Perustelut
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa Myrsky Energia Oy:n Murtoperä-Vuolijoki 400 kV voimajohtohanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Asian diaarinumero on POSELY/2596/2023. Lausuntoa pyydetään voimajohtohankkeesta ja voimajohdon sijoituksesta Kajaanin kaupungin alueelle. Lausunto tulee jättää 18.11.2024 mennessä. Lausunnolle on pyydetty lisäaikaa 22.11.2024 saakka.
Hankekuvaus ja -vaihtoehdot
Myrsky Energia Oy suunnittelee kolmen maakunnan ja neljän kunnan alueelle sijoittuvaa Murtoperän (Pyhäjärvi/Kiuruvesi) ja Vuolijoen (Kajaani) välistä voimajohtoyhteyttä. Hankkeessa tarkastellaan Myrsky Energia Oy:n Pilpankankaan tuulivoimahankkeen, Metsähallituksen ja Neovan Konnunsuon tuulivoimahankkeen sekä Enersensen Wind Oy:n ja Valorem Energies Finland Oy:n Lapinsalon tuulivoimahankkeen liittämistä yhteisellä 400 kilovoltin voimajohdolla valtakunnanverkkoon. Tarkasteltavan voimajohdon pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 69,8 – 78,6 kilometriä ja suunnitellut voimajohtoreitit on tarkoitus rakentaa pääosin Elenian Vuolijoki-Pihtipudas 110 kV voimajohdon kanssa samaan levennettävään maastokäytävään. Rakennettava voimajohtoyhteys on mahdollista tulevaisuudessa liittää osaksi Fingrid Oyj:n kantaverkkoa ja toteuttaa näin itä-länsisuuntaisen poikittaisyhteys kantaverkon Järvilinjan ja Metsälinjan välille.
Voimajohtoreitti alkaa Pyhäjärveltä Murtoperän sähköasemalta ja päättyy Kajaaniin Vuolijoen tai Höyttikankaan sähköasemalle. Murtoperä-Vuolijoen päävaihtoehdon lisäksi reitillä on kolme vaihtoehtoista reittiosuutta: luontokohteiden kierrot Hällämössä ja Lennonpurolla, sekä Vuolijoella aseman kierto, jos Vuolijoen sähköaseman sijaan liityntäpisteenä on suunnitteilla oleva Höyttikankaan sähköasema.
400 kV voimajohto toteutetaan ilmajohtona. Voimajohto koostuu rakennettavista voimajohdoista, voimajohtojen muista teknisistä rakenteista, kuten virtajohtamista, pylväistä, perustuksista, ukkosjohtimista, haruksista sekä voimajohdon alla olevasta maa-alueesta. Harustettujen 400 kV voimajohtojen pylväiden korkeus on noin 30–36 metriä ja pylväiden väli on noin 350–400 metriä. Voimajohdon alla oleva johtoalue on 400 kV voimajohdolla noin 62 metriä leveä, josta puuttomana pidetään 42 metrin levyinen alue. Vapaasti seisovat pylväät ovat korkeampia, pylvästyypistä riippuen jopa 50–70 metriä korkeita.
YVA-ohjelman mukaisesti toteutettuna hankkeen voimajohtoreiteille, sähköasemien suunnittelualueille tai näiden vaikutusalueelle sijoittuu maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: maa- ja metsätalousvaltaiset alueet; pääsähköjohto 400 kV, 220 kV, 110 kV; ohjeellinen pääsähköjohto 110 kV; pääsähköjohdon yhteystarve; tuulivoimaloiden alue; parannettava yhdysrata/sivurata ja liikennepaikka; taajaman alakeskus; matkailun vetovoima-alue; ulkoilureitti; moottorikelkkailureitti; energiahuollon alue; ampumarata; maa-ainesten ottoalue; ampumaradan ohjeellinen melualue; virkistysalue; Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue; luonnonsuojelualue tai -kohde; suojelualue tai -kohde; sekä turvetuotantoalue. Voimajohdon alueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
Hankkeessa tarkastellaan yhtä päävaihtoehtoa, viittä kiertovaihtoehtoa sekä tuulivoimahankkeiden liittymistä yhteiseen voimajohtoon ja hankkeen toteuttamatta jättämistä.
VE0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen
Murtoperä-Vuolijoki pääreitti: Reitti Murtoperä-Vuolijoki on tämän 400 kV voimajohtohankkeen päävaihtoehto, joka on pituudeltaan noin 69,8 kilometriä. Koko voimajohtoreitti sijoittuu nykyisen Elenian Vuolijoki-Pihtipudas 110 kV voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään.
Lennonpuron kierrot: Lennonpuron kierron vaihtoehdot Vieremällä korvaavat Murtoperä-Vuolijoen pääreitin noin 4,5 kilometrin matkalla Ouluntien ja Torolan välillä.
Hällämön kierrot: Hällämön kierrot Vieremällä korvaavat Murtoperä-Vuolijoen pääreitin noin 14,8 kilometrin matkalla Vieremällä.
Vuolijoen kierto: Vuolijoen kierto on reittivaihtoehto, joka sijoittuu Kajaaniin Vuolijoen sähköaseman läheisyyteen. Tätä reittivaihtoehtoa käytetään, jos Vuolijoen sähköaseman sijaan Murtoperä-Vuolijoki 400 kV voimajohdon päätepiste on Höyttikankaan uudella sähköasemalla. Vuolijoen kierto on pituudeltaan noin 2,5 kilometriä.
Viitamäki-Lapinsalo-Kiviaho liityntäjohto: Viitamäki-Lapinsalo liityntäjohto on Konnunsuon ja Pilpankankaan tuulivoimahankkeiden yhteinen 400 kV liityntäjohto Viitamäen sähköasemalta Lapinsalon sähköasemalle, jossa mukaan liittyy myös Lapinsalon tuulivoimahanke. Lapinsalo-Kiviaho liityntäjohto yhdistää Konnunsuon, Pilpankankaan ja Lapinsalon hankkeiden sähköntuotannon samaan 400 kV voimajohtoon.
Sähköasemien selvitysalueet: Murtoperä-Vuolijoki 400 kV voimajohtohankkeen yhteydessä tutkitaan kahden sähköaseman rakentamista Murtoperä-Vuolijoki 400 kV voimajohdon varrelle. Sähköasemien omistajaksi tulee Fingrid Oyj. Toinen sähköasema sijoittuisi Murtoperän läheisyyteen (Murtoperän sähköasema) Pyhäjärven tai Kiuruveden alueelle ja toinen (Kiviahon sähköasema) sijoittuisi Vieremälle Ruuvalanperän itäpuolelle.
Hankkeen aikataulu
Hankkeen ennakkoneuvottelu käytiin aloitusvaiheessa 15.9.2023. Ennakkoneuvotteluun kutsuttiin edustajat Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksista, johtoreitin kaupungeista ja kunnista, johtoreitin maakuntaliitoista, johtoreitin alueellisista vastuumuseoista, Metsähallituksesta sekä Fingrid Oyj:stä, hanketoimijoilta ja YVA-konsulteilta.
Yhteysviranomainen on asettanut YVA-selostuksen nähtäville. Yhteysviranomainen toimittaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläoloajan päättymisen jälkeen hankkeesta vastaavalle.
YVA-menettelyn jälkeen alkaa voimajohdon yleissuunnitteluvaihe. Yleissuunnitteluun sisältyy lopullisen johtoreitin suunnittelu maastotutkimusten perusteella. Yleissuunnittelun on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2025-26. Yleissuunnittelua seuraava vaihe, lunastusmenettely, on noin vuoden kestävä prosessi. Sen on arvioitu ajoittuvan vuodelle 2026-27. Tämän jälkeen alkaa voimajohdon rakentaminen, joka tässä hankkeessa kestää noin 1-2 vuotta, eli vuoden 2027 loppuun saakka.
Arviointityön toteutus
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Vaikutukset luokitellaan niiden luonteen (myönteinen tai haitallinen), tyypin ja palautuvuusasteen perusteella. Vaikutus voi olla tyypiltään välitön, välillinen tai kumulatiivinen. Välittömät vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteen suorasta vuorovaikutuksesta. Välilliset vaikutukset taas johtuvat hankkeen välittömistä vaikutuksista. Palautuvuusaste kertoo kohteen kyvystä palautua tilaan, jossa se oli ennen joutumista muutoksen vaikutuksen alaiseksi.
Arvioitavaksi esitettäviä vaikutuksia ovat maankäyttö, luontovaikutukset, maaperään sekä pohja- ja pintavesiin, alueen linnusto, melu- ja päästövaikutukset, muinaismuistot, rakennettu kulttuuriympäristö, maisemavaikutukset, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, vaikutukset riistatalouteen, liikennevaikutukset sekä yhteisvaikutukset. Tarkasteltavien vaikutusten alueet on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Vaikutusalueiden laajuus riippuu tarkasteltavien kohteiden ominaisuuksista ja laajuudet on määritelty vaikutustyyppien ominaispiirteiden perusteella.
Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, kaavoitukseen, maankäyttöön, asutukseen ja aineelliseen omaisuuteen, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön, vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön, vaikutukset liikenteeseen, vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin, vaikutukset luonnonoloihin, vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen, vaikutukset ihmisiin, vaikutukset ilmastoon, vaikutukset turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin, yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa sekä muu vaikutusten arviointi.
Voimajohtohanketta varten on tehty luontoselvityksiä vuosien 2023-2024 aikana Metsän Taju Oy:n toimesta. Selvityksissä on tarkasteltu luontotyyppejä, kasvillisuutta, pesimälinnustoa, liito-oravia ja muuta eläimistöä. Hankealueelle on toteutettu arkeologisia inventointeja muiden hankkeiden yhteydessä. Arkeologista inventointia täydennetään aikaisemmin inventoimattomille reittiosuuksille ja suunnitelluille sähköasemien alueille syksyllä 2024.
Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy Myrsky Energia Oy:n toimeksiannosta.
Arviointiselostuksen nähtävilläpito
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä 16.10.-18.11.2024 välisen ajan Pyhännän ja Vieremän kuntien sekä Kiuruveden, Pyhäjärven ja Kajaanin kaupunkien internet-sivujen virallisissa ilmoituksessa sekä osoitteessa www.ymparisto.fi/murtopera-vuolijoki-voimajohto-YVA ja Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Hankkeella on tunnistettu olevan monenlaisia vaikutuksia, ja voimajohdon pituudesta johtuen vaikutukset eivät rajaudu pelkästään yhden maakunnan tai kunnan alueelle. Kaikki YVA-ohjelmassa mainitut vaikutukset eivät kohdistu Kajaanin Vuolijoen alueelle esitettyyn voimajohtoon. Tässä lausunnossa otetaan kantaa Kajaanin kaupungin alueelle kohdistuviin vaikutuksiin.
Uusi 400 kV:n voimajohto suunnitellaan rakennettavaksi jo nykyisin voimassa olevan Elenia Oy:n 110 kV:n voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. YVA-ohjelman mukaisesti Vuolijoen sähköasemalta etelän suuntaan kulkiessa, uusi sähköverkko kulkee nykyisen voimajohdon itäpuolella aina Pirttikankaalle (kartassa kohta M) saakka, jonka jälkeen uusi voimajohto kulkee länsipuolella aina Pyhännän rajalle saakka. Nykyistä johtoaluetta joudutaan leventämään nykyisestä noin 38,5 metriä, jolloin koko johtoalue laajenee leveimmillään nykyisestä noin 84,5 metristä noin 134 metriin.
Vuolijoen kierron toteutuessa Höyttikankaan sähköasemalle tulisi kokonaan uusi voimalinja ja sen johtokäytävä. Uuteen johtokäytävään rakennettava voimajohto tarvitsee noin 42 metriä leveästi uutta puutonta johtoaukeaa sekä molemmille puolille 10 metriä leveät reunavyöhykkeet.
Nykyisenkin 110 kV:n voimajohdon luoteispuolella Otanmäen keskustan eteläpuolella sijaitsee seudullisesti merkittävä Otanmäen metsästäjien ampumarata, jonka kivääri- ja pistooliratojen ampumasuunta on johtokäytävälle päin. Matkaa ampumapaikoilta nykyiseen johtokäytävään tulee lähimmillään noin 250 metriä ja suunnitelman mukaisesti toteutettavaan uuteen 400 kV:n voimajohtoon noin 355 metriä.
Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät suojelualueet ovat Otanmäen lounaispuolella sijaitseva soidensuojeluohjelmaan kuuluva Otanneva, joka sijaitsee voimalinjalta noin 1,4 km luoteeseen, metsien monimuotoisuusohjelmaan kuuluva Rimpisuo, joka sijaitsee voimalinjalta noin 1,1 km luoteeseen, sekä Talaskankaan Natura 2000 -alue, joka sijaitsee voimalinjalta noin 2,9 km kaakkoon. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta näihin ja molempien suojelualueiden kohdalla uusi 400 kV:n voimajohto sijoittuisi kauemmaksi kuin nykyinen 110 kV:n voimajohto. Kajaanin voimajohdon sijoitusalueelle on suoritettu useita luontoselvityksiä tuulivoimahankkeiden yhteydessä.
Metsälain 10 §:n mukaisista kohteista Eteläjoki sijaitsee aivan voimajohtoreitillä.
YVA-ohjelman mukainen sähkölinja sijoittuu kolmen ekologisen yhteyskäytävän sisäpuolelle. Kajaanin eteläiselle kuntarajalle sijoittuvan valtakunnallisen ekologisen yhteyden tavoite on turvata häiriöherkälle lajistolle riittävän leveä itä-länsisuuntainen maakuntarajat ylittävä kulkuyhteys. Alue on ydinalueineen tärkeä osa ns. hiljaisten alueiden verkostoa. Yhteyden sijainti ja merkittävyys on tunnistettu eri selvityksissä ja se tulee turvata mahdollisimman leveänä (vähintään 5 km). Yhteyden tavoitteena on erityisesti metsäpeuran ja suden liikkuminen sekä metsäpeuran eri populaatioiden mahdollinen yhdistyminen. Alueen sisälle ei tule lähtökohtaisesti esittää sellaista toimintaa, joka aiheuttaa merkittävissä määrin häiriötä lajistolle. Otanmäen taajaman eteläpuolella sijaitseva maakunnallinen ekologinen yhteys pohjautuu itä-länsisuuntaiseen liikkumiseen ja se tulee turvata mahdollisimman leveänä (vähintään 3 km). Yhteyksien ekologista tilaa voidaan vahvistaa luonnonhoidon toimenpitein tai täydentämällä suojelualueverkostoa niiden varrella. Talaskankaan pohjoinen ekologinen yhteystarve (etelä-pohjoissuunnassa) on muiden yhteystarpeiden mukaisesti sijainniltaan ohjeellinen, ja vaatii lisätarkastelua. Yhteystarpeiden leveys on 1,5 km.
Kajaanin kaupunki muistuttaa huomioimaan laatimassaan ekologista verkostoa koskevassa selvityksessä esille tuodut seikat. Johtokäytävän leventäminen vaikuttaa negatiivisesti alueen ekologisten yhteyksien käytäviin, aiheuttaen esimerkiksi kasvavat estevaikutukset ja osittain myös katkaisevat ekologisen yhteyden. Tärkeää voimajohtohanketta rakentaessa on pitää huoli siitä, että ekologiset yhteydet säilytetään alueilla turvaamalla ja ylläpitämällä tarpeeksi leveät kulkuyhteydet.
Kajaanin kaupunki muistuttaa, että hankkeen rakennustöiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon luontoselvityksessä todetut arvokohteet. Luontoselvityksen mukaisesti voimajohtoreitin läheisyyteen sijoittuu 17 luontokohdetta, joista kolme on arvoluokaltaan korkein 1. Arvoluokan 1 kohteet ovat lainsäädännöllä turvattuja kohteita. Näitä ovat karttakohteet numerot 46 Maijalan noro, 47 Harjun noro ja 54 Pirttikankaan lähde, joista kaikki ovat vesilaissa suojeltuja luontotyyppejä. Muut luontokohteet sijoittuvat alhaisimpaan arvoluokkaan 4, jotka ovat monimuotoisuutta tukevia kohteita.
Linnustoselvityksen mukaisesti voimajohtoreiteille ei sijoitu lintujen päämuuttoreittejä. Voimajohtoreittejä lähimmät lintualueet sijoittuvat Vieremän ja Kajaanin alueille Talaskankaalle. Talaskankaan linnustoalueet ovat maakunnallisesti arvokkaita (MAALI) ja kansainvälisesti arvokkaita (IBA).Talaskankaan IBA-alue kattaa valtakunnallisesti arvokkaan (FINIBA) Talaskangas-Joutensuon läntiset alueet, jonka lisäksi kyseiseen alueeseen kuuluu idempi Joutensuon alue. Voimajohtoreitiltä on tunnistettu useita potentiaalisia metson ja teeren soidinpaikkoja.
Voimajohtoreittien ja lähiympäristöjen eläinlajisto edustaa tyypillistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, käsittäen pääosin alueellisesti yleisiä ja runsaslukuisena esiintyviä eläinlajeja. Metsätalousvaltaiselle metsä- ja suoalueelle tyypillisiä nisäkkäitä ovat esimerkiksi hirvi, kettu, metsäjänis, orava sekä useat eri pikkunisäkäslajit. Voimajohtoreittien varrelle sijoittuu verrattain vähän liito-oravalle soveltuvia varttuneita kuusikoita, joissa olisi lehtipuustoa sekapuustona. Reittien varren soveltuvat metsät inventoitiin maastossa. Kajaanin kaupungin alueelta soveltuvia metsiä ei löytynyt.
Kajaanin kaupungin alueella on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita, jotka lisäävät tulevaisuudessa sähkönsiirtokapasiteetin päivittämistä. Voimajohtohanke on riippuvainen tuulivoimahankkeiden toteutumisesta. Sähkölinja kulkisi ainakin Harsunlehdon ja Luolakankaan kaavoitusvaiheessa olevien tuulivoimahankealueiden läpi. Voimajohdosta ja tuulivoimahankkeista aiheutuu yhteisvaikutuksia, erityisesti linnuston ja elinympäristöjen pirstoutumisen kannalta. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeilla saattaa olla yhteisvaikutuksia, mikäli rakentaminen ajoittuu samoihin aikoihin.
Merkittäviä vaikutuksia aiheutuu uuden voimajohdon maisemallisista ja maankäytöllisistä vaikutuksista kohdistuen alueen asukkaisiin ja kiinteistöjen omistajiin. Voimajohtoreitti sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Suurin menetys kiinteistöjen omistajille aiheutuu metsänkäytön muutoksista. Maisemavaikutuksia tarkastellessa aiheutuu merkittävimmät muutokset uusien korkeampien pylväsrakennelmien asettumisesta maisemaan. Pylväät nousevat usein puiden latvojen yläpuolelle. Johtoaukean laajeneminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia varsinkin, kun niitä tarkastellaan maastokäytävän suuntaisesti. Tällöin sen käytävämäinen tila erottuu ympäröivästä maisemasta. Korkeiden pylväiden maisemavaikutuksien lieventämistoimia tulee selvittää.
YVA-ohjelman mukaisesti toteutettuna noudatetaan Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavassa 2030 esitettyä pääsähköjohdon yhteystarvetta ja sen suunnittelumääräystä pyrkiä sijoittamaan uudet pääsähköjohdot samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen.
Otanmäen taajaman itä- ja eteläpuolella on vireillä Otanmäki – Humpinsuo osayleiskaavoitus, jonka tavoitteena on mahdollistaa tuotantotoimintojen alueen rakentuminen valtatien ääreen. Osalle aluetta on suunnitteilla datakeskuksia. Vireilletulosta on kuulutettu 16.10.2024. Suunniteltu voimajohto sijoittuu kaava-alueelle. Kajaanin kaupunginhallitus on 22.10.2024 hyväksynyt Otanmäki – Alussuo asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Asemakaavoituksen tavoitteena on datakeskusalueen toteuttaminen. Suunniteltu voimalinja voi sijoittua asemakaavoitettavalle alueelle.
Voimajohdon läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Otanmäen kaivosyhdyskunta sijoittuu noin yhden kilometrin etäisyydelle Murtoperä-Vuolijoki reitistä. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita sijoittuu yksi kohde, Saaresmäen tie, joka on kolmen kilometrin etäisyydellä sekä yksi alue, Saaresmäen kylä 1,7 kilometrin etäisyydellä.
Voimajohtoreitin läheisyyteen Kajaanin kaupungin alueella on jäämässä kuusi muinaisjäännöksiksi luokiteltua tervahautaa. Kaksi tervahaudoista jää alle 100 metrin etäisyysvyöhykkeelle voimajohdosta ja loput neljä alle 300 metrin etäisyysvyöhykkeelle. Tervahautojen sijainti ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon voimajohdon rakennustöiden aikana, jotta rakentamisesta aiheutuvat haitat eivät vahingoita muinaisjäännöksiä.
Sähkölinja tulee toimimaan tarpeellisena tukitoimintona tuulivoiman yhteydessä ja toiminnoilla on vahva riippuvuussuhde toisistaan. Sähköverkko tukee myös muuta teollisuutta alueella ja yhteisvaikutuksena edistää vihreää siirtymää sekä sähköverkon läheisyyteen on suunnitelmissa rakentaa mm. datakeskus. Sähköverkon ylläpito ja siirtokapasiteetin riittävyys on muun muassa kansallisesti merkittävä turvallisuustekijä ja koko maan asuttamisen kannalta tärkeä seikka.
Kajaanin kaupunki näkee, että sähkölinjan rakentamisella voidaan nähdä positiivinen vaikutus rakentamisen osalta, varsinkin silloin kun töihin käytetään paikallisia toimijoita. Muun rakentamisen ollessa keskivertoa hiljaisempaa, voidaan sähkölinjaprojektilla nähdä positiivisia elinkeinovaikutuksia alueelle, joka sijaitsee muutoinkin kauempana kaupungin keskusta-alueesta.
Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Elias Voutilainen, p. 040 487 5793, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(a)kajaani.fi