Kuvaus
Kajaanin kaupunki on pyytänyt lausuntoa Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta. Kaavatyö on edennyt luonnosvaiheeseen, ja kaupunginhallitus on kokouksessaan 19.05.2025 § 159 päättänyt asettaa osayleiskaavaluonnoksen aineistoineen julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.
Kaavaluonnos sekä siihen liittyvä kaavaselostus ja selvitysaineisto ovat nähtävillä 27.05.–26.06.2026 Kajaanin kaupungintalolla, pääkirjastossa ja Otanmäen kirjastossa sekä kaupungin verkkosivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus järjestetään 11.06.2026 Kylätalo Koskikartanossa, ja tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.
Vuolijoen aluelautakunnalle varataan mahdollisuus antaa lausunto kaavaluonnoksesta. Lausunto tulee toimittaa Kajaanin kaupungille viimeistään 26.06.2026 klo 16.00 mennessä.
VUOLIJOEN ALUELAUTAKUNNAN LAUSUNTO 22.6.2026 / Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
1 Johdanto
Vuolijoen aluelautakunta antaa lausuntonsa Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, joka on nähtävänä 27.5.–26.6.2026.
Katajamäen Tuulivoima Oy (omistaja Fortum Oyj) suunnittelee enintään 15 tuulivoimalan rakentamista Kajaanin lounaisosaan. Kaava-alue (noin 2 130 ha) sijaitsee Kajaanin kaupungin lounaisosassa Oulujärven eteläpuolella. Suunnitellut voimala ovat korkeudeltaan enintään 300 metriä ja nimellisteholtaan 5–10 MW. Kaava laaditaan MRL §77 a–c mukaisesti suoraan rakentamista ohjaavana osayleiskaavana.
Vuolijoen aluelautakunta tarkastelee hanketta Vuolijoen alueen asukkaiden elinvoimaisen ympäristön, luonto- ja maisema-arvojen sekä alueen pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta.
2 Yleinen näkemys
Vuolijoen aluelautakunta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen ja pitää tuulivoimaa osana energiajärjestelmän muutosta.
Samalla lautakunta korostaa, että tuulivoimarakentamisen tulee tapahtua hallitusti siten, että
– asukkaiden elinvoimainen ympäristö säilyy turvallisena ja viihtyisänä
– luonto- ja maisema-arvot huomioidaan riittävällä tasolla
– maankäytön kokonaiskehitys pysyy tasapainoisena
Katajamäen hanketta ei tule tarkastella irrallisena hankkeena, vaan osana laajempaa tuulivoimarakentamisen kokonaisuutta Vuolijoen ympäristössä.
3 Keskeiset huomiot
3.1 Sijainti ja suhde Vuolijoen alueeseen
Katajamäen hankealue sijaitsee Kajaanin lounaisosassa Oulujärven eteläpuolella. Suunnitellut voimalat sijoittuvat noin 12 kilometrin etäisyydelle Otanmäen taajamasta ja sen kerrostaloasutuksesta. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty tarkkoja etäisyyksiä lähiasutukseen, mikä on puute, johon lautakunta pyytää vastausta kaavaehdotusvaiheessa.
YVA-menettelyn yhteydessä on jo todettu, että hankealueen pohjoisosassa voimaloilla olisi ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia, minkä vuoksi pohjoisosaa on rajattu pois. Tämä ei poista huolta ympäristövaikutuksista, vaan osoittaa niiden olevan todellisia myös 15 voimalan nykyisessä kokoonpanossa.
3.2 Vaikutukset asukkaiden terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Otanmäen taajama on Vuolijoen alueen keskeinen asutuskeskus. Sen sijainti noin 12 kilometrin etäisyydellä hankealueelta tekee välittömistä melu- ja välkevaikutuksista epätodennäköisiä. Maisemavaikutukset sen sijaan ovat 300 metrin voimaloilla mahdollisia tällä etäisyydellä, kuten FCG:n oma näkymäalueanalyysi osoittaa. Keskeinen ongelma on kuitenkin se, että hankkeen meluselvitys ei sisällä yhtään laskentapistettä Otanmäen taajaman alueelta. Tämä on rakenteellinen puute selvitysaineistossa riippumatta siitä, arvioidaanko meluvaikutusten todennäköisyys suureksi tai pieneksi: vaikutuksia ei ole selvitetty sen väestönosan osalta, joka asuu lähimpänä hankealuetta.
Aluelautakunta edellyttää, että
– meluselvitys täydennetään siten, että laskentapisteverkko kattaa myös Otanmäen taajaman, tällä hetkellä ainoakaan laskentapisteistä A–J ei sijoitu taajama-alueelle
– välkeselvitykset kattavat kaikki lähiasuinalueet hankealueen välittömässä läheisyydessä
– selvityksissä käytetään varovaisuusperiaatetta ja riittäviä turvaetäisyyksiä
– punaiset lentoestevalot toteutetaan kiinteinä vilkkumattomina valoina
Kajaanin kaupungin tuulivoimaohjelman kirjaus siitä, että tuulivoima-alueita ei saa sijoittaa siten, että kylä tai taajama jää useamman tuulivoima-alueen ympäröimäksi merkitsevillä haitoilla, on otettava todesta myös Katajamäen hanketta arvioitaessa.
Kaavaluonnoksen liitteenä oleva FCG:n melu- ja varjostusmallinnusraportti (16.2.2026, P42140) osoittaa, että ohjearvon ylitys todetaan jo hankkeen omassa selvityksessä: Lomarakennus I (Alimmainen Vuottojärvi) saa laskennallisen melutason 41,5 dB(A), kun yöajan ohjearvo loma-asutukselle on 40 dB(A). Matalataajuisen melun osalta STM:n asumisterveysasetuksen (545/2015) sisämeluraja ylittyy samassa kohteessa 0,1 dB 63 Hz:n terssikaistalla. Yhteismallinnuksessa (Katajamäki + Kivikangas + Myllykangas + Kukkokangas) ko. kohteen melutaso nousee 41,7 dB(A):han ja matalataajuinen ylitys kasvaa 0,3 dB:hen.
Keskeinen puute on, että mallinnusraportin laskentapisteet A–J kattavat ainoastaan maaseutukiinteistöjä ja lomarakennuksia. Otanmäen taajama kerrostaloasutuksineen ei ole mukana yhdessäkään laskentapisteessä. Raportista ei siis voida päätellä mitään siitä, millainen melutaso tai varjostusvaikutus kohdistuu taajaman asukkaisiin. Aluelautakunta katsoo, että meluselvityksen täydentäminen Otanmäen taajaman osalta on välttämätön edellytys kaavaehdotusvaiheeseen etenemiselle.
Varjostusmallinnuksessa Lomarakennus I:lle laskettu varjostus on 26 tuntia 14 minuuttia vuodessa (26:14 h/a) ilman puustokorjausta, mikä ylittää kansainvälisesti käytetyn 8 h/a (8 tuntia vuodessa) vertailuarvon yli kolminkertaisesti. Tulos putoaa nollaan ainoastaan, kun puuston suojaava vaikutus huomioidaan. Aluelautakunta huomauttaa, että puuston säilyminen hakkuulta ei ole taattu tuulivoimarakentamisen tieurien ja huoltoalueiden myötä. Lautakunta katsoo tarpeelliseksi, että varjostusmallinnuksessa käytetty metsädata ja sen muutosvaikutukset arvioidaan riippumattomasti ennen kaavaehdotusta.
Kaavaluonnoksen liitteen 8 mukainen kriteeritarkastelu vastaa tähän kirjaukseen pelkillä meluarvojen alittumisilla. Tämä on vastaus väärään kysymykseen. Kriteeri koskee taajaman ympäröimistä useammalta suunnalta merkitsevillä haitoilla, ei pelkkää desibeliraja-arvojen alittamista. Otanmäen taajamalla on jo Piiparinmäen tuulivoimapuisto luoteessa. Katajamäki tulisi etelästä. Luolakankaan hanke on valmisteilla idästä. Merkitsevänä haittana on tässä yhteydessä pidettävä erityisesti maisemavaikutusta: 300 metrin voimaloiden muodostama visuaalinen kehä useammalta ilmansuunnalta heikentää asuinympäristön laatua ja alueen vetovoimaa tavalla, jota meluarvojen alittuminen ei poissulje. Ympäröimistilanteen muodostuminen on todellinen riski, jota liite ei käsittele. Aluelautakunta pitää välttämättömänä, että kaavaehdotusvaiheessa arvioidaan nimenomaisesti, täyttyykö tuulivoimaohjelman ympäröimiskiellon mukainen tilanne Otanmäen taajaman osalta maisema- ja muut vaikutukset huomioiden, kun kaikki ympäröivät hankkeet otetaan mukaan tarkasteluun.
3.3 Maisemavaikutukset
300 metrin korkuiset voimalat muuttavat välttämättä laajasti Vuolijoen alueen ja Oulujärven maisemakokonaisuutta. Kaavaluonnoksessa esitetyissä havainnekuvissa ei ole riittävästi analysoitu vaikutuksia Otanmäen suunnasta, järven rannoilta eikä Vuolijoen kirkonkylän suunnalta.
Aluelautakunta katsoo tarpeelliseksi, että maisemavaikutuksia havainnollistetaan täydennettävästi ennen kaavaehdotusta. Erityisesti on arvioitava
– näkymät Otanmäen taajamasta
– näkymät Oulujärven ranta-alueilta ja vesistöltä
– vaikutukset Vuolijoen kirkonkylän maisemaan
– yhteisvaikutukset muiden alueen hankkeiden kanssa
Kaavaluonnoksen liitteenä oleva FCG:n näkymäalueanalyysi ja havainnekuvasovitteet (Liite 3, 19.12.2025) vahvistavat tämän puutteen konkreettisesti. Analyysin kuvauspisteistä 1–4 sijaitsevat Kajaanin kantakaupungin suunnalla kaakossa ja idässä (Hatulanmäki, Koivukylä, Lassinniitty, Pirttimäki), etäisyyksin 2,7–5,9 kilometriä voimaloihin. Pisteet 5–6 ovat Sonkajärvellä (14,6–16,2 km) ja pisteet 7–10 Oulujärven pohjoisrannalla Kajaanin puolella (10,0–17,2 km). Yhdessäkään kymmenestä kuvauspisteestä ei ole kuvattu Otanmäen taajaman suunnasta. FCG:n analyysi toteaa itse, että Otanmäkeen on matkaa “noin 12 km hankealueen luoteispuolelta”, mutta luoteinen suunta on jätetty kokonaan ilman havainnekuvia. Tämä on metodinen valinta, ei sattumanvarainen puute: juuri se suunta, josta merkittävin taajama-asutus sijoittuu lähimmäksi hankealuetta, on jätetty analyysin ulkopuolelle. Myös Oulujärven ranta-alueiden kuvaukset on tehty järven pohjoisrannalta, ei Vuolijoen puolelta. Havainnekuva-aineisto ei siten anna tietoa vaikutuksista niihin kohteisiin, joita lausunto edellyttää selvitettäväksi.
3.4 Kumulatiiviset vaikutukset
Vuolijoen ympäristöön on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita samanaikaisesti. Katajamäen lisäksi alueella on vireillä tai käynnissä
– Piiparinmäki (rakennettu)
– Metsälamminkangas (rakennettu)
– Luolakangas
– Harsunlehto
– Löytösuo
– Kivikangas / Kukkokangas
– Sivakkalehto
Kajaanin kaavoituskatsauksen mukaan maakuntakaava mahdollistaa alueelle jopa noin 140 tuulivoimalan sijoittumisen. Katajamäen hanketta ei voida käsitellä irrallisena: yhteisvaikutusten arvioiminen on välttämätöntä ennen kaavaehdotusta.
Hankkeen oma melu- ja varjostusmallinnusraportti (FCG, P42140) käsittelee yhteismallinnuksessa ainoastaan Kivikankaan, Myllykankaan ja Kukkokankaan hankkeet. Luolakangas, Harsunlehto, Löytösuo ja Sivakkalehto puuttuvat sekä melu- että varjostuslaskennasta. Tämä tarkoittaa, että jo kaavan omien selvitysten laajuus on riittämätön kumulatiivisten vaikutusten arviointiin.
3.5 Vaikutukset luontoon, linnustoon ja eläimiin
Kaavaluonnoksen liitteenä on FCG:n laatima ekologisen verkoston tarkastelu (27.4.2026, P42225), joka perustuu Kajaanin kaupungin ekologisen verkoston selvitykseen (Ramboll 2024). Aluelautakunta pitää tärkeänä, että selvityksen johtopäätökset arvioidaan kriittisesti ottaen huomioon jäljempänä kuvatut puutteet.
Selvitys myöntää useita merkittäviä seikkoja, joihin aluelautakunta kiinnittää huomiota. Ensinnäkin kahdeksan läntisintä voimalaa viidestätoista sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle ekologiselle yhteysalueelle. Selvitys perustelee tätä sillä, että voimalat sijoittuvat yhteyden reunaosaan, mutta yhteyden tarkka rajaus on selvityksen oman kuvauksen mukaan tulkinnanvarainen eikä perusta ole kiistaton. Toiseksi selvitys toteaa suoraan, että maakotkan osalta ekologinen yhteys toteutuu vain osittain ja vaikutukset maakotkan elinvoimaan ovat kaavaluonnoksessa arvioitu kohtalaisiksi. Kolmanneksi selvitys myöntää, että hanke sijoittuu potentiaaliselle luonnonrauha-alueelle ja rauhallisen alueen pinta-ala vähenee.
Selvityksen keskeinen puute on kumulatiivisten vaikutusten puuttuminen: tarkastelu käsittelee Katajamäkeä irrallisena hankkeena eikä arvioi yhteisvaikutuksia muiden vireillä olevien hankkeiden, kuten Löytösuon, Luolakankaan ja Harsunlehdon kanssa. Ekologinen verkosto on kokonaisuus, jota yksittäiset hankkeet kukin kaventavat, ja näiden yhteisvaikutus on keskeinen kysymys juuri tällä alueella.
Aluelautakunta esittää, että kaavaehdotusvaiheessa ekologisten vaikutusten arviointi teetetään tai tarkistutetaan riippumattomalla taholla, ja että arvioinnissa käsitellään nimenomaisesti hankkeiden kumulatiiviset vaikutukset valtakunnalliseen ja maakunnalliseen ekologiseen yhteyteen.
Kaavaluonnoksen liite 8 toteaa lyhyesti, että “yksi petolinnun reviiri ulottuu kaava-alueelle”. Tämä on merkittävä myönnytys, joka jää liitteessä kokonaan perustelematta. Reviirin ulottuminen kaava-alueelle ei ole sama asia kuin etäisyysvaatimuksen täyttyminen pesäpaikasta, se tarkoittaa, että voimaloita suunnitellaan lajin aktiiviseen elinpiiriin. Aluelautakunta katsoo tarpeelliseksi, että petolintulajin reviiriin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan lajikohtaisesti ja riippumattomasti ennen kaavaehdotusta.
4 Suhde Kajaanin kaupunkistrategiaan
Kajaanin kaupunkistrategiassa korostetaan elinvoimaisia kyläalueita, viihtyisää elinvoimaista ympäristöä sekä luonnon läheisyyttä kaupungin vetovoimatekijänä. Useita tuulivoimahankkeita, joiden yhteisvaikutukset muuttavat alueen luonnetta teollisuusvyöhykkeen suuntaan, ei voi pitää sopusoinnussa näiden strategisten tavoitteiden kanssa.
5 Paikalliset hyödyt, kompensaatio ja purkuvakuus
Fortum Oyj:n liiketaloudellinen intressi hankkeessa on selvä. Kaavaprosessissa on varmistettava, että hankkeen tuottamat hyödyt, verotulot ja työllisyysvaikutukset, kohdistuvat myös hankealueen lähiyhteisöille, ja että ympäristöhaitoista aiheutuvat kustannukset eivät jää paikallisten kannettaviksi.
Aluelautakunta esittää, että
– hanketoimija perustaa paikallisen kehittämisrahaston, jonka vuosittaiset varat kohdennetaan hankkeen vaikutusalueen palveluihin, yhteisöllisiin hankkeisiin ja infran vahvistamiseen painottaen erityisesti Vuolijoen aluetta (malli: Piiparinmäen kompensaatiorahasto)
– melu-, välke- tai muiden haittojen kohdistuessa lähiasukkaisiin hanketoimija on velvoitettu korvauksiin
– purkurahasto perustetaan voimalakohtaisena, indeksiin sidottuna vakuutena perustuksineen, ehtona rakennusluvalle
Hanke ei saa päättyä siten, että purkukustannusvastuu jää kaupungille, paikallisyhteisöille tai maanomistajille.
Kajaanin tuulivoimaohjelma 2035 kirjaa, että toimijoita kannustetaan kompensoimaan lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja. Kaavaluonnoksen liitteen 8 vastaus tähän kirjaukseen on: “Hankkeen sosiaalisen hyväksyttävyyden huomioinnissa on otettu huomioon voimaloiden sijoittelu.” Tämä ei vastaa kriteeriin. Sijoittelu on osa suunnittelua, ei kompensaatio. Aluelautakunta edellyttää, että kaavaan tai siihen liittyviin sopimuksiin kirjataan konkreettinen kompensaatiovelvoite, ei pelkkä kannustus. Kannustus ilman velvoitetta ei sido hanketoimijaa.
Myös YVA-vaiheen asukaskysely (FCG, 29.6.2022) heikentää sosiaalisen hyväksyttävyyden väitteen perustaa. Kysely lähetettiin 500 kotitalouteen hankealueen vaikutusalueella, ja vastausprosentti oli 26 %. Kaikista vastaajista 65 % kannatti nollavaihtoehto VE0:aa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Alle viiden kilometrin etäisyydellä asuvista VE0:n kannatus nousi 81 %:iin. Tulos on poikkeuksellisen selvä ottaen huomioon, että etäämpänä asuvat tyypillisesti suhtautuvat hankkeisiin myönteisemmin.
Fortum Oyj:n liiketaloudellinen intressi hankkeessa on selvä. Kaavaprosessissa on varmistettava, että hankkeen tuottamat hyödyt, verotulot ja työllisyysvaikutukset, kohdistuvat myös hankealueen lähiyhteisöille, ja että ympäristöhaitoista aiheutuvat kustannukset eivät jää paikallisten kannettaviksi.
6 Yhteenveto
Vuolijoen aluelautakunta katsoo, että Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos vaatii täydentäviä selvityksiä ennen kuin hanke voidaan viedä kaavaehdotusvaiheeseen. Erityisen tärkeää on
– täydentää meluselvitys kattamaan Otanmäen kerrostaloasutus laskentapisteineen, ja arvioida varjostusmallinnuksessa käytetyn puustokorjauksen kestävyys rakentamisen aikana
– täydentää maisemavaikutusten havainnollistaminen Vuolijoen ja Oulujärven suunnista
– arvioida yhteisvaikutukset muiden alueen hankkeiden kanssa
– täydentää luontoselvitykset ajantasaisella aineistolla
– varmistaa paikalliset hyödyt kompensaatio- ja purkuvakuusmekanismein
Lautakunta korostaa varovaisuusperiaatteen noudattamista kaikissa ratkaisuissa, joissa vaikutuksiin liittyy epävarmuutta.