloudelliset kerrannaisvaikutukset tunnistetaan.

Asemakaava on valmisteltu niin, että tarvittaessa siihen voisi tulla muutakin teollista toimintaa, jos suunniteltu datakeskus ei jostakin syystä toteutuisi. Alueelle suunniteltu datakeskustoiminta antaa uusia mahdollisuuksia myös alueen energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusien toimialojen sijoittumiseen Otanmäkeen. Asemakaavan tulisi mahdollistaa myös hukkalämmön hyödyntämiseen tarvittava jakeluinfrastruktuuri sekä säilyttää yhteys olemassa olevaan teollisuusalueeseen ja sen prosessien lämpövirtoihin.

Asemakaavaan on kirjattu suosituksia ilmastokestävistä ja luontoa, eläimistöä ja linnustoa huomioivista ratkaisuista materiaaleissa, toteuttamisessa ja uusiutuvan energian käytössä sekä alueen maamassojen käsittelystä ja sijoituksesta. Kaava huomioi myös hyvin vesienhallinnan sekä lumien varastoinnin kaava-alueella.

Kaavassa on huomioitu luonnonmonimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä arvoluokkien 1-3 kohteita ja ne on vaadittu tai suositeltu jättämään rakentamisen ulkopuolelle riippuen arvoluokasta. Ehdottomia lain suojaamia luo-1-alueita on kuitenkin vain kaksi. Yksi luo-2 on rajattu rakennusalan ulkopuolelle, eli sen päälle ei voi rakentaa rakennuksia, mutta kulkuväyliä voi.

Asemakaavassa on turvattu seudullisesti merkittävän moottorikelkkareitin yhteys. Ulkoiluun ja virkistykseen ohjaaminen kaavassa metsätalous- ja lähivirkistysalueilla on myös positiivista. Vihervyöhykkeet asemakaavan reunoilla edistävät hulevesien hallintaa ja tuovat näkö- ja melusuojaa. Rakennusten maisemavaikutuksista esimerkiksi Otanmäen korkeisiin kerrostaloihin tulisi kuitenkin laatia havainnekuvia, jotta vaikutukset voidaan paremmin tunnistaa.

Kaavoituksen seurauksena on arvioitu autoliikenteen määrän nousevan noin 3800 ajoneuvoon vuorokaudessa ja vuoden 2050 ennuste noin 3100 ajoneuvoa/vrk. Määrä on kuitenkin selvästi yli suosituksen (3000 ajon./vrk), jolloin jalankulku- ja pyöräliikenne on syytä erottaa autoliikenteestä erilliselle väylälle valta- ja kantatiellä. Kaava-alueelle ei ole kuitenkaan esitetty uusia jalankulku- tai pyöräilyväyliä. Perusteluna tähän on esitetty, ettei jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä ole riittävä (suositus 100/vrk). Selvityksessä oli tarkasteltu potentiaalista työmatkapyöräilyä ainoastaan Otanmäen taajama-alueen ja Vuorokkaan alueelta nykyisen asukasmäärän perusteella. Sähköpyöräilyn yleistyessä pyörällä kuljettava työmatkan pituus kasvaa, jolloin määrissä olisi tärkeää huomioida myös Vuottolahden ja Vuorokkaasta Kajaaniin päin sijaitseva asutus. Asukasmäärä voi myös kasvaa maankäytön kehittymisen myötä. Lisäksi on esitetty, että jalankulku- ja pyöräväylän toteuttaminen kannustaisi piennarta todennäköisemmin jalankulkuun ja pyöräilyyn, ja väylää voisi käyttää myös vapaa-ajan liikkumiseen Oulujärven rannalle.

Vuolijoen aluelautakunta ehdottaa, että Vt28 Kokkolantien varteen varataan kaavassa riittävästi tilaa myös erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet heikkenevät valtatiellä autoliikenteen määrän kasvaessa, mikäli erillistä väylää ei toteuteta.