Valmistelija
Juha Nurminen, Johtaja, juha.nurminen@kajaani.fi
Perustelut
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen nykyinen Peuraniemen jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja sitä on laajennettu ja saneerattu sen jälkeen useaan kertaan. Jätevedenpuhdistamossa käsitellään kaikki Kajaanin viemäröidyt yhdyskuntajätevedet niin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen omalta toiminta-alueelta kuin Kajaanissa toimivilta viemäriosuuskunnilta. Lisäksi puhdistamolla käsitellään Kajaanissa syntyvät sako- ja umpikaivolietteet. Yhdyskuntajätevesistä poikkeavien teollisuusjätevesien yms. määrä on suhteellisen vähäinen.
Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevedet kemiallis-biologisesti fosforia saostamalla ja orgaanista ainesta biologisessa suodattimessa poistaen. Jätevesiliete kuivataan ruuvikuivaimella tai lingolla ja kuivattu liete toimitetaan nykyisen sopimuksen mukaisesti vuoden 2026 loppuun asti jatkokäsittelyyn Gasum Oy:n biokaasulaitokseen Ouluun ja vähäisessä määrin Kuopioon.
Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla on toistaiseksi voimassa oleva Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Dnro PSAVI/303/22.2/2016), jossa on asetettu puhdistusvaatimukset biologiselle hapenkulutukselle (BOD7-ATU) ja kokonaisfosforille (Ptot). Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) vaatimukset. Puhdistamoa on käytettävä siten, että lämpimänä kautena saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho. Jätevedenpuhdistamo täyttää toiminnallaan ympäristöluvan vaatimukset hyvin mutta sen tekninen käyttöikä tietyiltä osin lähestyy loppuaan.
Kajaanin Vesi -liikelaitos on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä esisuunnitelman Kajaanin jätevedenpuhdistamovaihtoehdoista nykyisen puhdistamon käyttöiän päättymisen jälkeen tämän vuosikymmenen lopussa. Suunnitelmassa on tarkasteltu Kajaanin Vesi -liikelaitoksen jätevedenpuhdistamon nykytilannetta, ennusteita ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Suunnittelun lähtökohtana on ollut toiminta nykyisessä laajuudessaan huomioiden jäteveden sisältävän lämpöenergian sekä aurinkoenergian hyödyntäminen sekä tulevaisuuden puhdistusvaatimusten kuten haitta-aineiden poisto, desinfiointi/hygienisointi, mikromuovit ja fosforin talteenotto laajennusvarauksina ja siinä on huomioitu myös mm. Majasaaren jätekeskuksen suotovesien ja naapurikuntien jätevesien vastaanoton sekä oman lietteenkäsittelyn vaikutuksia valittavaan ratkaisuun.
Puhdistamolle tarvittavan maa-alueen pinta-alan tulisi olla vähintään 3 ha ja rakennusoikeuden noin 8.000 k-m2, jotta pystytään varautumaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Suunnitelmassa käsitellyistä sijaintivaihtoehdoista ensimmäinen on puhdistamon nykyinen tontti lähiympäristöineen. Sen vaikutusmuutokset ympäröivään alueeseen ovat vähäisimmät verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Mikäli puhdistamoa joudutaan laajentamaan merkittävästi tai sijoittamaan rakennuksia selvästi nykyistä laajemmalle alueelle voi lähialueen liito-oravaesiintymä tuoda haasteita vaikka Kainuun ELY -keskuksen mukaan sillä ei pitäisi olla vaikutusta jatkosuunnitteluun. Kajaaninjoen rannalle kaupungin omistamalle pellolle noin 1,5 km luoteeseen sijaitseva sijaintivaihtoehto aiheuttanee vaikutuksia vastarannan asutukselle ja maisemaan. UPM:n tehdasalueelle noin 250 metriä nykyisestä puhdistamosta kaakkoon sijaitsevan sijoitusvaihtoehdon vaikutukset ympäristöön eivät juuri eroa nykyisen puhdistamon sijoituspaikasta mutta edellyttää maa-alueen lunastamista tai vuokraamista ja todennäköisesti merkittäviä massanvaihtoja. Kaikki sijaintipaikat edellyttävät asemakaavan muutosta.
Mikäli toimintalaajuutta kasvatetaan nykyisestä eli vastaanotetaan selvästi nykyistä enemmän tai nykyisistä poikkeavia jätevesiä tai käsitellään puhdistusprosessissa syntyvä jätevesiliete puhdistamon yhteydessä, poikkeavat vaikutukset prosessivaihtoehdoittain. Majasaaren jätekeskuksen suotovesien vastaanotto siten, että jätekeskus kerää kevään suoto- ja sulamisvedet riittävän suureen tasausaltaaseen ja pumppaa ne viemäriin vähitellen sulamiskauden jälkeen, on mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa. Sulamiskaudella suotovesiä ei vastaanoteta. Kaikissa vaihtoehdoissa on varauduttu suhteellisen suureen teollisuusjätevesien määrän kasvuun, joka kattaa esim. reilusti St1:n nykyisen bioetanolilaitoksen käytön täydellä kapasiteetilla. Teollisuusjätevesien määrän kasvattaminen merkittävästi esisuunnitelman varauksesta muuttaisi koko suunnitelman lähtökohtia merkittävästi, jolloin pian puhuttaisiin yhteispuhdistamosta teollisen toimijan tai toimijoiden kanssa.
Käsiteltävän yhdyskuntajäteveden määrän arvioidaan hieman vähenevän. Nykyiseen puhdistamoon perustuvassa vaihtoehdossa ei voida vastaanottaa merkittävästi lisäjätevesiä ja sen laajennettavuus on vaihtoehdoista huonoin, aktiivilietelaitoksen laajennettavuus on paras.
Esisuunnitelmassa on varauduttu lämpöpumpuin ottamaan käsitellyn jäteveden lämpöenergia hyötykäyttöön. Sillä jätevedenpuhdistamosta saadaan lämpöenergian suhteen omavarainen käyttämättä kaikkea jäteveteen sitoutunutta lämpöä. Puhdistusprosessissa syntyvän jätevesilietteen mädätyksellä saatava lämpöenergia on arviolta 5-6 kertaa pienempi ja tarvittava investointi moninkertainen lämpöpumppuyksikköön verrattuna.
Nykyisen laitoksen hyödentämiseen perustuva vaihtoehto VE 0+ nykyisen laajuisena tulkittaneen saneeraukseksi eikä se tarvinne ympäristölupaprosessia. Nykyinen lupa ei sisällä mädätystä tai muuta lietteen käsittelyä, joten sellaisen lisääminen laukaisee luparosessin. Muut vaihtoehdot katsottaneen uuden rakentamiseksi ja vaatinevat uuden ympäristölupaprosessin.
Nykyisen puhdistamon hyödyntämiseen perustuva perusvaihtoehto on investointi- (21,2 M€) ja käyttökustannuksiltaan (1,29 M€/v) edullisin. Muiden vaihtoehtojen investointikustannukset ovat 27,4-35,7 M€ ja käyttökustannukset 1,33-1,53 M€/v, näistä biologinen suodatin on edullisin ja aktiivilietelaitos kallein. Vaihtoehto VE 0+ voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin investointi voidaan jakaa 5-10 vuoden ajalle ja akuutti investointitarve olisi noin 16,0 M€. Puhdistamon sijoittaminen muualle kuin nykyisen puhdistamon paikalle nostaa pumppaamo- ja viemärirakentamistarpeen vuoksi kustannuksia jonkin verran.
Edullisimpaan perusvaihtoehtoon VE 0+ lisätty typenpoistolaitos lisää investointikustannuksia noin 3,3 M€ ja käyttökustannuksia noin 1,24 M€/v. Mädätyksen ja typenpoistolaitoksen lisäys kasvattaa investointikustannuksia noin 9,0 M€ ja vähentää käyttökustannuksia noin 0,14 M€/v, jos biokaasu käytetään puhdistamon lämmittämiseen. Muissa prosessivaihtoehdoissa kustannusvaikutukset ovat saman suuntaisia. Mädätysvaihtoehdon kokonaiskustannusvaikutusta arvioitaessa on huomioitava mädätysjäännöksen jatkojalostus ja menekki sillä yhdyskuntajätevesilietteestä valmistetun maanparannusaineen todennäköisin käyttökohde on viherrakentaminen.
Mittavalla 21-38 miljoonan euron investoinnilla on merkittävät vaikutukset Kajaanin Veden asiakkailta perittävillä maksuilla rahoitettavaan talouteen, aiheuttaen merkittäviä korotuspaineita jätevesimaksuihin, jotka myynnin vähentyessä vielä korostuvat. Mikäli investointi rahoitetaan asiakasmaksuilla osin etupainotteisesti niitä korottamalla ja täten tarvittavaa lainamäärää pienentäen, on korotustarve edullisimmassakin vaihtoehdossa nykyisellä tuloutuksella omistajalle noin 3,5-4,0 % vuosittain, kun arvioitu korotustarve ilman jätevedenpuhdistamoinvestointia on noin 2,0 %/v.
Vesihuoltolain mukaan vesihuollosta perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä pystytään kattamaan vesihuollon käyttö- ja investointikustannukset. Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Kaupunki voi omistajana tai muutenkin tukea vesihuoltoa. Investointi voidaan rahoittaa Kajaanin Veden toimesta kokonaan tai omistaja voi tukea investointia. Ainakin Kajaanin Veden perustarpeet ylittävien investointien rahoituksen olisi perusteltua tulla muulta taholta kuin Kajaanin Veden asiakkailtaan perimistä maksuista. Mahdolliset muut julkiset avustusmahdollisuudet tullaan selvittämään ja niitä ei ole tässä huomioitu. Juuri käynnistyneessä sopeuttamissuunnitelman päivityksessä tavoitteena on vähentää investointitarpeita ja sopeuttaa palveluita vähenevään väestöön.
Lisätietoja antaa johtaja Juha Nurminen, p. 044-7100 258 tai sähköposti etunimi.sukunumi(at)kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
Juha Nurminen, Johtaja, juha.nurminen@kajaani.fi
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta pyytää kaupunginhallitukselta omistajan kantaa jätevedenpuhdistamon esisuunnitelmassa esitetyistä sijoitus- ja prosessivaihtoehdoista ja tulevan toiminnan laajuudesta. Näkemystä pyydetään siitä, mitä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunnan on huomioitava ja mihin sen on kiinnitettävä huomiota valitessaan vaihtoehtoa, jonka pohjalta aloitetaan hankkeen yleissuunnittelu.
Lisäksi Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta pyytää omistajalta (alustavaa) kantaa hankkeen rahoituksesta, jotta Kajaanin Vesi -liikelaitos voi laatia tulevat talousarvionsa tähän kantaan perustuen. Onko Kajaanin Vesi -liikelaitoksen varauduttava rahoittamaan hanke itse vai osallistuuko omistaja siihen ja kuinka suurella osuudella ?
Kantaa pyydetään mahdollisimman pian kevääseen 2022 mennessä, jotta yleissuunnittelu voidaan käynnistää viimeistään alkusyksyllä 2022.