Kuvaus
Väylävirasto on pyytänyt kaupungilta lausuntoa Väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026-2034. Lausuntoa pyydetään 31.8.2026 mennessä. Lausunto pyydetään antamaan Lausuntopalvelussa vastaamalla siellä esitettyihin kysymyksiin. Lausuntoluonnos on laadittu niiden mukaisesti.
Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa. Ohjelmat on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusohjelman sekä kehys- ja talousarviopäätösten asettamissa rajoissa.
Väyläverkon ohjelmakokonaisuus vuosille 2026-2034 on seuraavilla verkkosivuilla:
Kajaanin kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Ohjelmakokonaisuus toteuttaa Liikenne 12 -suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia vain osittain.
Investointiohjelmassa investointien priorisointi painottuu yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen, TEN-T-ydinverkon vaatimuksiin sekä MAL-kaupunkiseutujen kestävän liikkumisen edistämiseen. Nämä lähtökohdat ohjaavat investointeja siten, ettei ohjelma tue alueellisen saavutettavuuden vahvistamista eikä koko Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun edellytyksiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toimeenpanoa pitäisi tarkastella vahvemmin alueellisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn sekä huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmista. Nyt ohjelmakokonaisuus painottaa liikennemääriä ja hyöty-kustannussuhdetta tavalla, joka ei tue elinkeinoelämän kuljetustarpeita Itä- ja Pohjois-Suomessa eikä alueiden elinvoimaa. Edelleen Liikenne 12 -suunnitelmassa tunnistetut alueelliset erityispiirteet eivät näy riittävästi ohjelmakokonaisuudessa.
2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Suunnitelmassa on todettu, että Perusväylänpidon rahoitustaso on ollut korjausvelkarahoituksen ansiosta tienpidossa suhteellisen hyvällä tasolla vuosina 2024–2026, mutta laskee erittäin niukaksi vuosina 2027–2029. Suunnitelmakaudella väylien kunto heikkenee ja korjausvelka kasvaa erityisesti vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella, mikä tarkoittaa että Itä- ja Pohjois-Suomessa vähäliikenteisten teiden ja siltojen korjausvelka kasvaa huolestuttavasti.
Vähäliikenteinen tieverkko on erityisen tärkeä kaivannais-, metsä- ja biotalouden kuljetuksille sekä matkailukohteiden saavutettavuudelle. Kajaanin kaupunki esittää, että liikennemäärien sekä kustannussäästöjen painottamisen lisäksi rahoituksen kohdentamisessa tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin liikenneväylien merkitys kuljetus- ja arvoketjujen osana koko maassa. Lisäksi vähäliikenteisten väylien strateginen merkitys ja niiden vaikutukset alueiden elinvoimaan tulee tunnistaa nykyistä laajemmin.
3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Riittävä ja jatkuva suunnitelmavaranto on edellytys hankkeiden nousemiseksi investointiohjelmaan. Myönteistä on, että ohjelmaan sisältyy Savonrata välillä Iisalmi–Kontiomäki jatkosuunnittelu sekä Savonrata välillä Kuopio-Iisalmi tarveselvitys sekä Savonrata välillä Kouvola–Kuopio nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu. Edelleen muissa ratojen suunnittelu- ja selvityskohteissa Savon rata mainitaan rataverkon kokonaiskuvan päivityksessä ja laajemman rataverkon koontiselvityksissä.
Kajaanin kaupunki on pitkään pitänyt esillä Savon radan voimakasta kehittämistä Pohjanmaan radan tavoin, ja on hyvä, että edes jonkintasoinen suunnittelu on käynnistynyt. Suunnittelun tavoitetaso tulee kuitenkin olla korkealla ja kokonaisvaltainen, ettei suunnittelu rajoitu vain yksittäisiin liikennepaikkoihin ja muihin pistemäisiin parannuskohteisiin. Kajaanin kaupunki korostaa, että Savon rata Kouvola-Kuopio-Kajaani-Oulu on Suomen toinen kokonaan sähköistetty pääratayhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä ja liikenne radalla on kasvanut voimakkaasti heikentäen sen välityskykyä.
Maantieverkon osalta suunnitteluohjelmassa on räikeä epäsuhta Etelä- ja Länsi-Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen välillä. Jatkovalmistelussa suunnitteluohjelmaa tulee siltä osin tasapainottaa ja sisällyttää siihen enemmän Itä- ja Pohjois-Suomen suunnittelukohteita. Nykyisessä suunnitteluohjelmassa koko Itä-Suomen alueelle on osoitettu vain yksi maanteiden suunnittelukohde, Vt 5 Savilahden sillan uusiminen Mikkeli. Esiselvityksissä on mukana Varkaus-Leppävirta, mikä on hyvä.
Kajaanin kaupunki esittää, että suunnitteluohjelmaan lisätään edistettäväksi seuraavia suunnittelukohteita: Valtatien 5 parantaminen ja kehittäminen seuraavassa vaiheessa Siilinjärvi-Iisalmi välillä sekä valtatien 22 Oulu-Kajaani parantaminen ja kehittäminen pääväylänä, joka kytkee toisiinsa Itä-Suomen ja Länsi-Suomen liikennejärjestelmät. Valtatien 22 edunajamisyhdistys Tervan Tie ry., jonka jäsen kaupunki on, tulee antamaan oman lausuntonsa, jossa yhteysvälin merkitystä työssäkäynnin ja arjen liikkumiselle, elinkeinoelämän kuljetuksille, väylien kaksoiskäytölle sekä huoltovarmuudelle tuodaan laajemmin esille.
4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
Investointiohjelmassa on sama epäsuhta kuin suunnitteluohjelmassa Etelä- ja Länsi-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen välillä. Hankkeet painottuvat melkein täysimääräisesti etelään ja länteen, esimerkiksi Itä-Suomesta on mukana muutamia siltahankkeita, ei yhtään väylähanketta. Mikäli aiemmin päätetty, sinänsä tervetullut Leppävirta-Kuopio maantiehanke ei olisi käynnissä niin tilanne olisi erittäin huono. Myönteistä on, että investointiohjelmassa on mukana Iisalmi-Kontiomäki radan välityskyvyn parantaminen sekä Vuokatti-Kontiomäki radan sähköistyksen toteutus.
Kajaanin kaupunki katsoo, että investointiohjelman seuraavassa päivityksessä tulee nostaa mukaan enemmän Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja alueiden saavutettavuudelle tärkeitä isoja hankkeita, joista Savon rata, VT 5 Siilinjärvi-Iisalmi ja VT 22 Oulu-Kajaani jo tuotiin esille suunnitteluohjelmaa koskevassa lausunnon osassa.
Seuraavassa päivityksessä hankkeiden priorisoinnissa tulee nykyistä vahvemmin huomioida koko Suomen saavutettavuus, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kuljetustarpeet sekä alueiden elinvoiman edistäminen ja turvaaminen Liikenne 12 -tavoitteiden mukaisesti. Samalla on varmistettava, että Itä-Suomi kytkeytyy rannikkosatamien lisäksi kansainväliseen TEN-T-ydinverkkoon ja pohjoisen liikennejärjestelmään. Tämä on keskeinen huoltovarmuus- ja varautumiskysymys.
Investointisuunnitelman luonnoksessa todetaan, että erityisesti maanteiden pääväylille kohdistettavat kehittämistoimet parantavat merkittävästi elinkeinoelämän kuljetusten palvelutasoa ja turvallisuutta. Pääväyläasetuksessa maanteiden pääväyliksi on määritelty tiet, joilla kulkee henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa sekä tiet, joiden kuuluminen pääväyläverkkoon on tärkeää yhdistävyyden tai pääväylien verkostomaisuuden takaamiseksi.
Pääväyläasetus perustuu maantielakiin, jonka perusteluissa todettiin, että pääväylät yhdistävät maakuntakeskukset toisiinsa. Muualla maassa tavoite toteutui, mutta Pohjois-Suomessa ei, kun VT 5:n pääväylästatus päättyy Kontiomäkeen eikä jatku Ouluun Valtatie 22:na. Kajaanin kaupunki uudistaa esityksensä siitä, että VT 22 Oulu-Kajaani yhteysväli sisällytetään pääväyläasetuksen sen tärkeän merkityksen takia yhdistävyydelle ja pääväylien verkostomaisuudelle. Samalla on toteuttava sen tieluokituksen muutos VT6:ksi jatkumaan Kajaanista Ouluun.
5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
Ohjelmakokonaisuuden esittäminen yhtenä kokonaisuutena on erittäin hyvä ratkaisu. Suunnitelmista saa kokonaiskuvan kansallisesta väyläpolitiikasta. Suunnitteluohjelman avaaminen investointiohjelman rinnalla parantaa läpinäkyvyyttä ja tarjoaa tervetulleen mahdollisuuden vaikuttaa myös väyläverkon suunnitteluun.
6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti väyläverkon ylläpidon ja kehittämisen tulee jatkossa tukea nykyistä vahvemmin koko Suomen saavutettavuutta ja kehitystä huomioiden alueiden vahvuudet ja elinkeinoelämän tarpeet, ja se tulee ottaa huomioon seuraavissa suunnitelmapäivityksissä.