Perustelut
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Vumos Oy:n hakemuksesta koskien maa-ainesten ottamista pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta sekä ylijäämämaiden läjittämisestä pohjavedenpinnan alapuolelle maisemointia varten Karankalahden kallioalueella kiinteistöllä Takakivi, Kajaani. Asian diaarinumero on PSAVI/3944/2024. Lausunnolle on myönnetty lisäaikaa 31.10.2024 saakka.
Hakemuksen taustaa
Dnro PSAVI/44/04.09/2013 NCC Roads Oy:lle määräaikaisen vesilain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta ja maiden läjittämiseen pohjavedenpinnan alapuolelle Kajaanin kaupungin Lahjoitusmaan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Takakivi 205–401–3–34. Luvan perusteella maa-ainesta saadaan ottaa noin kuuden hehtaarin alueelta noin 550 000 m3 ja enintään tasoon N60+143,0 m. Lupa on voimassa 31.3.2025 asti. Lupapäätöksessä on määrätty, että mikäli maa-ainesten ottoa jatketaan 31.3.2025 jälkeen on uusi hakemus jätettävä aluehallintovirastoon 1.12.2024 mennessä. Lupa on tällöin voimassa, kunnes uusi hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Karankalahden kallioalueella on käsiteltävänä olevan luvan lisäksi voimassa maa-aineslupa ja kaksi ympäristölupaa, jotka sallivat kivenlouhinnan, kiven murskauksen, puhtaiden maa-ainesten vastaanottamisen sekä niiden läjittämisen. NCC Industry Oy on hakenut alkuperäiset luvat, jotka on sittemmin siirretty Vumos Oy:lle. Alueella on myös rekisteröity GRK Suomi Oy:n omistama asfalttiasema. Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottoa ja siihen liittyvää toimintaa jo 1980-luvulta lähtien. Vuosina 2003–2023 alueelta on otettu maa-ainesta noin 600 000 m3.
Kiinteistöön Takakivi on maanmittaustoimituksessa liitetty kaksi määräalaa. Samalla sen rekisterinumeroksi on muuttunut 205-401-3-31. Kiinteistö Takakivi on hakijan omistuksessa.
Kuvaus hankkeesta ja sen vaikutuksista
Vumos Oy on 8.4.2024 aluehallintovirastoon toimittamallaan hakemuksella hakenut vesilain mukaista lupaa maa-aineksen ottoon (kiviaineksen louhintaan) pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta sekä puhtaiden ylijäämämaiden läjittämiseen pohjavedenpinnan alapuolelle maisemointia varten. Toiminta sijoittuu Kajaanin Karankalahden kallioalueelle kiinteistölle Takakivi 205-401-3-31. Lupaa haetaan 15 vuodeksi.
Alueen pääkivilajit ovat granodioriittigneissi, graniitti ja sarvivälkegneissi. Kyseiset kiviainekset soveltuvat suunniteltuihin käyttötarkoituksiin, kuten asfaltin, betonin ja rakennekerrosten raaka-aineeksi sekä raidesepeliksi.
Ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottoalueen pohjavesi on pääosin kalliopohjavettä ja sen havaittu korkeus on vuosina 2021 – 2023 vaihdellut pohjavesiputkessa 1 välillä +153,42 – +153,69 (N2000) ja pohjavesiputkessa 2 välillä +148,26 – +148,89 (N2000). Pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen.
Alueelle on myönnetty maa-ainesten ottolupa 27.1.2016. Luvan mukaan maa-ainesta saadaan ottaa enintään 550 000 m3 ja otto saadaan ulottaa alimmillaan tasolle +143,30 (N2000). Tähän mennessä luvan perusteella on otettu maa-ainesta noin 132 000 m3.
Hakemuksen mukaan maa-aineksia otetaan noin 5,5 hehtaarin alueelta. Maa-ainesta otetaan 650 000 m3, josta noin 492 000 m3 otetaan pohjavesipinnan alapuolelta. Louhoksen pohja ulotetaan tasoon +143,30 (N2000). Toiminnan päätyttyä louhos täyttyy vedellä ja siitä muodostuu noin viiden hehtaarin laajuinen lampi. Lammen luoteisreunaan tehdään ylivirtausuoma tasolle +153,00 (N2000) Lammen syvyys tulee olemaan 6,7–9,7 metriä. Louhokseen läjitetään puhtaita ylijäämämaita sekä alueelta irrotettua kiviainesta niin, että muodostuvan lammen pohjoisrannasta tulee muita rantoja loivempi. Pohjavedenpinnan alapuolelle läjitetään noin 39 500 m3 maa-ainesta.
Maa-aineksen ottamisen ja luiskien täyttämisen aikana louhos pidetään kuivana pumppaamalla. Pumpattava vesimäärä on arviolta 125–177 m3 vuorokaudessa. Pumpattu vesi johdetaan olemassa olevaan laskeutusaltaaseen. Samaan altaaseen johdetaan myös asfalttiasema-alueen öljynerottimella käsitellyt hulevedet. Altaan vesi johdetaan putkella kahden altaan kautta maastoon Karankalahden kallioalueen länsipuolelle. Maastossa vedet osaksi imeytyvät maaperään sekä kasvillisuuteen ja osaksi kulkeutuvat pintavaluntana metsäojista noroa pitkin Karankajokeen.
Karankalahden kallioalueella ei muodostu prosessijätevesiä. Pölyntorjuntaan käytettävä vesi otetaan louhoksesta pumpattavasta vedestä tai tuodaan säiliöautolla. Sosiaalitiloissa syntyvä jätevesi johdetaan umpisäiliöön ja viedään käsiteltäväksi alueen ulkopuolelle.
Karankalahden kallioalueen ympärillä on metsämaata. Alueen länsi- ja pohjoispuolella 380–520 metrin etäisyydellä sijaitsee asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Alueella on Lauttalahden vesiosuuskunnan vesijohto, josta hankitaan suurin osa alueella käytettävästä talousvedestä.
Karankalahden kallioalueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa.
Hakija on esittänyt, että pinta- ja pohjavesien tarkkailua jatketaan Kainuun ELY-Keskuksen 9.6.2017 (KAIELY/63/07.00/2013) hyväksymän tarkkailusuunnitelman ja hyväksymispäätöksen mukaisesti muutoin paitsi yhtä, ilmeisesti peittynyttä, kaivoa ei tarkkailtaisi.
Valmistelulupaa koskeva hakemus
Hankkeelle ei haeta vesilain mukaista valmistelulupaa.
Vahinkoarvio
Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan tule aiheutumaan haittaa muille maanomistajille tai lähikiinteistöjen ja kunnan vedenhankintaan. Kokemukset aikaisemmista ottohankkeista alueella osoittavat, että toiminnasta ei alueella ole aiheutunut pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Toiminta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheuta vesilain 3 luvun 4 §:n mukaisia luvanmyöntämisesteen aiheuttavia vaikutuksia.
Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävilläpito
Tämä kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 26.8.–2.10.2024 aluehallintovirastojen verkkosivuilla osoitteessa https://ylupa.avi.fi.
Lisätietoja asiasta antaa johtava ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen puh. 044 4124 397, etunimi.sukunimi@kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Takakiven louhosalueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa 1980-luvulta lähtien. Alueella on ollut ottotoimintaa pohjavedenpinnan alapuolelta jo nykyisen luvan puitteissa. Alueella on toiminnassa oleva vesienkäsittely- ja -johtamisjärjestelmä. Lupajaosto toteaa, että toiminta-alueelle kertyvät pintavedet sekä louhosvedet voidaan kerätä talteen ja johtaa maastoon hakemuksen mukaisesti.
Louhokselta johdettavan veden määrää ja laatua sekä pohjaveden seurantaa on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän, 9.6.2017 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti.
Lupajaosto katsoo, että tarkkailua voidaan jatkaa kyseisen tarkkailuohjelman ja hakemuksessa esitetyn mukaisesti siten, että ohjelmassa esitetyt analyysit tehdään myös louhokseen kertyneestä vedestä aina ennen toimintakauden ensimmäistä tyhjennyspumppausta. Lupajaosto esittää, että näiden lisäksi tulee louhosvedestä määrittää ainakin kerran ympäristölle haitallisten aineiden kromin, mangaanin, raudan, koboltin, nikkelin, kuparin, sinkin, lyijyn, kadmiumin, elohopean, arseenin ja antimonin pitoisuudet.
Lupajaosto korostaa, että laskeutusaltaiden ja maaston ojaston kunto tulee tarkistaa ja tarvittavilta osin kunnostaa aina ennen louhosvesien tyhjennyspumppaamisen aloittamista sekä louhintajakson aikana. Laskeutusaltaiden toimintaa tulee seurata silmämääräisesti ja lähtevän veden laatua tulee tutkia säännöllisesti toiminnan aikana.
Laskeutusaltaat tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja muulloinkin tarvittaessa. Sedimenteistä tulee tehdä ainakin kerran toiminta-aikana vastaavat haitta-aineanalyysit kuin vesinäytteistä. Poistetut sedimentit tulee läjittää toiminta-alueelle niin, ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa ympäristölle. Mikäli sedimentit sisältävät kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita, tulee sedimentit toimittaa asianmukaiseen paikkaan käsiteltäväksi tai loppusijoitukseen.
Louhoksen tyhjennys- ja kuivanapitopumppauksissa tulee virtausnopeus rajoittaa niin, ettei niistä aiheudu laskuojien syöpymistä, maaston vettymistä eikä muuta haittaa tai vahinkoa alapuolisessa maastossa. Tyhjennyspumppaus tulee ajoittaa kevään tulvakauden ulkopuolelle. Louhoksesta pumpattavan ja maastoon johdettavan veden määrää tulee seurata pumppujen käyntiaikojen ja tuottomäärien perusteella tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Toiminnan päätyttyä louhokseen muodostuvan pohjavesilammen vedenpinnan korkeutta säännellään ylivirtausuomalla, jota kautta purkautuvat vedet johdetaan olemassa olevien laskeutusaltaiden kautta maastoon. Lupajaosto muistuttaa, että laskeutusaltaat tulee toiminnan päätyttyä tyhjentää ja kunnostaa. Lisäksi niiden toiminta ja kunnon seuranta tulee varmistaa myös jatkossa.
Toiminta-alueelle vastaanotettavien ja louhoksen maisemoinnissa käytettävien ylijäämämaiden laatu ja puhtaus tulee määrittää niin, että humuksesta, raskasmetalleista ja öljy-yhdisteistä tai muista haitallisista aineista ei aiheudu läjityksessä pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Humus- tai muuta orgaanista ainesta sisältävää maa-ainesta on käytettävä maisemoinnissa niin, ettei sitä pääse huuhtoutumaan pinta- ja pohjaveteen. Lupajaosto edellyttää, että alueelle muodostuvan louhoslammen pohjavedenpinnan alapuolinen läjitys, kuten luiskat, toteutetaan kokonaan kiviaineksella.
Vastaanotettavien maa-ainesten lähtöpaikoista, määristä ja maa-aineksista tehdyistä laatuanalyyseistä tulee pitää kirjaa. Lupajaosto painottaa, että alueelle saa tuoda vain puhtaita ylijäämämaita. Maa-aineksia ei saa vastaanottaa sellaisilta alueita, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, kauppapuutarhatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Maa-ainesten puhtautta tulee seurata kuormittain myös silmämääräisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen sekä alueen roskaantumisen estämiseksi.
Toimintoja tulee rajoittaa määräyksillä niin, ettei maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu esimerkiksi työkoneista tai polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden taikka jätteiden varastoinnista.