Kuvaus
HANKKEEN TAUSTA
Kajaanin kaupungin eteläosaan on valmistunut Harsunlehdon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos. Kaavaluonnos pohjautuu aikaisemmin laadittuun Murtomäen tuulipuiston osayleiskaavaan, jonka Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.12.2016 § 73. Kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus kumosi 16.12.2019 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ja Kajaanin kaupunginvaltuuston päätökset susiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin sisältämien epävarmuuksien vuoksi (Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2255/1/18). Aiempaan Murtomäen kaavatyön aikaiseen tilanteeseen nähden alueen susista, susireviireistä ja niiden ydinalueista sekä pesäpaikoista on saatu tarkemmat ja kattavammat tuoreet tiedot Luonnonvarakeskukselta.
Päivitettyihin tietoihin perustavan Metsähallituksen kaavoitusaloitteen pohjalta Kajaanin kaupunginhallitus on 12.5.2020 § 90 päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen uudelleen. Samalla kaavan nimeksi on muutettu Harsunlehdon tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osayleiskaava on tullut vireille Kajaanin kaupunginhallituksen päätöksellä 12.10.2021 § 226. Kajaanin kaupunginhallitus käsitteli osayleiskaavan kaavaluonnoksen nähtäville asettamista kokouksessaan 24.5.2022 § 117. Tällöin luonnos mahdollisti kahdeksan voimalan sijoittamisen hankealueelle. Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle, kunnes kaupungin tuulivoimaohjelma on hyväksytty. Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi tuulivoimaohjelman 7.11.2022 § 70, jonka jälkeen Harsunlehdon kaavan valmistelua on jatkettu tuulivoimaohjelman kriteerit huomioivan hankesuunnitelman pohjalta.
Liite, Pöytäkirjan ote Kaupunginhallitus 24.5.2022 § 117 (kaavahankkeen aikaisemmat käsittelyt)
KUVAUS
Osayleiskaavaluonnoksen suunnittelualue rajautuu Vieremän kunnan rajaan, noin 40 km Kajaanin keskustaajamasta lounaaseen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty yhteensä viisi kokonaiskorkeudeltaan 280 metrin tuulivoimalan sijoittamista alueelle. Kaavaluonnoksen selvityksissä on käytetty kokoluokaltaan 6-10 MW:n voimaloita. Tuulivoimahanketta suunnittelee Metsähallitus ja osayleiskaavatyön kaavakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy.
Harsunlehdon tuulivoimapuisto tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista sekä tuulipuiston sähköasemasta ja sen yhteyteen rakennettavasta sähkövarastosta. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen selvitysten tulokset sekä Kajaanin kaupungin ekologisten yhteyksien selvitys. Voimaloiden sijoitussuunnittelun lähtökohtana on ollut Kajaanin kaupungin tuulivoimaohjelmassa 2035 esitetyt voimaloiden sijoituskriteerit suhteessa herkkiin kohteisiin, muun muassa vähintään 2 km etäisyys asutukseen ja Talaskankaan Natura-alueeseen. Lisäksi on huomioitu suojelualueet, muinaisjäännökset, melutaso, varjovaikutukset sekä riittävä etäisyys Vihotintiehen ja voimajohtoihin. Tuulivoimahanke liitetään kantaverkkoon ensisijaisesti liittymällä suunnittelualueen poikki kulkevaan 110 kV:n voimajohtoon, joka on jo rakennettu. Liityntä toteutetaan suunnittelualueelle sijoittuvalla Vihotintien ja johtoalueen risteykseen rakennettavalla sähköasemalla.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 750 ha ja se on pääosin metsätalouskäytössä. Aluetta käytetään lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Suunnittelualueen poikki kulkee kaksi 110 kV:n voimajohtoa. Tiiviimmän haja-asutuksen alueet Leppikylä ja Saaresmäen kylä sijaitsevat noin 2,5 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella ei ole asuin- tai lomarakennuksia. Lähimmät vakituiset asuin- ja lomarakennukset sijoittuvat vähintään 2 km etäisyydelle kaavaluonnoksessa osoitetuista voimalapaikoista. Kaavoitettavan alueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimaloiden laskennallinen 40 dB(A) meluvaikutusten alue, maanomistus ja kuntaraja. Vieremän kunta on ilmoittanut hankkeen haltijalle, ettei näe tarpeelliseksi kaavoittaa Vieremän kunnan alueelle ulottuvaa melualuetta. Hankealueen pohjoisosan suot ovat soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita, jotka Metsähallitus on pysyvällä päätöksellä perustanut metsätaloustoimien ulkopuolelle jätettäviksi alue-ekologisiksi kohteiksi.
Osayleiskaava laaditaan alueidenkäyttölain 77a § mukaisena oikeusvaikutteisena kaavana siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakentamislupien myöntämisen perusteena. Kaavaa laadittaessa on huomioitu lisäksi tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (AKL 77b §) sekä yleiskaavan yleiset sisältövaatimukset (AKL 39 §).
KAAVATILANNE
Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa Harsunlehdon tuulivoimapuiston alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Suunnittelualueelle on osoitettu Murtomäen tuulivoima-alue tv-5. Alueelle on osoitettu Metsähallituksen päätöksellä muodostettu soidensuojeluohjelman suojelualue ja -kohde (S). Alueen itäpuolella sijaitsee Talaskankaan Natura-alue (SL), jolle on osoitettu matkailun kannalta merkittävä luonnonrauha-alue (lra). Alueen poikki on osoitettu 110 kV voimajohto ja sen rinnalle tuulivoima-alueiden pääsähköjohdon 400 kV:n yhteystarvemerkintä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä yleisen liikkumisen kannalta tärkeä ohjeellinen moottorikelkkailureitti kulkee alueen itäpuolella.
Harsunlehdon tuulivoimapuisto rajautuu eteläosastaan Vieremän kunnan rajaan, joka kuuluu Pohjois-Savon liiton alueeseen. Pohjois-Savon lainvoimaisissa maakuntakaavoissa Harsunlehdon tuulivoima-alueeseen rajautuu potentiaalinen tuulivoima-alue Murtomäki (tv-1 800). Harsunlehdon tuulivoima-alueen eteläpuolelle on osoitettu maakunnallisesti merkittävä Hällämöharju-Valkeiskangas luonnonydinalue ja Pyhäjärvi-Vuolijoki 110 kV sähkönsiirtolinja sekä Vuolijoki-Ruotanen 400 kV + 110 kV yhteystarve.
Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella noin 17 kilometrin päässä on voimassa Kajaanin Vuolijoen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantaosayleiskaava, jonka päivitys on vireillä. Alueen lähimmät voimassa olevat yleiskaavat ovat alueen lounaispuolella noin 3,5 kilometrin päässä oleva Vieremän oikeusvaikutteinen Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava ja luoteispuolella noin 7,5 kilometrin päässä on voimassa Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimahankkeeseen kuuluva Kajaanin Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava.
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asema- tai ranta-asemakaavoja. Alueen koillispuolella noin 10 kilometrin päässä on Kajaanin Otanmäen asemakaava-alue, ja alueen pohjoispuolella noin 15,5 kilometrin päässä on Kajaanin Vuolijoen asemakaava-alue. Lähimmät voimassa olevat asemakaavat ovat alueen eteläpuolella noin 3,8 kilometrin päässä oleva Vieremän Rotimon ranta-asemakaava. Alueen lounaispuolella lähimmillään noin 7,5 kilometrin päässä on Vieremän Hällämön ranta-asemakaava.
Harsunlehdon suunnittelualuetta lähimpänä on vireillä koillispuolella Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava 3-4 km etäisyydellä ja sen kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2025. Otanmäen taajaman itäpuolella on vireillä Otanmäki-Humpinsuon tuotantotoimintojen alueen osayleiskaavoitus, jonka kaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa 2025. Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan alueella on vireillä myös Otanmäki-Alussuon asemakaavoitus, jonka luonnos on ollut nähtävillä kesällä 2025.
Lisäksi lähialueella on useita muita YVA- ja/tai kaavoitusvaiheessa sekä suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita:
- Katajamäen tuulivoimahanke 12 km idässä (luonnos valmisteilla)
- Kivikangas I tuulivoimahanke 19 km idässä (luonnos ollut nähtävillä kesällä 2025)
- Kukkokankaan ja Kivikangas II tuulivoimahankkeet (ei edistetä tällä hetkellä)
- Sivakkalehdon tuulivoimahanke 41 km idässä (YVA-selostus valmisteilla)
- Löytösuon tuulivoimahanke 12 km luoteessa (luonnos valmistumassa nähtäville)
- Kokkosuon tuulivoimahanke 4,7 km luoteessa (pysähdyksissä)
- Ylihongikko (selvityksessä)
Ylä-Savon alueella:
- Pyöriännevan tuulivoimahanke Pyhännällä 17 km luoteessa
- Konnunsuon tuulivoimahanke Pyhännällä 19 km lännessä
- Lapinsalon tuulivoimahanke Kiuruvedellä 18 km lounaassa
- Kurvilanmäen tuulivoimahanke Vieremällä 11 km kaakossa
- Myllykankaan tuulivoimahanke Sonkajärvellä 9 km idässä
KAAVALUONNOS
Kaava-alueen päämaankäyttömuodoksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) ja lisäksi kaavaan on merkitty maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Osayleiskaavan alueelle sijoittuvien 5 tuulivoimalan rakennuspaikat (tv/1), sekä alueen olemassa oleva ja ohjeellinen tieverkosto, olemassa olevat vesi- ja voimajohdot ja ohjeellinen uusi 400 kV ilmajohto, maakaapelit ja energiahuollon alue (EN-2) osoitetaan maa- ja metsätalousalueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Lisäksi kaavaan on osoitettu selvitysten pohjalta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo-1) sekä suojelukohteita (s-2) ja suojeltava kulttuuriperintökohdealue (s-3) ja muinaismuistokohteet (sm/nro). Kaavaan on osoitettu myös erillisellä merkinnällä Kajaanin kaupungin ekologisen selvityksen mukaisen valtakunnallisen yhteyden sijoittuminen alueella.
Kaavassa on yleiset määräykset, joiden mukaan on otettava huomioon melutason ohjearvot, ja rakentamisluvan mukaisten voimalatyyppien tulee olla vaikutuksiltaan kaavaratkaisun perustana ollutta voimalatyyppiä vastaavia tai vaikutuksiltaan vähäisempiä. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen valinnassa on otettava huomioon lentoestevalojen ympäristövaikutukset. Tuulivoimaloiden kokoonpanoalueet tulee esittää rakennusluvassa ja rakennusalueiden maisematyöt on toteutettava rakennusvaiheen yhteydessä. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava luontoarvot ja muinaismuistot. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriötornirakenteisena.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Osayleiskaavoituksen taustalla on Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely), joka on päättynyt yhteysviranomaisen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) antamaan lausuntoon 10.6.2014 (POPELY/1/07.04/2013). YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä, ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä hyödynnetään osayleiskaavatyössä. Kainuun ELY-keskuksen 3.9.2021 antaman päätöksen (KAIELY/377/2021) mukaan YVA-menettelyn päivittämiseen ei ole tarvetta.
Osayleiskaavaa varten ja tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on tehty useita selvityksiä, kuten muun muassa arkeologinen inventointi, melu- ja välkemallinnus, linnustoselvitys, kasvillisuus- ja luontoselvitykset sekä Natura-arvioinnit. Hankkeesta on tehty myös havainnekuvia sekä näkemäanalyysi. Kaavaprosessin edetessä olennaisimmat YVA-menettelyn ja aikaisemman Murtomäen kaavaprosessin yhteydessä laaditut selvitykset on päivitetty ja tehty muun muassa metsäpeura-arviointi ja Luonnonvarakeskuksen arviointi susiin kohdistuvista vaikutuksista. Selvityksien perusteella on tehty vaikutusten arviointi sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadut lausunnot ja palautteet on huomioitu osayleiskaavaluonnosta valmisteltaessa.
Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa yleisesti välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia aiheutuu sekä tuulivoimapuiston rakentamisen, käytön että käytöstä poistamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia, joista merkittävimpiä ovat meluhaitat ja rakentamispaikkojen ympäristön muutokset. Merkittävimpiä tuulivoimapuiston käytön aikaisia ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen eli välke ja varjonmuodostuminen. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin.
Kaava-asiakirjojen mukaan Harsunlehdon tuulivoimahankkeen toteutuminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen alueella ja pääasiallisena maankäyttömuotona säilyy jatkossakin metsätalous. Muutoksia kohdistuu tuulivoimapuistoalueen metsätalouteen, mutta nykyisen käytön jatkuminen rakentamiseen raivattavien alueiden ulkopuolella ei vaarannu uuden maankäyttömuodon, energiatuotannon, alkaessa. Hankkeen myötä alueen olemassa olevaa tiestöä parannetaan ja voimaloiden huoltoteinä tarpeelliset tiet pidetään läpi vuoden kulkukelpoisina. Alueen nykyinen virkistyskäyttö on jokamiehen oikeuteen perustuvaa ja liittyy lähinnä metsästykseen ja marjastukseen. Tuulivoimapuiston lähialueella voimaloiden suuntaan avoimilta näkemäpaikoilta voimaloista muodostuu luonnonmaiseman yli kohoava maisemakuvaa hallitseva elementti, joka vähentää alueen erämaatunnelmaa ja saatetaan kokea suunnittelualueen ja lähialueen virkistyskäyttöarvoa alentavana tekijänä. Hankekokonaisuudella on maisemavaikutuksia sekä lähialueen kyläympäristöihin että kaukomaisemaan.
Hankkeella on suoria vaikutuksia asutukseen ja loma-asutukseen maisemavaikutuksien osalta rajoittuen niihin paikkoihin, joista näkymiä voimaloihin avautuu. Maisemavaikutukset asutukseen on arvioitu kokonaisuutena vähäisiksi etäisyyden tai voimaloihin avautuvien näkymien rajautuneisuuden vuoksi. 40 dB(A):n melualue sisältyy kaava-alueeseen lukuun ottamatta Vieremän puolelle ulottuvaa melua. Melumallinnuksen mukaan melualue ulottuu pääosin vain Metsähallituksen omille maille.
Tuulivoimahankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin keskittyvät hankkeen rakennusvaiheeseen, jonka myötä osa suunnittelualueen luonnonympäristöstä muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristöolosuhteista sekä voimaloiden määrän takia hankkeen vaikutus alueen pesimälinnustolle on todennäköisesti vähäinen ja myös vaikutukset muuttolinnustoon arvioidaan vähäiseksi eikä populaatiotason vaikutuksia arvioida kohdistuvan mihinkään lajiin. Metsojen soidinpaikoille voi ulottua vähäisiä häiriövaikutuksia, mutta soidinalueisiin ei kohdistu suoria elinympäristömuutoksia.
Eläimistöön arvioidaan kohdistuvan hankkeesta vaikutuksia erityisesti elinympäristöjen muutosten, voimaloiden aiheuttaman melun ja elinalueiden pirstoutumisen myötä, mutta vaikutukset arvioidaan kaava-asiakirjojen mukaan vähäisiksi. Aiempaan kaavatyöhön (Murtomäki) sekä YVA-menettelyn (Piiparinmäki-Lammaslamminkangas) aikaiseen tilanteeseen nähden alueen susista, susireviireistä ja niiden ydinalueista sekä pesäpaikoista on saatu tarkemmat ja kattavammat tuoreet tiedot Luonnonvarakeskukselta. Käytettävissä olevan tiedon perusteella arvioidaan, etteivät Harsunlehdon kaava-alue ja siinä esitetyt tuulivoimatuotannon rakentamiseen varatut alueet sijoitu susien kannalta keskeisille alueille. Hankkeella ei arvioida olevan susiin todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia rakentamis- ja toimintavaiheessa. Hankkeen läheisyydessä sijaitseva Talaskankaan Natura 2000 –alue on potentiaalinen metsäpeurojen vasontaan ja vasanhoitoon soveltuva alue, mutta metsäpeura ei ole tällä hetkellä Talaskankaan Natura-alueen suojeluperusteena.
Kajaanin kaupungin laatiman, maakunnallista selvitystä täydentävän, Kajaanin ekologisen verkoston selvityksen mukaan Harsunlehdon hanke sijoittuu selvityksessä esitetylle valtakunnallisesti merkittävälle ekologiselle yhteydelle, mutta sen ydinalueiden ja niille rajatun 250 m reunavaikutusvyöhykkeen ulkopuolelle. Valtakunnallinen yhteys ja ydinalueita sijoittuu myös kuntarajan toiselle puolelle. Hankkeen toteuttaminen ja rakennettavat tuulivoimalat eivät kuitenkaan todennäköisesti aiheuta tämän yhteyden merkittävää kaventumista eli kaventuma olisi Kajaanin ekologisen verkoston selvityksen suosituksen mukaisesti leveyttään lyhyempi. Osa eläimistöstä voi hyödyntää myös tuulivoimaloiden väliin jääviä metsäisiä alueita. Talaskankaan ja Lakkasuo-Kaakkurisuon ydinalueiden välinen valtakunnallinen yhteys voi olla metsäpeuran kannalta tulevaisuudessa merkittävä Kainuun ja Suomenselän kantojen yhdistymiselle.
Työllisyysvaikutuksista välittömät vaikutukset muodostuvat voimaloiden rakentamisen ja käytön aikana ja välilliset valmistavan teollisuuden työpaikoista. Selvityksen mukaan Harsunlehdon tuulivoimahankkeen työllistävä vaikutus suunnitteluvaiheessa on noin 26 henkilötyövuotta, rakentamisvaiheessa noin 226 henkilötyövuotta, käyttövaiheessa noin 700 henkilötyövuotta ja purkuvaiheessa noin 22 henkilötyövuotta, kun on huomioitu sekä suorat vaikutukset että tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset. Lisäksi positiivisia talousvaikutuksia aluetalouteen voidaan pitää kohtalaisen myönteisinä, muun muassa kaupungille saatavien kiinteistöverojen kautta saatavina tuloina. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Harsunlehdon tuulivoimapuisto kasvattaa osaltaan uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa ja edesauttaa näin ilmastotavoitteisiin pääsemistä.
Edellä mainittujen lisäksi vaikutuksia on arvioitu laajasti myös mm. kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin, Natura-alueisiin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin, liikenteeseen, meluun, terveyteen, turvallisuuteen, viestintäyhteyksiin sekä yhteisvaikutuksiin lähialueen tuulivoimahankkeiden ja muiden hankkeiden kanssa.
LIITTEET
Liite Pöytäkirjan ote Kaupunginhallitus 24.5.2022 § 117 (kaavahankkeen aikaisemmat käsittelyt)
Harsunlehdon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos kaavakartta
Harsunlehdon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos kaavaselostus
Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS
Liite 2. Tuulivoimaohjelman 2035 kriteerien toteutuminen Harsunlehdon hankkeessa
Liite 3. Luontoselvitykset 2020 ja täydennykset 2024-2025
Liite 4. Linnustoselvitys 2020 ja täydennykset 2024-2025
Liite 5. Metsäpeura-arviointi 2025
Liite 6. Susivaikutusten arviointi 2025
Liite 7. Muinaisjäännösinventoinnin täydennykset 2020 ja 2025
Liite 8. Muistio viranomaisneuvottelusta 10.12.2021
Liite 9. Melumallinnusraportti
Liite 10. Välkemallinnusraportti
Oheisliitteet Harsunlehdon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksen Julkisuuslain (621/1999) 24 §, 1. momentin mukaista salassa pidettävää lajitietoa sisältävät liitteet.
Valmisteluvaiheeseen liittyvä aineisto on saatavilla nähtävilläolon aikana ja sen jälkeen kaupungin verkkosivuilla:
https://www.kajaani.fi/harsunlehdon-tuulivoimapuiston-osayleiskaava
Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Minna Väyrynen, p. 040 1319 437, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.