Perustelut
Kyseessä on Oulujärven rantayleiskaavan Vuottolahden osa-alueen loma-asuntoalueeseen RA kuuluva, 17.5.1985 rekisteröity, omarantainen rakennuspaikka pinta-alaltaan 2500 m2. jolla on omaa rantaviivaa noin 50 m.
Rakennuspaikalla sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa 98 k-m2 (v. 2010) 31 k-m2 (v. 1982) (yht.129 k-m2), ja kaksi talousrakennusta 17 k-m2 ja 19 k-m2 (yht. 36 k-m2) kaikkiaan 165 k-m2.
Rakennuspaikka on liitetty viemäri- ja vesijohtoverkostoon sekä sähköverkkoon.
Hakemuksen kohde kuuluu Oulujärven rantayleiskaavaan, jonka osalta on aloitettu kaavan päivitystyö. Päivityksen yhteydessä tutkitaan mm. mahdollisuus loma-asuntojen muuttamisesta pysyvään asumiseen. (Maankäyttöpoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma 2023-2026).
Poikkeamisen tarve
Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §, 171 §.
Hakija hakee poikkeamista oikeusvaikutteisen Oulujärven rantayleiskaavan käyttötarkoituksesta, loma-asunnon muuttamisesta pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi.
Poikkeamisen toimivalta
Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 § Kvalt 31.5.2021, voimaantulo 1.8.2021. Ympäristöteknisen lupajaoston tehtävät ja toimivalta, kohta 1: Toimivalta poikkeamisluvan myöntämisestä on Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla.
KAAVATILANNE
Kainuun Maakuntakaava:
Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020 ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030 aluetta koskee seuraava kaavamerkintä ja suunnittelumääräykset:
KYLÄ, at (Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun vaihemaakuntakaava 2030)
Merkinnällä at kylä osoitetaan aluerakenteen näkökulmasta keskeisiä kyläalueita, joiden lähiympäristöä voidaan pitää erityisen suotuisina virkistyksen, elinkeinojen ja asumisen alueina. Muut maaseutualueet täydentävät ja tukevat maakuntakaavassa osoitettua kyläverkostoa. Kylän tai paikannimi (esim. Jonkeri) merkinnällä esitetään pohjakarttamerkintänä haja-asutusluonteiset kylät, joilla on merkitystä kyläverkoston vakituisen tai vapaa-ajan asumisen tai identiteetin kannalta.
Suunnittelumääräys:
Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.
M, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (Kainuun maakuntakaava 2020, Kainuun vaihemaakuntakaava 2030)
Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita.
Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.
Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.
Rantojen käyttö (Kainuun vaihemaakuntakaava 2030)
Yleinen suunnittelumääräys:
Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin.
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.
Asemakaava: Alueella ei ole asemakaavaa eikä sellaista ole suunnitteilla.
Yleiskaava: Alueella on 14.4.2003 voimaan tullut Oulujärven rantayleiskaava.
Hakemuksen kohdetta koskee seuraava kaavamerkintä ja -määräys sekä yleismääräys:
RA, loma-asuntoalue:
Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 100 m2. Sauna- ja talousrakennusten kokonaiskerrosala saa olla enintään 50 m2, josta saunan kerrosala saa olla enintään puolet. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kolme erillistä kerrosalaan laskettavaa rakennusta.
Omarantaisella rakennuspaikalla loma-asunnon etäisyys säännöstelyn ylimmästä vedenkorkeudesta tulee olla vähintään 30 m, vastaavasti erillisen saunarakennuksen etäisyys tulee olla vähintään 15 m. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2.
Mikäli loma-asuntoon rakennetaan vesikäymälä, on rakennuspaikan vähimmäiskoko 5000 m2 ja loma-asunnon etäisyys säännöstelyn ylimmästä vedenkorkeudesta tulee olla vähintään 50 m.
Rakennusjärjestys:
Rakentaminen ranta-alueelle:
Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella:
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua.
LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ.
Rakennetun kohteen käyttötarkoituksen muutos ei vaaranna alueen luontoarvoja. Alueella ei ole muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kohteen kahdella naapurikiinteistöllä sijaitsee rakennukset, joita koskee kaavamerkintä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kohteet ovat Vuolijoen kunnan kaavoituksen rakennusinventointi selvityksestä.
KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEN EDELLYTYKSET
Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 116 §) rakennuspaikalle asetetut vaatimukset:
Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.
Muut poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)
- ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
- ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista;
- ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
- ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia
KÄYTTÖTARKOITUKSENMUUTOKSEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN
Rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n rakennuspaikalle asetetut vaatimukset.
Oulujärven rantayleiskaava
Kaavamääräys:
Loma-asuntoalue, RA: Rakennuspaikan vähimmäiskoko vähintään 3000 m2.
Pientalovaltainen asuntoalue, AP: Rakennuspaikan vähimmäiskoko vähintään 5000 m2.
Tämän yleiskaavan määräyksiä rakennuspaikan vähimmäiskoosta ei sovelleta sellaiseen kiinteistöön, joka on ennen kaavan vahvistamista maanmittaustoimituksessa rakennuspaikaksi muodostettu tai määräalaan, joka on pääosin rakennettu.
Kaavaselostus ja vaikutustarkastelu:
Sivu 5 kappale 2:
”Maanomistaja voi vaikuttaa kaavan vahvistamisen jälkeen rantarakentamiseen siltä osin, mikäli hänellä on kaavassa rakennusoikeutta vähintään kahden loma-asunnon verran. Tällöin hänellä on oikeus rakentaa ranta-alueelle joko kaksi loma-asuntoa tai yksi ympärivuotinen asuinrakennus. Kaavan laadintavaiheessa on maanomistajien esittämät tavoitteet näiltä osin otettu huomioon.”
RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET
Päärakennukselta vaadittavat ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennustekniset vaatimukset tutkitaan rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
KUULEMINEN
Hakija on kuullut kolmea (3) rajanaapuria, joilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.
Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, puh. 040 195 2494 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi
Päätös
Jäsen Aila Tartia-Jalonen esitti jäsen Tuija Pölläsen kannattamana, että lupajaosto hyväksyy päätösehdotuksesta poiketen poikkeamislupahakemuksen. Lupajaoston jäsenet kannattivat Aila Tartia-Jalosen ehdotusta yksimielisesti.
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää yksimielisesti poikkeamisluvan käyttötarkoituksen muutokselle seuraavin perustein:
- kyseinen rakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon eikä aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan asutuksen yhteyteen ja tehostaa vesi- ja viemäriverkostojen käyttöä sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella ja vahvistaa kylärakenteen elinvoimaisuutta
- täyttää MRL 116§:n muut rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset
- on liitetty vesiverkostoon
- on liitetty sähköverkkoon
- rakennuspaikalle on olemassa sen käyttötarkoitusta vastaava tieyhteys
- kaavan mitoitus ei kasva
- muut poikkeamisen edellytykset MRL 171 § mukaisesti: ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista; ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia
ja ehdoin:
- rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 171-174§