Kaupunginvaltuusto, kokous 12.6.2023

Perustelut

Vaalilain 8 §:n mukaan kunnassa on joko yksi tai useampi äänestysalue sen mukaan, mikä kunnan asukasluvun ja maantieteellisen alueen perusteella katsotaan tarpeelliseksi. Äänestysaluejaosta päättää valtuusto. Äänestysaluejaolla on merkitystä etenkin vaalipäivän äänestyksessä, sillä vaalipäivänä äänestäjä voi äänestää ainoastaan sen äänestysalueen vaalipaikalla, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen osoitteen mukaan. Vaalipäivän äänestys on suoritettava omalla äänestysalueella, sillä vaalipäivän äänestysaktiivisuus ja alueen tulos muodostuu välittömästi vaalipaikalla illalla tapahtuvan ääntenlaskennan perusteella. Sen sijaan ennakkoäänestyksessä äänestäjä voi käyttää äänioikeuttaan missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoon annetut äänet keretään postin kuljettamana ja paikallisesti lajitella oikeille äänestysalueille, koska ennakkoäänestys päättyy muutama päivä ennen varsinaista vaalipäivää. Äänestysaluejako toimii mm. erilaisten tilastollisten tutkimusten perusteena ja jaon on toivottavaa olevan suhteellisen pysyvä. Jakoa on muutettu viimeksi vuonna 2010. 

Äänestysalueista päättäessään valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle, mm. ulkomailla asuva väestö.

Päätös äänioikeusjaosta tulee voimaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivä, mikäli valtuuston tekemästä päätöksestä on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle sen määräämällä tavalla viimeistään voimaantuloa edeltävän vuoden elokuussa. 

Kajaanin kaupunki on tällä hetkellä jaettuna 15 äänestysalueeseen:

Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut jatkuvasti ja jo yli puolet annetuista äänistä annetaan ennakkoon. Eduskuntavaaleissa 2023 Kajaanin äänestysprosentti oli 66,2 %, josta ennakkoäänestyksen osuus 38 % ja vaalipäivän osuus 28,2 %. Myös lainsäädännöllä on lisätty ennakkoäänestyksen tehtäviä määräämällä varuskunnissa järjestettäväksi laitosäänestys. Ennakkoäänestyksen lisääntyminen saattaa aiheuttaa varsinkin matalamman äänestysaktiivisuuden vaaleissa, kuten EU-vaalit, ongelmia pienten äänestysalueiden vaalisalaisuuden suhteen.

Vaalipaikat on vaalilain mukaan oltava auki vaalipäivänä klo 9.00 - 20.00. Vaalipäivän äänestyksen toimittamista varten äänestysalueille on asetettava vaalilautakunta. Lautakunnassa tulee olla puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä, sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, vähintään kolme. Viime vuosien aikana vaalilautakuntien jäsenten nimeäminen on osoittautunut hankalaksi varsinkin kuntavaaleissa tiukentuneiden kelpoisuusehtojen sekä yleisen henkilöiden puoluetyöhön sitoutumisen vähentymisen takia. 

Vaalien suurimmat kustannukset muodostuvat ennakkoäänestyksen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkakuluista ja vaalipäivän vaalilautakuntien luottamushenkilökustannuksista. Muita pienempiä kustannuseriä ovat keskusvaalilautakunnan kokoukset sekä vaalimateriaali, mainoskehikoiden pystytys, ilmoitukset yms. kulut. Valtio suorittaa kunnille korvauksena valtiollisten vaalien järjestämisestä oikeusministeriön vahvistaman euromäärän äänioikeutettua kohden; korvaus on kattanut aiheutuneet kustannukset. Kuntavaalien kustannuksiin ei korvausta saada. 

Vuoden 2023 eduskuntavaalien kustannukset olivat suuruusluokkina ennakkoäänestys 20.000 €, vaalipäivän äänestysalueet 20.000 €, keskusvaalilautakunta 2.500 € sekä vaalimateriaali, vaalitelineiden pystytys ja muu tekninen työ 15.000 €. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunnan kustannukset ovat noin 10.000 € johtuen laajemmasta tehtäväkentästä ja kokousten määrästä. 

Esitettävä uudistus 

Äänestysaluejakoa esitetään muutettavaksi siten, että keskustaajaman alueet 1 Keskusta, 2 Purola, 4 Variskangas, 5 Laajankangas, 6 Teppana ja 7 Kuurna säilyvät ennallaan. Keskustaajaman äänestysalueiden rajaukset ovat maantieteellisesti perusteluja ja niiden äänestäjämäärät ovat suuria.

Äänestysalueet 8 Kirkkoaho, 12 Vuoreslahti ja 13 Mainua esitetään lakkautettavaksi ja niiden alueet liitettäväksi toisiin alueisiin:  

- Äänestysalue 8 Kirkkoaho jaetaan siten, että itäinen puoli yhdistetään äa 9 Kuluntalahteen ja läntinen osa liitetään äe 10 Nakertajaan

- Äänestysalue 12 Vuoreslahti jaetaan siten, että Koutaniemi liitetään äe 11 Lohtajaan ja Vuoreslahti äa 14 Vuolijokeen  

- Äänestysalue 13 Mainua jaetaan siten, että valtatie 5n länsipuoli liitetään äa 15 Otanmäkeen ja maantieteellisesti suurin loppuosa liitetään äa 3 Lehtikankaaseen.  

Pienempien äänestysalueiden järjestelyjen tavoitteena on muodostaa alueista toiminnallisesti tehokkaampia sekä äänestäjien lukumäärän että maantieteelliset etäisyyden huomioon ottaen.

Uusi äänestysaluejako 

Esitetyllä uudistuksella on positiivinen taloudellinen vaikutus, sillä se vähentää vaalipaikkojen ennakkojärjestelyistä ja vaalipäivän lautakuntien työskentelyistä aiheutuvia kustannuksia. Uudistus vaikuttaa negatiivisesti tämän hetkisten  vaalipäivän äänestyspaikkojen läheisyydessä asuviin äänestäjiin äänestysmatkan pidentyessä. Suuri osa lakkautettavaksi esitettyjen alueiden äänestäjistä liikkunee tälläkin hetkellä vaalipaikalle autolla, joten muutos ei ole merkittävä. Uudistuksella ei ole vaikutusta äänestysalueen kylien toimintaan, koska kyse on keskimäärin kerran vuodessa olevasta yhdestä äänestyspäivästä. Uudistuksen ei voine katsoa vähentävän äänestysaktiivisuutta, sillä ennakkoäänestyksen suosio ja sen joustavat järjestelyt mahdollistavat kaikkien äänestämisen; ennakkoäänestys järjestetään sitä tarvitseville jopa kotona toimitettavana kotiäänestyksenä. 

Uudistuksella äänestysalueista muodostuu toiminnallisesti yhtenäisiä alueita, joiden äänioikeutettujen lukumäärä varmistaa sen, ettei tarvetta erityistoimiin tuloslaskennan järjestämiseksi ole. Äänestysalueiden yhdistäminen pienentää vaalipäivän kustannuksia.