Kuvaus
Valtion ja toimialojen väliset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat toimineet jo yli 20 vuoden ajan kustannustehokkaana politiikkatoimena EU:n energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpanossa. Sopimukset ovat olleet tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä ilman pakottavaa lainsäädäntöä.
Uudistetun energiatehokkuusdirektiivin (EED) myötä EU-velvoitteet ovat kiristyneet ja edellyttävät entistä laajempia toimia erityisesti julkiselta sektorilta. Uudistuksen myötä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja raportointi nousevat entistä vahvemmin osaksi julkisten toimijoiden vastuuta. Energiatehokkuussopimus on keino täyttää nämä vaatimukset hallitusti, vaiheittain ja omaan toimintaan parhaiten soveltuvalla tavalla.
Julkisen sektorin energiatehokkuussopimus (JETS) vuosille 2026–2035 on jatkoa aiemmalle kunta-alan sopimukselle (KETS) 2017–2025 ja siihen voivat liittyä kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtionhallinnon organisaatiot. Muita alakohtaisia sopimuksia ovat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala ja yksityinen palveluala) ja kiinteistöalan sopimukset, joihin voivat liittyä mm. kaupunkikonsernin yhtiöt. Sopimuksen mukaan liittyvä kunta sitoutuu myötävaikuttamaan siihen, että sen omistamat tai osaomistamat yhtiöt liittyvät edellä mainittuihin alakohtaisiin energiatehokkuussopimuksiin.
Uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2026 alussa ja jakautuu kahteen jaksoon: 2026–2030 ja 2031–2035. Liittyessään sopimukseen organisaatio asettaa ohjeellisen energiatehokkuustavoitteen koko kaudelle ja välitavoitteen vuodelle 2030. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden (vertailuvuosi) energiankäytöstä, Kajaanin vertailuvuodeksi on tarkoitus ottaa vuosi 2024. Sopimuksen edellyttämä tehostamistavoite vuodelle 2035 on 10 % ja välitavoite vuodelle 2030 on 6 % vertailuvuoden energiankäytöstä. Sopimuksen mukaiset energiansäästöt perustuvat toteutettuihin toimenpiteisiin ja niiden säästövaikutuksiin – ei energiankulutuksen absoluuttiseen vähenemiseen. Näin ollen tavoitteet ovat saavutettavissa myös tilanteissa, joissa toiminta- tai palveluvolyymi kasvaa.
Säästötoimenpiteiden kohteina ovat kaupungin omistamat rakennukset, katu- ja muu ulkovalaistus, omat kuljetukset ja työkoneet sekä vesi- ja jätevesihuolto. Sopimuksen ja mahdollisuuksien mukaan energiatehokkuus otetaan huomioon yhtenä kriteerinä myös esim. rakennus- ja muiden hankkeiden suunnittelun ohjauksessa ja julkisissa hankinnoissa.
Kaupunki laatii sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma hyväksytetään liittyjän vastuullisessa toimielimessä ja toimitetaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä Motivaan ja Energiaviraston energiatehokkuussopimuksen vastuuhenkilölle.
Sopimus toimii samalla välineenä ilmastotavoitteiden ja muiden strategisten ympäristö- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että energiatehokkuustoiminta integroidaan osaksi organisaation strategista johtamista ja käytössä olevia johtamisjärjestelmiä. Sopimuksen myötä saavutetut energiansäästöt raportoidaan osana EU-velvoitteiden kansallista toimeenpanoa. Sopimusten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto yhteistyössä Motivan kanssa. Julkisen alan puitesopimus on allekirjoitettu lokakuussa 2025, minkä jälkeen yksittäiset toimijat voivat liittyä allekirjoittamalla oman liittymissopimuksensa.
Lisätietoja: Jussi Heikkinen p. 040 678 3246, Markku Haverinen p. 044 710 0302, etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi
Kaupunginhallitus hyväksyy energiatehokkuussopimukseen liittymisen esittelytekstin mukaisesti ja valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan liittymissopimuksen Energiaviraston kanssa.