Valmistelija
Tuija Aarnio, Hallintojohtaja, tuija.aarnio@kajaani.fi
Perustelut
Suomen valtiollisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yhteiskunnan sähköistyminen mm. teollisuuden ja liikenteen osalla kuitenkin jatkuu ja sähkönkulutus kasvaa. Yhtenä vihreän siirtymän mukaisena sähkön tuotantotapana on ydinvoima. Ydinenergialla tuotetaan jo yli 40 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Ydinvoimalat ovat olleet mitoitukseltaan isoja, yksittäisiä laitoksia, joiden suunnittelu ja rakentaminen on kestänyt vuosia. Viime aikoina on maailmanlaajuisesti alettu kehittää pienydinvoimaloita, joilla tarkoitetaan laitoksia, joiden sähköntuotantoteho on alle 300 megawattia (vertailuksi Olkiluoto kolmonen 1600 MW). Pienet voimalat valmistetaan pitkälti sarjatuotantona tehtaissa ja kootaan sijoituspaikalla valmiista moduleista. Sarjatuotannolla kustannuksia saadaan alennettua ja rakentaminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin isojen laitosten. Pienreaktoreilla hiilidioksidipäästötöntä energiaa voitaisiin tuottaa entistä tehokkaammin, joustavammin ja pienemmillä kustannuksilla.
Pienreaktoreilla voidaan tuottaa joko sähköä ja / tai lämpöä. Pienissä reaktoreissa kaikkea energiaa ei saada muutettua sähköksi, vaan loput tuotannosta syötetään lämpönä kaukolämpöverkkoon ja sitä voitaisiin hyödyntää uudenlaisiin tarkoituksiin, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien lämmitykseen. VTT:n ja LUT-yliopiston tekemän selvityksen mukaan suomalaiset energiayhtiöt näkevät hiilineutraalin ydinkaukolämmön vaihtoehtona kaupunkien sähkölämmitykselle tulevaisuudessa. Tavoitteena on valmistella modulaarisia ja pieniä kaukolämpöreaktoreita eli SMR-ydinvoimaloita koskeva valtakunnallinen strategia ja saada myös valtio mukaan pilotointihankkeeseen. Sekä sähköä että lämpöä tuottavia SMR-voimaloita voitaisiin VTT:n tutkimuksen mukaan Suomessa sijoittaa vain muutamiin suurimpiin kaupunkeihin, joissa on riittävän laaja kaukolämpöverkko, jossa energia voidaan hyödyntää. Pelkkään lämmöntuotantoon tarkoitetut SMR-voimalat soveltuisivat Suomessa lukuisille alueille. Lämmöntuotantoon käytettävän voimalan on sijaittava lähellä asutusta, jotta se voidaan kytkeä kiinni kaukolämpöverkostoon. Lämpöä ja sähköä tuottavat SMR-voimalat olisivat myös yksi vastaus säätövoiman tarpeeseen eli kulutuksen ja tuotannon vaihteluun reagoimiseen. Suomessa mm. HELEN pyrkii perustamaan lämpöä tuottavan pienen ydinvoimalan yhdessä STEADY energyn kanssa, joka on perustettu kaupallistamaan VTT:llä kehitettyä ydinlämpölaitoksen konseptia. Kuopion Energia on aloittanut selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisuudet ryhtyä tuottamaan kaukolämpöä ydinvoimalla.
Nykyinen lainsäädäntö ja lupamenettelyt eivät tunnista pienydinvoimaloita. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan Ydinenergialain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä STUK:n määräyksien ja YVL-ohjeiden kokonaisuudistusta. Työryhmän toimikausi on alkanut 24.4.2023. Työryhmän tavoitteen mukaan Ydinenergialaki uudistetaan kokonaisuudessaan siten, että otetaan huomioon muuttunut toimintaympäristö, teknologian kehitys, energiamarkkinoilla tapahtuneet muutokset sekä muun lainsäädännön ja kansainvälisen - ja EU-sääntelyn uudistuminen. Pienydinvoimaloiden rakentamista koskevaa lupaprosessia aiotaan keventää ja säteilyturvakeskuksen sääntelyä muuttaa siten, että laitoksia saa rakentaa myös asutuksen läheisyyteen; pienydinvoimaloiden sijoittaminen lähemmäksi kaupunkeja tekee niistä taloudellisesti kannattavampia. Pienydinvoimaloita voidaan sijoittaa asutuksen lähelle, jos sijoituksen turvallisuus on perusteltu, laitos ei saa aiheuttaa vaaraa ympäristölleen. Lisäksi pienydinvoimalatkin tuottavat esimerkiksi ydinjätettä, jolle on löydettävä sijoituspaikka.
Laitosten luvitukseen liittyvissä viranomaisvaatimuksissa on tällä hetkellä maakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat pienreaktoreiden käyttöönottoon. Tehdasvalmisteisuus vaatii standardisoituja rakenteita ja järjestelmiä. Eri arvioiden mukaan teknologian ja lainsäädännön näkökulmasta ensimmäiset pienreaktorit olisi mahdollista saada tuotantokäyttöön Suomessa noin 10 vuoden päästä. Pienreaktoreihin liittyvät kehityshankkeet ovat maailmalla hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset prototyyppilaitokset ovat lähellä käyttöönottoa tai jo käytössä. Pisimmällä projektit ovat tällä hetkellä Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kanadassa on käynnissä merkittävä valtiovetoinen pienreaktoriohjelma.
Maankäytön osalta on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida pienydinvoimalaitokselle soveltuvia paikkoja tai alueita, koska lainsäädännön ja siihen perustuvien lupamääräysten valmistelu on vasta aloitettu. Nykyisen ydinturvallisuussäännöstön mukaan voimalaitosta täytyy ympäröidä noin viiden kilometrin etäisyydelle ulottuva suojavyöhyke ja noin kahdenkymmenen kilometrin etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue. Tulevaisuudessa mm. STUK haluaa korostaa enemmän toiminnanharjoittajan omaa arviota turvallisuudesta, kuin tiukkoja etäisyysmäärittelyjä. Lainsäädäntö asettaa tavoitteen ja luvanhakija osoittaa, kuinka tavoite saavutetaan. Suojavyöhykkeiden ja varautumisalueiden näkökulmasta tämä tarkoittaisi, että luvanhakijan tekemien ja STUKin tarkastamien analyysien, selvitysten ja laskelmien pohjalta arvioidaan erikseen jokaisen suunnitellun suuren tai pienen voimalan etäisyyden riittävyys. Näiden arvioiden perusteella voidaan asettaa tarvittavat vyöhykkeet yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Kajaanin ammattikorkeakoulu toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole suoranaista koulutusohjelmaa, joka keskittyisi ainoastaan ydinteknologiaan. KAMK on hakenut rahoitusta ja aloittanut yhteistyön kolmen ammattikorkeakoulun kanssa energiamurrokseen liittyen. Uuden koulutusohjelman aloittaminen on mahdollista ja nykyinen insinöörikoulutus voi toimia pohjana uusille ohjelmille. Ydinvoimatekniikan koulutus on kuitenkin varsin kallista ja investointeja vaativaa. Tällaisen koulutuksen suunnittelu edellyttää kansallisen neuvottelukierroksen, sekä hyvin varman rahoituspohjan merkittävien opetusinfrastruktuuri-investointien vuoksi. KAMK on valmis tekemään tästä jäsennetyn esiselvityksen.
Kaupunkiin on tulossa lisää merkittäviä datakeskusinvestointeja. Nämä keskukset tuottavat huomattavat määrät hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää muiden toimijoiden tarpeisiin ja mm. kaukolämmön jakeluna. Datakeskusinvestointien toteutumisaste selviää lähivuosina, jonka jälkeen on selvillä niiden vaikutus kaupungin lämmöntuotannon määrään. Datakeskukset tarvitsevat toiminnassaan suuren määrän sähköä. Kaupungin alueelle on suunnitteilla useita tuulivoimala-alueita, jotka tuottaisivat runsaasti sähköä tulevina vuosina. Lisäksi on suunnittelilla aurinkovoimaloita, joiden toteutus on nopempaa. Kaupungin ja mm. Kainuun liiton yhtenä edunvalvonnan kärkenä on saada kantaverkkoyhtiö Finngridiltä lisää sähkönsiirtokapasiteettia alueelle.
Kaupungin strategiassa eräänä tavoitteena on resurssien käyttäminen kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää edistävästi. Strategiassa luvataan edistää luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää päästöjä. Pienydinvoimaloiden mahdollinen käyttöönotto on kaupungin strategian mukaista toimintaa. Kaupunki tulee seuraamaan alueelleen rakentuvan tuulivoiman, aurinkovoiman ja datakeskusten volyymia ja niiden tuottamaa muutosta sähkön ja lämmön tarpeeseen ja tuotantoon. Kaupunki myös keskustelee alueen yritystoimijoiden kanssa säännöllisesti ja kuulostelee heidän tarpeitaan energian saatavuudessa. Kaupunki seuraa tiiviisti ydinvoimalainsäädännön uudistusta ja sen perusteella tulevaisuudessa annettavaa ohjeistusta pienydinvoimaloiden rakentamisesta.
Kajaanin kaupunkikonserniin kuuluu merkittäviä energiayhtiöitä, jotka tuottavat ja jakavat sekä lämpöä että sähköä. Kaupunki ohjeistaa näitä yhtiöitä seuraamaan tiiviisti pienydinvoimalasektorilla tapahtuvaa kehitystä ja tutkimaan sen käyttöönottamista, mikäli kaupungin alueella todetaan lisääntyvää tarvetta sähkön tai lämmön tuottamiselle tai tuotantotapojen muuttamiselle.
KAMK on lausuntonsa mukaan valmis tekemään mm. esiselvityksen ydinvoimatekniikan koulutuksesta.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi
Kaupunginhallitus antaa kaupunginvaltuustolle esittelytekstin mukaisen lausunnon ja esittää, että valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.