Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 8.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 47 Lausunto Terrafame Oy:n Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen ja kaivospiirin laajennus -hankkeen YVA-selostuksesta

KAJDno-2020-371

Valmistelija

  • Tarja Laatikainen, Ympäristönsuojelutarkastaja, tarja.laatikainen@kajaani.fi

Perustelut

Kainuun ELY-keskus pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Terrafame Oy:n Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen ja kaivospiirin laajennus -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunto tulee toimittaa 20.9.2021 mennessä. Asian diaarinumero on KAIELY/160/2020.

Hankkeen kuvaus

Terrafame Oy on akkukemikaalien tuottaja, jonka metallien tuotantoprosessi perustuu bioliuotukseen. Yhtiön päätuotteet ovat nikkeli- ja kobolttisulfaatit, joiden lisäksi yhtiö tuottaa myös sinkkiä. Terrafame Oy osti Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserät Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä vuonna 2015. Terrafamen kaivospiiri sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan rajalla. Suurin osa alueesta sijaitsee Sotkamon puolella. Alue on Oulujoen ja Vuoksen vedenjakaja-alueella. Se osa kaivosalueen vesistä, jota ei hyödynnetä tuotannossa, johdetaan käsiteltynä purkuputkea pitkin Nuasjärveen. Lisäksi kaivosalueelta johdetaan vesiä niin sanottuja vanhoja purkureittejä pitkin Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.

Terrafamen kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi. Kuusilammen esiintymän louhinta alkoi vuonna 2008. Terrafame Oy suunnittelee aloittavansa myös Kolmisopen esiintymän hyödyntämisen sekä laajentavansa kaivospiiriä. Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen ja toiminta laajennetulla kaivospiirillä edellyttävät ympäristölupaa. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että esiintymän hyödyntämisen sekä siihen liittyvien toimintojen vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 252/2017 mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä eli YVA-menettelyssä.

Kolmisoppi-YVA:ssa arvioidaan Kolmisopen malmion hyödyntämisen, Kolmisopen malmion hyödyntämisen edellyttämien vesistöjärjestelyn ja kaivostoiminnan jatkuessa rakennettavien uusien tuotanto- ja jätealueiden sekä kaivospiirin laajentamisen ympäristövaikutukset. Lisäksi arvioidaan ympäristövaikutuksia tilanteessa, jossa Kuusilammen avolouhokseen sijoitetaan sivukiveä.

Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa toimii Terrafame Oy. Yhteysviranomaisena hankkeessa on Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy.

Hankkeen vaihtoehdot

VE0: Tuotanto jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti. Malmin louhintaa tehdään ainoastaan Kuusilammen alueella. Kolmisoppea ei tällöin hyödynnetä eikä kaivospiiriä laajenneta.
VE0+: Tuotanto jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, minkä lisäksi huomioidaan seuraavat rakenteilla ja lupamenettelyssä olevat hankkeet: uraanin talteenottolaitos, sekundääriliuotusalueen laajennus (lohkot 5–8), primääriliuotusalueen laajennus (lohko 5 sekä lohkojen 2 ja 3 jatkaminen), kipsisakka-altaat 3, 4 ja 5, sivukiven läjitysalue KL1 sekä Viitasuon allas.
VE1: Kuusilammen esiintymän lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään vain osittain ja kaikki toiminnat sijoittuvat nykyisen kaivospiirin alueelle. Kolmisopen louhinnan kesto on arviolta 8 vuotta ja tuolloin Terrafamen tuotanto voisi jatkua 2040-luvun alkuun saakka.
VE2: Kuusilammen esiintymän lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään ja kaivospiiri laajennetaan. Kolmisopen louhinnan kesto on vähintään 13 vuotta, jolloin koko Terrafamen tuotanto voisi jatkua 2050-luvulle asti (nykyisillä malmivaroilla) ja 2080-luvulle mahdollisilla mineraalivarannoilla.

Kummassakin hankevaihtoehdossa (VE1 ja VE2) tarkastellaan lisäksi Kolmisoppijärven patoamiselle kahta eri alavaihtoehtoa:

a.    Kolmisoppijärveen rakennetaan pato louhosta varten Hovinlahden kohdalle
b.    Kolmisoppijärveen rakennetaan pato Niskalanlahden ja Aittolahden kohdalle.

Lisäksi VE0+, VE1 ja VE2 -vaihtoehdoissa tarkastellaan tilannetta, jossa Kuusilammen avolouhokseen sijoitetaan sivukiveä. YVA-menettelyn aikana alkuperäistä hankesuunnitelmaa on muutettu siten, että kaivospiiriä ei tarvitse laajentaa yhtä paljon kuin arviointiohjelmassa oli esitetty.

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (252/2017) ja asetukseen (277/2017) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. Arviointi on edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. 

Arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelma, jossa kuvataan hankkeen vaikutuksien arvioimiseksi tarvittavat selvitykset ja arviointimenettelyn järjestäminen. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman, sidosryhmäpalautteen sekä yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti. Arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki kansalaiset, yhteisöt ja säätiöt, joiden oloihin ja etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin, toteutettava hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.

Arviointimenettelyssä vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä lopullinen vaikutuksen merkittävyys jaetaan neljään suuruusluokkaan: vähäinen, kohtalainen, suuri ja erittäin suuri. Vaikutukset ja niiden merkitys ovat joko kielteisiä tai myönteisiä ympäristölle. Vaikutuksen kokijan arvot ja tavoitteet määrittävät, mikä on kielteistä ja mikä myönteistä. Laki ja muu ohjeistus määrittävät, mikä on hyväksyttävää toimintaa ja mille toiminnalle tarvitaan erilisiä lupia, jotka rajoittavat haitallisiksi koettuja toimintoja.

Hankevaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden vertailu

Vaikutusten merkittävyys on määritelty vaikutuksen suuruuden ja kohteen tarkasteltavalle vaikutukselle herkkyyden perusteella. Vertailutilanne arvioinnissa oli nykytila. 

Arviointiselostuksen mukaan suurimmat positiiviset vaikutukset syntyvät aluetalouteen vaihtoehdoissa VE0+, VE1 ja VE2 sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Muita todettuja positiivisia vaikutuksia ovat vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen. 

Suurimmat kielteiset vaikutukset syntyvät 1) vaikutuksista muinaisjäännöksiin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, 2) vaikutuksista vesistöolosuhteisiin Salmisessa ja Kolmisoppijärvessä vaihtoehdoissa VE0+, VE1 ja VE2 sekä vaikutuksista vesistöolosuhteisiin Tuhkajoessa vaihtoehdossa VE2B, 3) vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämiseen vaihtoehdoissa VE0 ja VE0+ sekä 4) vaikutuksista kasvillisuuteen ja virkistyskäyttöön vaihtoehdossa VE2.  

Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta. Tuotanto jatkuu kuitenkin nykyisten ympäristölupien mukaisesti. Malmin louhintaa tehdään ainoastaan Kuusilammen alueella ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat pääosin samanlaisia kuin nykytilassa. Kalliojärven vedenlaadussa alkanut hyvä kehitys voi jatkua. Kolmisopen esiintymän hyödyntämättä jättämisestä aiheutuu kuitenkin suuri kielteinen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Vaihtoehdossa VE0+ hanketta ei myöskään toteuteta. Tuotanto jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, minkä lisäksi arvioinnissa on huomioitu nykytilassa rakenteilla ja lupamenettelyssä olevista toiminnoista (uraanin talteenottolaitos, sekundääriliuotusalueen laajennus (lohkot 5–8), primääriliuotusalueen laajennus (lohko 5 sekä lohkojen 2 ja 3 jatkaminen), kipsisakka-altaat 3 ja 4 sekä sivukiven läjitysalue KL1) aiheutuvat ympäristövaikutukset. Lisäksi vaihtoehto VE0+ pitää sisällään Viitasuon altaan ja kipsisakka-altaan 5 ympäristövaikutusten arvioinnin. Kyseisten toimintojen toteuttaminen aiheuttaa nykytilasta poikkeavia vaikutuksia. Eniten vaikutuksia aiheutuu sekundääriliuotusalueen lohkojen 5–8 toteuttamisesta. Sekundääriliuotusalueen puhaltimet nostavat ympäristön melutasoa nykyisestä. Liuotusalueen sijoittaminen osittain Salmisen päälle vaatii Salmisen osittaista patoamista ja kuivattamista, minkä lisäksi liuotusalueen toteuttaminen pienentää Tuhkajoen valuma-aluetta. Arviointiselostuksen mukaan Kolmisopen esiintymän hyödyntämättä jättämisestä aiheutuu suuri kielteinen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen. Uusien alueiden rakentamisesta aiheutuvat aluetaloudelliset vaikutukset on arvioitu olevan myönteisiä ja erityisesti Kainuun alueella merkittäviä.

Vaihtoehdossa VE1 toteutetaan kaikki edellä kuvatut vaihtoehdon VE0+ mukaiset toiminnot, minkä lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään osittain. Kaivospiiriä ei kuitenkaan laajenneta. Viitasuon allasta sekä Kalliojärven säännöstelyä lukuun ottamatta kaikki toiminnat sijoittuvat nykyisen kaivospiirin alueelle. Sekundääriliuotuslohkojen 5–8 toteuttamisesta aiheutuu vastaavat vaikutukset kuin vaihtoehdossa VE0+. Kolmisopen louhinta vaatii Kolmisoppijärven patoamisen ja osittaisen kuivattamisen sekä siihen liittyvät vesistöjärjestelyt (mm. Kalliojärven säännöstely). Lisäksi paine purkaa vanhoille reiteille, Oulujoen ja Vuoksen suuntaan, nykyisen ympäristöluvan mukainen maksimikuormitus kasvaa. Edellä mainituista aiheutuu kielteisiä vesistövaikutuksia ja esimerkiksi Kivijärven vedenlaadun nykytilassa havaittu hyvä kehitys saattaa katketa. Vesistöjen vedenlaadun muutosten ei ole kuitenkaan arvioitu aiheuttavan merkittäviä terveysvaikutuksia. Sivukivialueen KS1 toteuttamisesta aiheutuu maisemavaikutuksia. Koska noin puolet Kolmisopen esiintymästä hyödynnetään, luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan kohdistuvan myönteinen vaikutus. Lisäksi uuden avolouhoksen avaamisen ja uusien jätealueiden rakentamisen arvioidaan aiheuttavan suuria myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun alueella.

Vaihtoehdossa VE2 toteutetaan kaikki edellä kuvattujen vaihtoehtojen VE0+ ja VE1 mukaiset toiminnot ja niiden vaikutukset ovat vastaavia kuin vaihtoehdoissa VE0+ ja VE1. Niiden lisäksi Kolmisopen esiintymä hyödynnetään kokonaan ja kaivospiiriä laajennetaan. Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen kokonaan vaatii sivukivialueen KS2 perustamisen ja toiminnan jatkuessa 2050-luvusta eteenpäin myös uudet kipsisakka-altaat 7–11 ja sekundääriliuotusalueet (lohkot 9–12, 13–16 ja 17–20) tulevat tarpeellisiksi. Uudet tuotanto- ja jätealueet rakennetaan nykytilassa pääosin metsätalouskäytössä oleville alueille, mistä aiheutuu suuri kielteinen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimiin. Terveyshaittojen mahdollisuus kasvaa, koska uusien toimintojen myötä melun ohjearvo voi ylittyä Järveläntien varteen sijoittuvilla kiinteistöillä ja pienhiukkasten (PM10) raja-arvo voi ylittyä nykyisen kaivospiirin pohjoispuolella Rikkolan talon lomakiinteistöllä. Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa johtuen toiminnan pitkästä aikajänteestä sekä kaivospiirin laajentumisesta. Vaihtoehdossa 2B olemassa olevassa ympäristöluvassa määriteltyä Tuhkajoen minimivirtaamaa ei voida vähäsateisina vuosina taata, mistä aiheutuu suuri kielteinen vaikutus erityisesti joessa esiintyvälle taimenkannalle. Koska Kolmisopen esiintymä hyödynnetään kokonaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu selostuksen mukaan suuri myönteinen vaikutus. Lisäksi uuden avolouhoksen avaamisen ja uusien jätealueiden rakentamisen arvioidaan aiheuttavan kohtalaisia myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia koko Suomen alueella.

Yhteenveto hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista ja toteuttamiskelpoisuudesta

Arviointiselostuksen yhteenvetona todetaan, että vaihtoehtoa VE2B lukuun ottamatta hankevaihtoehdot VE0+, VE1A ja VE2A ovat teknisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Toden-näköisiksi merkittäviksi ympäristövaikutuksiksi arvioitiin myönteiset vaikutukset alue- ja kansantalouteen, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kaavoitukseen. Merkittävyydeltään suuria kielteisiä vaikutuksia ovat todennäköisesti vaikutukset muinaisjäännöksiin, virkistyskäyttöön, Salmisen, Kolmisopen ja Tuhkajoen vesimuodostumiin ja kasvillisuuteen. Vesistövaikutusten arviointi osoitti, että Tuhkajokeen kohdistuu vaikutuksia, jotka heikentävät taimenen elinolosuhteita niin, ettei vaihtoehtoa VE2B pidetä vesistövaikutusten osalta toteuttamiskelpoisena.

Hankevaihtoehdot VE0+, VE1 ja VE2 ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia. Tekniikat, prosessit sekä päästöjen lieventämiskeinot ovat yleisesti käytössä olevia, hyvin tunnettuja eikä niiden toimintaan tai päästötasoihin liity merkittävää epävarmuutta. Tekniikoihin ei myöskään arvioida liittyvän seurausvaikutuksiltaan vakavien ympäristöriskien mahdollisuutta. Kuitenkin jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa vesienhallintasuunnitelmia, joilla turvataan allastilavuudet vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Hankevaihtoehdot arvioidaan yhteiskunnallisesti toteuttamiskelpoisiksi. Hankkeen myötä lisääntyvä melu-, ilmanlaatu-, tärinä-, liikenne-, maaperä-, pohjavesi- ja kasvillisuusvaikutukset eivät arviointiselostuksen mukaan kasva nykyisen kaivospiirin tai sen laajennusalueen ulkopuolisilla alueilla niin suuriksi, että niillä olisi vaikutusta alueiden käyttöön tai kehittämismahdollisuuksiin.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä ajalla 20.7.–17.9.2021 Kajaanin kaupungin Infossa sekä sähköisenä ympäristöhallinnon verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/kolmisoppiYVA.

Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toteaa lausuntonaan Terrafame Oy:n Kolmisopen esiintymän hyödyntäminen ja kaivospiirin laajennus -hankkeen YVA-selostuksesta seuraavaa:

Vaikutusten arvioinnissa on selvitetty laajalti kaivospiirin laajennuksen vaikutuksia alueen luonnonolosuhteiden, vesimuodostumien ja muun ympäristön tilaan. Käytössä on ollut runsaasti taustatietoa ja nykyisestä toiminnasta kerättyä aineistoa, mitä on myös hyödynnetty. Vaikutusten vertailujen johtopäätöksissä olisi kuitenkin tullut tehdä kattavammin eri vaihtoehtojen eri vaikutusten punnintaa. YVA-menettelyn tavoitteena on paitsi taloudellisesti toteutettavissa oleva myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä hanke. Arviointia tehtäessä vaikutuksen kokijan eli asukkaan (edustaen myös luontoa ja ympäristöä), ei arvioinnin tekijän, arvot ja tavoitteet määrittävät, mikä on kielteistä ja mikä myönteistä.

Arviointiselostuksessa todetaan Kolmisopen esiintymän hyödyntämättä jättämisellä olevan suuri kielteinen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen. Talouden näkökulmasta tämä pitänee paikkaansa, mutta ympäristönäkökulmasta tarkasteluna vaikutus on juuri päinvastainen. Vastaavasti uuden avolouhoksen avaamisella ja uusien jätealueiden rakentamisen todetaan olevan suuria myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia.  Samalla kuitenkin hävitetään vielä rakentamattomia maa- ja metsäalueita tuhoten luonnonympäristöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuuriperintökohteita sekä aiheutetaan maa- ja kallioperään ja maisemaan pysyviä muutoksia. Patoamisella ja muilla vesistöjärjestelyillä muutetaan alueen ekosysteemejä ja lisätään entuudestaan kielteisiä vesistövaikutuksia. Uusien jätealueiden ja vesialtaiden rakentamisella laajennetaan kaivoksen vaikutusaluetta, joka kuormittaa ympäristöä ja heikentää lähialueen asukkaiden elinolosuhteita, pohjaveden muodostumista ja laatua sekä luonnon monimuotoisuutta. 

Vaikutuksia arvioitaessa ei siten voi yksioikoisesti sanoa jonkun toiminnan vaikutuksen olevan joko myönteinen tai kielteinen huomioimatta vaikutusta myös toisesta näkökulmasta. Tämän selvityksen johtopäätöksissä korostuu vaikutuksien arvottaminen talouden näkökulmasta, kun tarkastelun tulisi olla tasapuolista ja neutraalia eri vaikutukset huomioiden.  Esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisen eli kaivamisen ja uusien jätealueiden rakentamisen kielteiset ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon talouden myönteisiä vaikutuksia heikentävänä.

Arviointiselostuksessa eri hankevaihtoehtojen todetaan olevan vaihtoehtoa VE2B lukuun ottamatta teknisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Toiminnanharjoittajalla on jo kokemusta vastaavasta toiminnasta ja tekniikkoja on kehitelty niin tuotannon kuin päästöjen hallinnan osalta. Ympäristön näkökulmasta uuden louhoksen ja sen myötä rakennettavien vesi- ja kipsisakka-altaiden sekä sivukivi- ja jätekasa-alueiden aiheuttaman lisäkuormituksen ehkäisemisessä sekä vesienhallinnassa on kuitenkin jatkossakin haasteita.

Laajennushankkeen VE2 myötä toimintojen vaatima pinta-ala kasvaisi yli kolminkertaiseksi verrattuna vaihtoehtoon VE1. Pysyviksi jätealueiksi jäävien kipsisakka-altaiden sekä sekundääriliuotus- ja sivukivikasojen alueet olisivat tällöin koko kaivoksen toiminta-alueella yhteensä noin 3 000 ha. Näiden jätealtaiden ja -kasojen pohja- ja pintarakenteiden on kasojen painumisen ja suotovesien osittaisen läpäisyn vuoksi todettu olevan riskirakenteita. Toiminnan laajentuessa näiden kaivannaisjätealueiden aiheuttamien ympäristöriskien vaikutusalue laajenee ja todennäköisyys kasvaa.

Laajentumisen ja uusien tuotantoalueiden rakentamisen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman sadannan kasvun seurauksena kaivosalueelle kertyvät, padottavat ja poisjohdettavat vesimäärät kasvavat. Tämä aiheuttaa lisääntyviä haasteita vesienhallintaan, kuten lisäkapasiteetin tarvetta happamien suotovesien keräykseen ja käsittelyyn. Suotovesien ja muutoin likaantuneiden vesien varastointia ja käsittelyä joudutaan jatkamaan niin kauan kuin vesien laatu sitä edellyttää. Alueelle varastoitavat vedet aiheuttavat patosortumien riskiä, mikä kasvaa laajentumisen myötä.

Haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet on esitelty kunkin käsiteltävän aiheen kappaleen lopussa. Lupajaosto esittää, että niin vaikutusten lieventämis- kuin kompensaatiotoimista koostettaisiin vielä tiivistelmät omaksi kappaleekseen eri vaihtoehtojen vertailun johtopäätösten oheen.

Vaikutusten arvioinnin johtopäätöksissä Kolmisopen hyödyntämisen todetaan parantavan olennaisesti Suomen ja EU:n akkujen (nikkeli, koboltti) raaka-aineomavaraisuutta ja edistävän näin hiilineutraalisuuden tavoitteita. Selvityksessä ei kuitenkaan ole arvioitu akkumineraalien kaivamisen ja tuotannon ilmastovaikutuksia, jotka olisivat ajoneuvojen hiiliperäisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä myönteisiä. Toisaalta arvioinnissa ei ole otettu huomioon akkuteknologian jo nykyistä kehittymistä kohti ympäristöystävällisempiä, helpommin saatavilla olevia raaka-aineita sisältäviä akkuja. Vihreän akkuteollisuuden kehityksen myötä tulevaisuudessa ei välttämättä enää edes ole tarvetta nykyisen kaltaisille akkumateriaaleille, mikä aiheuttaa riskin koko Terrafamen laajennushankkeen kannattavuudelle pitkällä aikavälillä. 

Vaihtoehdossa VE2 malminlouhinta jatkuisi Kolmisopen louhinnan jälkeen vielä Kuusilammessa aina vuoteen 2080, jonka jälkeen vasta päästäisiin sulkemaan Kuusilammen louhos sekä lopettamaan primääriliuotus. Tämän jälkeen jatkuisi vielä sekundääriliuotus vähintään viisi vuotta. Keskuspuhdistamo pidettäisiin toiminnassa ja kipsisakka-altaat käytössä niin kauan, kun alueella syntyy puhdistettavia vesiä, eli Terrafamen arvion vielä kymmeniä vuosia tuotannon päätyttyä. Myös muut jälkihoitotyöt sekä suljettujen jätealueiden seuranta kestävät kymmeniä, jopa sata vuotta. Avolouhosten luontainen täyttyminen vesillä arvioidaan kestävän vähintään 60-100, jopa 130 vuotta.

Vaikutuksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon nämä toiminnan ylisukupolviset vaikutukset ja vastuut, ja riskinarvioinnissa tulee ottaa kantaa, mitkä ovat käytännön mahdollisuudet ja haasteet jälkihoidon toteuttamiselle ja vaikutusten seurannalle pitkällä aikajänteellä.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §