Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 15.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 29 Päätös poikkeamislupahakemukseen 205-10-1-8 Karoliinantie 10

KAJDno-2022-410

Valmistelija

  • Ulla-Maija Oikarinen, Asemakaava-arkkitehti, ulla-maija.oikarinen@kajaani.fi

Perustelut

HAKIJA
UPM Kymmene Oyj
PL 380, 00101 Helsinki

RAKENNUSPAIKKA
Kiinteistötunnus: 205-10-1-8
Osoite: Karoliinantie 10, 87200 KAJAANI
Tontin pinta-ala: 2653 m2 
Rakennusoikeus: 1114,3 k-m2 
Olemassa olevan rakennuksen kerrosala: 0 k-m2
Käytettävä kerrosala: 795 k-m2

KUVAUS
Hakija hakee poikkeamislupaa kaksikerroksisen pienkerrostalon ja saunarakennuksen/vierastalon rakentamiseksi kiinteistölle 205-10-1-8. Tontti on rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta, jossa sallittu kerrosluku on 2/3 I. 

Hakemuksen kohteena oleva tontti sijaitsee osoitteessa Karoliinantie 10 Karolineburgin kartanon naapurissa. Tontti on rakentamaton ja pääosin puustoinen. 

Suunnitelmassa tontille rakennettaisiin kaksikerroksinen kymmenen asunnon pienkerrostalo. Henkilöautojen pysäköinti ja kerrostalon aputilat, kuten irtaimistovarastot, ulkoiluvälinevarastot ja tekninen tila on sijoitettu rakennuksen kellarikerrokseen. Kellarikerroksen tasolla pihakannen ja asuntokerrosten alapuolella asukaspysäköinti jää katseilta piiloon. Kellarikerroksen yläpuolisen kahden asuinkerroksen asuntojen sisäänkäynnit avautuvat luhtikäytävälle. Kiinteistöön kuuluu myös taloyhtiön saunarakennus/vierastalo, joka sijaitsee alempana tontilla. 

Kortteli sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueella, Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus. Aikaisemmin kortteliin on rakennettu poikkeamisluvin omakotitaloja. Suunniteltu rakentaminen toteuttaa asemakaavaa ja jatkaa mittakaavaltaan rakennettua ympäristöä. Suunniteltu rakentaminen ei suoraan kopioi aikaisemmin rakennetun ympäristön ominaispiirteitä, vaan luo siihen harkitulla mittakaavalla ja arkkitehtuurilla uuden kerrostuman. Harkintaa on käytetty erityisesti Karoliinantien katunäkymän mittakaavaan, sekä tapaan, jolla rakennus avautuu etelästä, Karoliinanpolulta katsottuna. Rakennuksen väritys sovitetaan ympäristöön sopivaksi siten, että uudisrakennuksessa käytettävät sävyt ovat alisteisia Karolineburgin Kartanossa käytetylle vahvalle keltaiselle sekä Kartanon alueen talousrakennuksien punaiselle. 

Tontin eteläosassa sijaitsee lehtomaista puustoa, joka säilytetään rakennushankkeessa. Karoliinanpolun kevyenliikenteenväylän varressa oleva puusto rajaa julkisen katutilan ja yksityisen kiinteistön välistä rajaa. Säilytettävä lehtomainen puusto tarjoaa myös ruokailu- ja levähdyspaikan liito-oraville ja muille eläimille. Rakentamatta jäävä tontin osa säilytetään huolitellusti luonnontilaisena ja hakijan suunnitelman mukaan rakentamisen aikaiset vauriot ennallistetaan.

Asemakaavassa tontille on merkitty kevyenliikenteenväylän tilavaraus, joka kulkee Karoliinanpolulta Karolineburgin Kartanon puutarhan poikki ja tontin kahdeksan koillisosasta pohjoiseen Karoliinantielle. Keskusteluissa Kajaanin kaupungin aluesuunnittelun kanssa on katsottu, että kevyenliikenteen väylää tultaisiin tähän tuskin koskaan toteuttamaan.

Tontti on hakijan hallussa.

    
Poikkeamislupahakemus 21.3.2022 (saapunut 7.4.2022), oheisliite

POIKKEAMISEN TARVE JA TOIMIVALTA
Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentti: Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. 

Tontti on kaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-6), jossa sallittu kerrosluku on 2/3 I.

Poikkeamista haetaan asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja kerrosluvusta. Poikkeamisluvan myöntämisen yhteydessä käsitellään myös rakentamisen suhde asemakaavan voimaantulon jälkeen tehtyyn RKY-inventointiin sekä alueella tehtyihin liito-oravahavaintoihin. 

Poikkeamisen toimivalta on ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla (Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 §, KV 29.5.2017, voimaantulo 1.6.2017; Kajaanin kaupungin hallintosäännön päivitys 31.5.2021, voimaantulo 1.8.2021).

KAAVATILANNE
Kaupunginhallituksen päätöksellä voimaan tulleessa (MRL 201 § mukainen täytäntöönpanopäätös, tullut voimaan 1.4.2020) Kajaanin keskustaajama 2035 osayleiskaavassa alue on pientalovaltainen asuntoalue. Aluetta koskee kaavamääräys: ” Alue varataan asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille ja pienkerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja sekä aluetta palvelevaa kauppaa.” Aluetta koskee lisäksi kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä kohde tai alue, jolla on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009). Kyseinen kohde on Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus. Kaavamääräys edellyttää, että alueen suunnittelussa ja käytössä arvokas rakennuskanta säilytetään, ja että alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen turvataan. Kulttuuriympäristöön vaikuttavista rakennushankkeista on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. 

Alueella on voimassa 6.10.1986 vahvistettu asemakaava. Tontti on kaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-6). 
Aluetta koskee määräys: ”Rakennusten etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 3 m ellei rakenneta kiinni. Muun kuin yleisen alueen rajalla oleva seinä on tehtävä aukottomaksi. Kohtisuoraan 8 m lähemmäs toisella tontilla olevaa rakennusalaa, 5 m lähemmäs muun kuin yleisen alueen rajaa ja 10 m lähemmäs samalla tontilla olevia asuinhuoneiden pääikkunoita saa tehdä vain sellaisia ikkunoita, joiden alareunan korkeus on vähintään 160 cm lattiasta. Jokaisessa asunnossa tulee olla vähintään 1 asuinhuone, jonka pääikkunan edessä on vähintään 16 m rakentamatonta tilaa, jos se on I kerroksessa ja 20 m, jos se on II kerroksessa. Vähintään 15 % sallitusta kerrosalasta tulee varata autonsäilytyspaikkojen tai niihin verrattavien tilojen rakentamiseen.”

Aluetta koskevat myös yleismääräykset: 
Tontilla, rakennuspaikalla tai niiden pysäköintiin varatuilla alueilla tulee olla vähintään seuraavien perusteiden mukaan laskettu määrä autopaikkoja:
Asunnot muissa rakennuksissa kuin kahden asunnon asuinpientalossa: 1 autopaikka Jokaista asuinkerrosalan alkavaa 85 m² kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti.

Jos useamman kuin 4 auton pysäköintialue on kohtisuoraan 15 m lähempänä asuinhuoneiden ikkunaseinää tulee alueen olla vähintään 1 m asuinhuoneiden lattiatasoa alempana tai riittävän korkealla tiiviillä aidalla suojattu ja jos se on 8 m lähempänä, vähintään 2 m alempana ja autopaikat varustettuna katoksella.
5 m lähempänä leikki- tai oleskelualuetta olevat autopaikat, jotka eivät ole vähintään 1 m sitä alempana tulee suojata riittävän tiiviillä aidalla.

Yleisten määräysten mukaan tontilla on varattava yhtenäistä leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa aluetta vähintään 0,15 m² jokaista asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Alue tulee suojata istutuksilla ja tarvittaessa aitaamalla ajoneuvoliikenteestä, jätteiden säilytys- ja vaatteiden tomutuspaikoista.
Tontilla tulee olla kasvavia, vähintään 3 m korkuisia puita vähintään 1 kpl jokaista tontin alkavaa 250 m² kohti sekä pensaita.
Tontilla olevien autonsäilytyspaikkojen edessä kulkusuunnassa tulee olla vähintään 5 m pituinen vapaa tila tontilla. Autopaikat on sijoitettava tontin kadunpuoleiseen osaan, ellei rakennuslupa-viranomainen erityisistä syistä myönnä poikkeusta tai ellei kaavassa ole toisin osoitettu.

ALUEEN NYKYTILA
Asemakaavassa AR-korttelialue on ollut yksi tontti. AR-korttelialueelle on vuonna 1999 tehty tonttijako, jossa alue on jaettu viiteen pienempään tonttiin, jotta alueen toteuttaminen olisi ollut helpompaa. Alueen suuret korkeuserot oli koettu vaikeiksi rivitalojen rakentamiseen. Alueelle on toteutettu kolme omakotitaloa Karoliinantie 12, 14 ja 16. Rakennukset ovat saaneet poikkeamisluvat vuosina 2000-2003. Tuolloin on kiinnitetty huomiota alueella asuviin ja liikkuviin liito-oraviin ja Kainuun ympäristökeskus on antanut rajauksen rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista. 

Karoliinantien varrella ainoastaan tontit 4 ja 8 ovat jääneet rakentamatta. Koko muu alue on toteutunut asemakaavan mukaisesti ja omakotitalot poikkeamisluvin. 

Ote poikkeamislupakartasta, oheisliite

KUULEMINEN
Kaupunki on kuullut naapureita. Naapurien kuulemiskirjeet lähetettiin koko alueelle, jolle rakennushankkeella katsottiin olevan mahdollisia vaikutuksia.

Naapurien huomautukset, oheisliiteenä

Naapuri 1
Naapuri pyytää huomioimaan, että kartanon pihapiirin aidan ja tulevien rakennusten välillä täytyy olla vähintään 5 m väliä. 

Naapuri 2
Naapurin näkemyksen mukaan tontin keski- ja pohjoisosa kuuluu liito-oravan asuinreviiriin ja rakentaminen tulisi tuhoamaan puuston ja pienentäisi liito-oravien asuinreviiriä. 

Huomautuksessa pidetään rakennuksen kokoa ja sijoittumista tontille täysin paikkaan sopimattomana. Huomauttajan ehdotus on, että tontille rakennettaisiin omakotitalo muiden kadunvarrella sijaitsevien talojen mukaisesti tai kadunsuuntainen rivitalo. 

Suunniteltua ajoluiskaa huomauttaja pitää häiritsevänä ulkonäöllisesti ja melun ja pölyn vuoksi ja ajoluiskan tulisi olla Karolineburgin kartanon puolella. 

Huomauttajan mielestä rakennuksen oleskelutilojen ikkunat tulisi suunnata etelään tai itään. 

Naapuri 3
Huomautuksen mukaan alueen rauhallisuus katoaa, kun liikennemäärät lisääntyvät ja yleispaikoituspaikat loppuvat. Lisäksi alueen luonnonläheinen ympäristö muuttuu, kun puusto ja muu kasvillisuus katoaa. Pienkerrostalo poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta. 

Huomauttaja on huolissaan siitä, että rakennuksen alle tulevat autopaikat eivät olisi lyhytaikaisessa pysäköinnissä käytössä, vaan pysäköinti kadunvarressa lisääntyisi selkeästi. 

Naapuri 4
Ei huomautettavaa rakennushankkeen johdosta. 

Naapuri 5
Toivomuksena on että rakentaminen olisi rakennusoikeuden käytön kannalta maltillista, jolloin tontti ei tulisi rakennettua liian täyteen. 

Kainuun Museolta ja Kainuun ELY-keskukselta pyydettiin lausunnot. 

Kainuun Museo arvioi lausunnossaan, että suunniteltu asuinrakennuskokonaisuus poikkeaa ympäröivästä maisemasta ja aiemmasta, poikkeusluvin rakennetusta, rakennusmassasta huomattavasti, muuttaen maisemaan hyvin istuvaa olemassa olevaa rakennuskantaa oleellisesti.

Kainuun Museo ei puolla poikkeamislupahakemusta. Lisäksi Kainuun museo suosittelee vanhentuneen asemakaavan tarkistusta ennen uuden lupahakemuksen käsittelyä. Kaavan tarkistuksessa tulisi huomioida alueen kuuluminen Kajaaninjoen historiallisen kokonaisuuden RKY-alueeseen, jota ei ollut aiemman kaavan teon aikaan, aiemmin poikkeamisluvilla rakennettu asuinrakennuskanta ja sen ilme sekä nykypäivän suositukset maisemallisesti merkittävien ympäristöjen vaalimisesta.

Liite 6 Kainuun Museon lausunto, 24.5.2022

Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan:
Kun huomioidaan jo rakennettu korttelialue, jossa on poikkeamisluvin toteutettu omakotitaloja, suunnitelman mukainen hanke poikkeaa huomattavasti jo toteutuneesta ympäristöstä. Suunnitelman mukaiset lieventämiskeinot (katunäkymän mittakaava, rakennuksen väritys, pihakannet, porrastukset) eivät välttämättä ole riittäviä mittakaavaltaan poikkeavan rakennuskohteen sijoittumiselle. 

Kun huomioidaan voimassa olevan asemakaavan ikä ja voimassa olevan Kajaanin keskustaajaman 2035 osayleiskaavan RKY-aluetta koskeva kaavamääräys (turvattava alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen), Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunnitelma saattaa johtaa tässä ympäristössä vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. 

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tässä yhteydessä selkein keino olisi asian tarkastelu asemakaavallisin keinoin niin rakennetun ympäristön kuin luonnonympäristön osalta. Erityistä huolta aiheuttaa luontoarvojen huomioiminen poikkeamislupamenettelyn yhteydessä ja kuinka nämä arvot voidaan huomioida erityisesti hankkeen toteutumisen jälkeen. Vaikka kunta voi MRL 174 §:n 1 mom. mukaan poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle, herää huoli tulevatko luontoarvot turvatuksi. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusalan ulkopuolelle jää vain kapea kaista tontin etelälaidassa, joka ei turvaa tiedossa olevaa, luonnontilaiseksi jätettävää liito-oravan ruokailualuetta.

Liite 7 Kainuun ELY-keskuksen lausunto, 25.5.2022

Hakijan asiamies on antanut lausuntoon vastineen

Liite 8 Vastine ELY-keskuksen lausuntoon 7.6.2022

Lisätietoja asiasta antaa asemakaava-arkkitehti Ulla-Maija Oikarinen puh. 040 354 3089 tai vs. kaupunginarkkitehti Piia Väyrynen, puh. 044 7148 285 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi.
 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisen kaksikerroksisen pienkerrostalon ja saunarakennuksen/vierastalon rakentamiseksi (yhteensä 795 k-m2) tontille 205-10-1-8 seuraavin perusteluin ja ehdoin:

PERUSTELUT

Poikkeamisen kohteena olevalla tontilla on voimassa asemakaava, joka mahdollistaa rakentamistehokkuuden e=0,42. Poikkeamishakemuksessa on esitetty ratkaisu, jossa tontin tehokkuudeksi tulee e=0,30. Korttelin poikkeamisluvilla toteutetut omakotitalotontit ovat tehokkuudeltaan alhaisempia (poikkeamisluvissa e=0,20…0,25). Korttelin pohjoisosassa on kaavassa tehokkuus e=0,55 ja Karoliinantien pohjoispuolella olevalla rivitalotontilla on tehokkuus e=0,25. Suunniteltu tehokkuus ei suuresti poikkea alueen muusta tehokkuudesta. Suunniteltu rakennus on samaa kokoluokkaa kuin Karolineburgin päärakennus ja Karoliinantien pohjoispuolen rivitalot. 

Alue on suunniteltu suhteellisen tehokkaaseen rakentamiseen, mikä on keskustan lähellä sijaitsevalla alueella perusteltua. Rakennuksen toteuttaminen pienkerrostalona ja pysäköinnin sijoittaminen rakennuksen alle mahdollistaa tontin eteläosan jättämisen luonnontilaiseksi. 

Voimassa olevan asemakaavan tavoitteena on ollut säilyttää Karolineburgin kartanoalue ja Kajaaninjoen ranta-alueen miljöö mahdollisimman laajana ja ehdottomammin kuin mitä aiemmin voimassa olleessa rakennuskaavassa on tehty. Vaikka RKY-inventointia ei ole asemakaavan laatimisen aikaan ollut, niin Karolineburgin kulttuurihistorialliset arvot on otettu asemakaavassa huomioon. Samaan aikaan on ollut valmistelussa Kajaaninjoen keskeisten alueiden osayleiskaavan valmistelu. Asemakaavaselostuksen liitteenä olevasta Museoviraston lausunnosta selviää, että Kajaaninjoen alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on käsitelty laajemminkin ja kartanomiljöön ja puiston arvot on huomioitu. Karolineburgin rakennuksilla ja puistoalueella on asianmukaiset asemakaavasuojelumerkinnät. 

Kartanorakennuksen pihapiiri ja puisto muodostavat selkeän kokonaisuuden ja aidattu puistoalue rajautuu tarkasti. Uudisrakentaminen puiston läheisyyteen ei heikennä alueen arvoja, vaan luo alueelle uutta kerroksellisuutta. Uusien rakennusten tulee kuitenkin olla massoittelultaan sekä materiaaleiltaan ja väritykseltään ympäristöönsä hyvin sopeutuvia ja alisteisia Karolineburgin kartanorakennukselle. Kartanon ja puiston ominaisluonne muodostuu symmetrisestä muodosta, joka säilyy, vaikka asuinkerrostalo rakennetaan läheisyyteen. 

Rakennus on sijoitettu tontille niin, että Karoliinantien katunäkymässä rakennus jatkaa olemassa olevaa mittakaavaa. Karoliinanpolun varrella säilyy puustoinen vyöhyke. Puiston ja viereisen asuinpientalotontin suunnasta tarkasteltuna rakennus toki muuttaa maisemaa huomattavasti, mutta sopeutuu ympäristöön. 

Alueella on valmis kunnallistekniikka. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehostaa teknisten verkostojen käyttöä ja on edullista kaupungille ja on samalla tehokas keino ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tontti sijaitsee lyhyen etäisyyden päässä keskustasta ja on yhdyskuntataloudellisesti edullista täydennysrakentamista. 

Karolineburgin lähialueilla on selvitetty liito-oravia jo 1988 eli heti asemakaavan valmistumisen jälkeen. Laaja-alaisin selvitys on vuodelta 2014 Kajaanin keskustaajaman 2035 osayleiskaavan valmistelua varten tehty selvitys. Tontilla 8 ei ole koskaan tehty varsinaisia liito-oravahavaintoja, mutta tontin eteläosan lepikko on tärkeä ruokailualue, joka tulee säilyttää. 

Liito-oravia esiintyy Kajaanin kaupunkialueella monin paikoin ja niiden elinpiirit voivat vaihdella. Asemakaavan muuttaminen ei ole tarpeen, koska liito-oraville suotuisa metsäalue voidaan selvittää ja rajata rakennuslupavaiheessa niin, että se säilyy. Asemakaavan toteuttamisen yhteydessä liito-oravatilanne tulee joka tapauksessa aina selvittää. Myös esimerkiksi puiden kaatamiseen tonteilla vaaditaan maisematyölupa, joten liito-oraville tärkeän puuston säilymistä voidaan seurata. 

Poikkeamisella ei aiheuteta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuteta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, vaikeuteta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä poikkeaminen johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

EHDOT

Rakennus tulee sovittaa alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, eikä se saa muodostua hallitsevaksi ympäristössään. Rakennusten julkisivumateriaalien ja -värien soveltuvuus ympäristöön tulee varmistaa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. 

Tontin eteläosassa sijaitseva leppämetsikkö tulee säästää. Liito-oraville suotuisa alue tulee rakennuslupavaiheessa selvittää tarkemmin ja alue on jätettävä rakentamisen ulkopuolelle sekä suojattava tarkoituksenmukaisesti rakentamisen aikana. 

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 171–174 §.

Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Päätös annetaan julkipanon jälkeen ja se on voimassa (2) kaksi vuotta tästä päivästä lukien.

Ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä on säädetyssä järjestyksessä haettava rakennuslupa.

Maksut
Myönteinen päätös 440 euroa. Kielteinen päätös 220 euroa.

Päätös

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston jäsen Jouni Tervonen esitti jäsen Jarmo Lokan kannattamana, että Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto ei myönnä poikkeamista kaksikerroksisen pienkerrostalon ja saunarakennuksen/vierastalon rakentamiseksi (yhteensä 795 k-m2) tontille 205-10-1-8 seuraavin perusteluin:

Sekä ELY-keskus, että Kainuun Museo ei lausunnoissaan puolla poikkeamisluvan myöntämistä. Kainuun Museo arvioi lausunnossaan, että suunniteltu asuinrakennuskokonaisuus poikkeaa ympäröivästä maisemasta ja aiemmasta, poikkeusluvin rakennetusta, rakennusmassasta huomattavasti, muuttaen maisemaan hyvin istuvaa olemassa olevaa rakennuskantaa oleellisesti. Lisäksi Kainuun museo suosittelee vanhentuneen asemakaavan tarkistusta ennen uuden lupahakemuksen käsittelyä. Kaavan tarkistuksessa tulisi huomioida alueen kuuluminen Kajaaninjoen historiallisen kokonaisuuden RKY-alueeseen, jota ei ollut aiemman kaavan teon aikaan, aiemmin poikkeamisluvilla rakennettu asuinrakennuskanta ja sen ilme sekä nykypäivän suositukset maisemallisesti merkittävien ympäristöjen vaalimisesta.

Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan: Kun huomioidaan jo rakennettu korttelialue, jossa on poikkeamisluvin toteutettu omakotitaloja, suunnitelman mukainen hanke poikkeaa huomattavasti jo toteutuneesta ympäristöstä. Suunnitelman mukaiset lieventämiskeinot (katunäkymän mittakaava, rakennuksen väritys, pihakannet, porrastukset) eivät välttämättä ole riittäviä mittakaavaltaan poikkeavan rakennuskohteen sijoittumiselle. Kun huomioidaan voimassa olevan asemakaavan ikä ja voimassa olevan Kajaanin keskustaajaman 2035 osayleiskaavan RKY-aluetta koskeva kaavamääräys (turvattava alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen), Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunnitelma saattaa johtaa tässä ympäristössä vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. 

Kainuun ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tässä yhteydessä selkein keino olisi asian tarkastelu asemakaavallisin keinoin niin rakennetun ympäristön kuin luonnonympäristön osalta. Erityistä huolta aiheuttaa luontoarvojen huomioiminen poikkeamislupamenettelyn yhteydessä ja kuinka nämä arvot voidaan huomioida erityisesti hankkeen toteutumisen jälkeen. Vaikka kunta voi MRL 174 §:n 1 mom. mukaan poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle, herää huoli tulevatko luontoarvot turvatuksi. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusalan ulkopuolelle jää vain kapea kaista tontin etelälaidassa, joka ei turvaa tiedossa olevaa, luonnontilaiseksi jätettävää liito-oravan ruokailualuetta.

Lisäksi alueen liikennejärjestelyt eivät tue kyseisen laajuista rakentamista mm. parkkipaikkojen saatavuuden osalta. 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto hyväksyi Jouni Tervosen esityksen yksimielisesti.

 

Hyväksyi.

Tiedoksi

Asianosaiset, naapurin kuulemiseen vastanneet, ELY-keskus, Kainuun museo

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (Poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100  OULU
 Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
 Faksi: 029 56 42841
 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh. 029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika: klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 270 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.