Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 8.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 49 LISÄPYKÄLÄ: Lausunto Terrafame Oy:n kaivosalueella olevien vanhojen vesienkäsittelysakkojen loppusijoittaminen -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (lisäpykälä)

KAJDno-2019-380

Valmistelija

  • Tarja Laatikainen, Ympäristönsuojelutarkastaja, tarja.laatikainen@kajaani.fi

Perustelut

Kainuun ELY-keskus pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Terrafame Oy:n kaivosalueella olevien vanhojen vesienkäsittelysakkojen loppusijoittaminen -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunto tulee toimittaa 20.9.2021 mennessä. Asian diaarinumero on KAIELY/482/2018.

Hankevastaava ja hankkeen sijainti 

Hankevastaava Terrafame Oy on akkukemikaalien tuottaja, jonka metallien tuotantoprosessi perustuu bioliuotukseen. Yhtiön päätuotteet ovat nikkeli- ja kobolttisulfaatit, joiden lisäksi yhtiö tuottaa myös sinkkiä. Terrafame Oy osti Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserät Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä vuonna 2015.

Terrafamen kaivospiiri sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan rajalla. Alue on Oulujoen ja Vuoksen vedenjakaja-alueella. Se osa kaivosalueen vesistä, jota ei hyödynnetä tuotannossa, johdetaan käsiteltynä purkuputkea pitkin Nuasjärveen. Lisäksi kaivosalueelta johdetaan vesiä niin sanottuja vanhoja purkureittejä pitkin Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.

Hankkeen kuvaus

Merkittävä osa vuosina 2012–2013 tapahtuneiden kipsisakka-allasvuotojen vuotovesistä padottiin Terrafamen (silloisen Talvivaaran) kaivosalueelle maapohjaisiin altaisiin. Vuodoissa syntyneiden vesien käsittelemiseksi vesivarastoaltaiden läheisyyteen rakennettiin niin sanottuja kenttäpuhdistamoja. Kenttäpuhdistamoilla metallipitoisia ja happamia kipsisakka-altaan vuotovesiä on käsitelty kalkkimaidolla. Kalkkimaidolla käsiteltäessä liukoisessa muodossa olevat metallit saostuvat, sakka laskeutuu altaan pohjalle ja muodostuu vesienkäsittelysakkaa. 

Vesienkäsittelysakka on siis vesien puhdistamisessa muodostuvaa prosessijätettä. Vesienkäsittelysakka on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Terrafamen kaivosalueella pääosin kipsisakka-altaiden vuotovesien käsittelyssä syntynyttä vesienkäsittelysakkaa on laskeutuneena muun muassa maapohjaisten vesivarasto- ja laskeutusaltaiden pohjalla. Osa altaiden pohjalle laskeutuneesta sakasta ja lietteestä on imuruoppaamalla pumpattu geotuubikentillä oleviin geotuubeihin. Geotuubit ovat esimerkiksi polypropeeni- tai polyesterilangasta valmistettuja vettä läpäiseviä säkkejä. Geotuubeissa vesienkäsittelysakasta poistuu vettä ja sakka tiivistyy. Geotuubikentät ovat toimineet vesienkäsittelysakkojen väliaikaisina varastoalueina. 

Vesivarastoalueille tehdasalueen ulkopuolelle sijoitetut pienet kenttäpuhdistamot on korvattu vuonna 2016 tehdasalueelle rakennetulla ja vuonna 2017 käyttöönotetulla Keskuspuhdistamolla. Keskuspuhdistamolla käsitellään prosessiperäiset tai malmin, sivukiven tai prosessijätteiden ja kemikaalien kanssa kontaktissa olleet vedet. Keskuspuhdistamon vesienkäsittelyssä syntyvä vesienkäsittelysakka läjitetään kipsisakka-altaille. Kipsisakka-altaille läjitetään myös metallien talteenoton loppuneutraloinnin sakka.

Maapohjaiset altaat voidaan kunnostaa, koska niissä varastoidut käsittelyä vaativat vedet on käsitelty eikä vanhoilla kenttäpuhdistamoilla enää muodostu vesienkäsittelysakkaa. Käytännössä maapohjaisten altaiden kunnostaminen tarkoittaa laskeutuneen kiintoaineen eli sakan poistamista altaiden pohjalta. Sakan ja veden mahdollisesti pilaama maaperä tulee tutkia ja pilaantuneet maamassat poistaa. Vesienkäsittelysakat ja pilaantuneet maamassat tulee loppusijoittaa eli niille tulee rakentaa erillinen jätealue tai ne tulee sijoittaa jollekin nykyisistä jätealueista. 

Vanhojen vesienkäsittelysakkojen käsittelyä ja loppusijoittamista koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa on katsottu tarpeelliseksi varmistua vesienkäsittelyn jatkuvuudesta kunnostamisen aikana ja sen jälkeen. Keskuspuhdistamolle keskitetyn vesienkäsittelyn edellytyksenä on, että kipsisakka-altailla on riittävästi läjitystilavuutta vesienkäsittelysakoille. Riittävän läjitystilavuuden varmistamiseksi tähän YVA-menettelyyn on sisällytetty neljännen kipsisakka-altaan rakentaminen. 

Sakka-YVA sisältää:

  • maapohjaisissa altaissa olevien, vesienkäsittelyssä muodostuneiden vanhojen sakkojen ja lietteiden poistamisen, käsittelyn ja sijoittamisen erilliselle jätealueelle tai jo käytössä olevalle sakka-altaalle 
  • geotuubikentillä sijaitsevien vesienkäsittelysakkojen loppusijoittamisen 
  • Salmisen järven ja Mourunpuron kunnostuksessa syntyneen haitta-ainepitoisen maa-aineksen loppusijoittamisen
  • neljännen kipsisakka-altaan rakentamisen. 

Loppusijoitusurakan kesto on noin 10 vuotta. Alustavan aikataulun mukaisesti loppusijoitusalue olisi suljettu ja kunnostushanke saatettu päätökseen vuoden 2029 loppuun mennessä.

Arvioitavat vaihtoehdot

Nykytilanne: Sakat ovat peittämättöminä kalvopinnoitetuilla geotuubikentillä sekä maapohjaisissa altaissa. Uuden kipsisakka-allastilavuuden rakentamiseen ei varauduta, eikä Mourunpuron kunnostuksessa syntyneitä haitta-ainepitoisia massoja loppusijoiteta. Tämä vastaa YVA-asettelun VE0-vaihtoehtoa, joka tarkoittaa sitä, että hanketta ei toteuteta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, joten vaihtoehdosta VE0 käytetään YVA:ssa nimitystä nykytilanne.

VE1, Kortelammen jätealue A: Geotuubikenttien sakkojen (380 000 m3) ja Mourunpuron haitta-ainepitoisten massojen (29 000 m3) sijoittaminen paikoilleen. Kunnostettavien massojen (1 159 000 m3) sijoittaminen Kortelammen padon valuma-alueen sisäpuolelle, jonne rakennetaan valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaiset määräykset täyttävä tai vastaavan suojatason tarjoava vaarallisen jätteen loppusijoitusalue, sekä pilaantuneille maille tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Vesienkäsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamolle, jossa muodostuva vesienkäsittelysakka sekä metallien talteenoton loppuneutralointisakka läjitetään kipsisakka-altaille. Vaihtoehto pitää sisällään neljännen kipsisakka-altaan rakentamiseen varautumisen. 

VE2, Kortelammen jätealue B: Geotuubikenttien sakkojen (380 000 m3) ja Mourunpuron haitta-ainepitoisten massojen (29 000 m3) sijoittaminen paikoilleen. Kunnostettavien massojen (1 159 000 m3) sijoittaminen Kortelammen padon valuma-alueen ulkopuolelle, jonne rakennetaan valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaiset määräykset täyttävä tai vastaavan suojatason tarjoava vaarallisen jätteen loppusijoitusalue, sekä pilaantuneille maille tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Vesienkäsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamolle, jossa muodostuva vesienkäsittelysakka sekä metallien talteenoton loppuneutralointisakka läjitetään kipsisakka-altaille. Vaihtoehto pitää sisällään neljännen kipsisakka-altaan rakentamiseen varautumisen. 

VE3, sakkojen hyötykäyttö: Geotuubikenttien sakkojen (380 000 m3) ja Mourunpuron haitta-ainepitoisten massojen (29 000 m3) sijoittaminen paikoilleen. Kunnostettavien massojen (1 159 000 m3) hyötykäyttö kipsisakka-altaiden 1 ja 2 sekä mahdollisesti muiden jätealueiden täyttömuotoilussa sekä osana peiterakennetta. Vesienkäsittely on keskitetty keskusvedenpuhdistamolle, jossa muodostuva vesienkäsittelysakka sekä metallien talteenoton loppuneutralointisakka läjitetään kipsisakka-altaille. Vaihtoehto pitää sisällään neljännen kipsisakka-altaan rakentamiseen varautumisen.

Vaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka muodostuu arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheesta. Molemmissa vaiheissa osalliset voivat esittää mielipiteitään hankkeesta ja yhteysviranomainen pyytää lausuntoja tarpeelliseksi katsomiltaan tahoilta. Arviointi tehdään arviointiohjelman mukaisen suunnitelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima yhtenäinen esitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, mikä sisältää myös arvion ympäristövaikutusten merkittävyydestä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kaikkien tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja -asetuksen (277/2017) edellyttämässä laajuudessa. Arviointimenettelyn tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja kuvata hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset ja kuulla viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. 

Ympäristövaikutusten arvioinnin pääpaino kohdennetaan todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä hankkeen rakentamisen aikaiset että loppusijoituksen ympäristövaikutukset. 

Tässä hankkeessa hankkeen merkittävimmiksi vaikutuksiksi tunnistettiin seuraavat vaikutusluokat:

  • vaikutukset maaperään ja pohjavesiin
  • vaikutukset pintavesiin
  • vaikutukset ilmanlaatuun. 

Kainuun ELY-keskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen yhteysviranomainen. YVA-lain mukaisena hankkeesta vastaavana toimii Terrafame Oy.

Aikataulu

YVA-menettely käynnistyi, kun Terrafame Oy jätti ympäristövaikutusten arviointiohjelman Kainuun ELY-keskukselle 28.3.2019. Vaikutusten arviointi sekä ympäristöteknistä suunnittelua, mm. alueiden kunnostamisen suunnitelma sekä muodostuvan jätealueen suunnitelma, on tehty vuosien 2019-2021 aikana. YVA-menettelyn jälkeen loppuvuonna 2021 Terrafame Oy hakee toteuttamiskelpoiseksi todetulle vaihtoehdolle ympäristölupaa ja vesitalouslupaa. Kipsisakka-altaalle 4 Terrafame Oy hakee ympäristölupaa vuonna 2021 ja sen rakentaminen alkaa alustavan suunnitelman
mukaan loppuvuonna 2022.

Yhteenveto vaikutuksista

Vaihtoehtovertailun perusteella haitallisin vaihtoehto on VE0, jossa kunnostusta ei toteuteta. Kunnostuksessa sakkoja ja lietteitä poistetaan maapohjaisista altaista imuruoppaamalla ja kaivinkoneilla. Tämä työvaihe on kaikissa tarkasteltavissa toteutusvaihtoehdoissa sama, joten vaihtoehdot eroavat ainoastaan loppusijoitusratkaisun osalta. Näin ollen vaihtoehtojen VE1-VE3 välillä ei kunnostusvaiheessa ole merkittäviä eroja.

Kunnostusvaiheen merkittävimmäksi haitalliseksi vaikutukseksi arvioidaan vesistökuormituksen vähäinen kasvu johtuen kunnostettavien vesivarastoaltaiden osittaisesta tyhjentämisestä ja työnaikaisesta vesienkäsittelystä. Hankkeesta aiheutuva lisäkuormitus on kuitenkin luonteeltaan väliaikaista (ajoittuen vuosille 2022-2027) ja tapahtuu voimassa olevien kuormituskiintiöiden puitteissa, joten vaikutukset Nuasjärven fysikaalis-kemialliselle tai ekologiselle tilalle jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Kaikki vesistöön kohdistuva kuormitus voidaan kuitenkin kokea uhkaksi vesistön käytölle ja siten ihmisen elinoloille.

Kunnostusvaiheessa muodostuu pölyä, mutta pölyn arvioidaan jäävän kaivospiirin sisäpuolelle. Pölyämistä on myös mahdollista hallita työteknisin keinoin. Hankkeella on kunnostusvaiheessa liikennettä lisäävä vaikutus. Liikenne lisääntyy pääosin kaivospiirin sisäpuolella, mutta materiaalien ja työvoiman kuljettaminen kohteelle lisää hieman myös kaivospiirin ulkopuolella tapahtuvaa liikennöintiä. Vaihtoehto 1 arvioitiin haitallisimmaksi, sillä siinä liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa sekä se lisäisi jonkin verran enemmän liikennettä kaivosalueen ulkopuolella. Hanke ei aiheuta sellaista melua, tärinää tai valohaittaa, joka voitaisiin erottaa kaivoksen normaalista toiminnasta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa 

Kunnostaminen ja rakentaminen lisäävät luonnonvarojen käyttöä. Vaihtoehto 1 vaatii enemmän luonnonvarojen käyttöä kuin vaihtoehdot 2 ja 3. Kunnostusvaiheen aikana poistetaan kasvillisuutta, joten sillä on vähäinen haitallinen vaikutus kasvillisuuteen kaivospiirin sisäpuolella. Puuston poisto ei kuitenkaan kavenna liito-oravan potentiaalista elinaluetta kaivospiirin sisäpuolella. Kunnostus- ja rakennusvaiheen maisemakuvan muutos rajautuu hankealueelle ja kaivospiirin sisälle, joka on jo itsessään voimakkaasti muutettua ympäristöä. Kunnostusvaiheella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristön kohteisiin. Kunnostus ja rakentaminen lisäävät merkittävästi ja kohtalaisen pitkäkestoisesti työvoiman tarvetta alueella, joten sillä on myönteinen vaikutus elinkeinotoimintaan.

Erot loppusijoituksen toteutusvaihtoehtojen VE1-3 välillä ovat vähäisiä ja kaikki edustavat ympäristön kannalta kestävää ratkaisua. Loppusijoitusvaihtoehto voidaan näin ollen valita teknis-taloudellisen toteutettavuuden perustella. Kunnostussuunnitteluun on jo valikoitunut vaihtoehto VE2, jossa loppusijoitusalue sijoittuu Kortelammin padon ulkopuolelle. Vaihtoehdon etuina ovat alueella jo valmiina olevat moreenivarannot sekä Kortelammen säilyminen puhtaan veden varastona, mikä osaltaan parantaa kaivosalueen vesienhallintaa. 

Hanke vapauttaa kaivoksen keskusvedenpuhdistamolta puhdistuskapasiteettia, kun kunnostetuilta välivarastoaltailta ei enää tarvitse johtaa hulevesiä puhdistamolle käsiteltäväksi. Tällöin kaivoksen kyky vastata odottamattomiin vesienhallinnan häiriötilanteisiin paranee.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä ajalla 20.7.–17.9.2021 Kajaanin kaupungin Infossa sekä sähköisenä ympäristöhalliinnon verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/kolmisoppiYVA.

Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 421 4397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto toteaa lausuntonaan Terrafame Oy:n kaivosalueella olevien vanhojen vesienkäsittelysakkojen loppusijoittaminen -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavaa: 

Vanhojen vesienkäsittelysakkojen siirtäminen pois maapohjaisilta varastoaltailta ja loppusijoittaminen erilliselle jätealueelle tai niiden osittainen hyödyntäminen kipsisakka-altaiden täyttömuotoilussa on tarpeen sakkojen nykyisestä varastoinnista ympäristöön kohdistuvien haittojen vuoksi. Vesienkäsittelysakkojen ja lietteiden hyödyntäminen eri kohteiden täyttö- ja peittomuotoilussa vähentäisi uuden kivimateriaalin käytön tarvetta samoin kuin uusien jätealueiden rakentamisen tarvetta, mikä olisi kiertotalouden idean mukaista. Tämä edellyttää jätejakeiden haittaominaisuuksien ja käyttökelpoisuuden huolellista selvittämistä, ettei hyödyntämisellä aiheuteta maaperän, pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen riskiä. Lupajaosto muistuttaa, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pohjavesiin ja että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.

Vaihtoehdoissa V1 ja V2, joissa vesienkäsittelysakat sijoitetaan kokonaan uudelle erilliselle jätealueelle, sakkojen aiheuttamat ympäristöriskit ovat paremmin hallittavissa. Lupajaosto toteaakin näiden vaihtoehtojen olevan ympäristön kannalta suositeltavampia. Samoin geotuubien ja Mourunpuron kunnostuksessa syntyneiden massojen loppusijoittaminen nykyisille paikoilleen on hyvin perusteltavissa. Kunnostustyön yhteydessä sakat ja lietteet tulee käsitellä ja sijoittaa siten, että niistä ei aiheudu maaperän tai vesien pilaantumista. Loppusijoitusalueiden pinta- ja pohjarakenteet tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen (331/2013) vaarallisen jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden vaatimusten mukaisesti.

Mahdollisen kipsisakka-altaiden korottamisen osalta tulee suunnittelussa ottaa huomioon kasvava pohjarakenteisiin kohdistuva paine, mikä lisää pohjarakenteen rikkoutumisen riskiä. Ajan myötä mahdollisten pinta- ja pohjarakenteiden halkeamisten seurauksena jätetäyttöihin pääsee sade- ja hulevesiä, jotka synnyttävät kontaminoituneita suotovesiä. Näitä joudutaan keräämään ja käsittelemään keskuspuhdistamolla, mikä edellyttää keräyksen ja keskuspuhdistamon toiminnan ylläpitämistä vielä vuosikymmeniä. 

Vaihtoehtojen vertailun yhteenvedon ja suunnitteluun valitun vaihtoehdon osalta herää kysymys, onko vaikutusten arvioinnin johtopäätökset tehty aidosti arviointitulosten perusteella. Ihmetystä herättää varsinkin loppusijoitusvaiheen yhteenvetotaulukossa esitetyt vaikutukset, jossa vaikutusten merkittävyys ja sanallinen arviointi eivät aina vastaa toisiaan. Vaikutuksen kuvauksessa on voitu mainita haittavaikutuksia, mutta vaikutuksen merkittävyys on kuitenkin arvioitu myönteiseksi. Näin eri vaihtoehdoille VE1-VE3 ei ole saatu eroa, vaikka niitä vaikutusten kuvausten mukaan olisi ollut. Kokonaisvaikutusten vertailussa käytetty pisteytys on näin ollen johtanut siten tilanteeseen, jossa parhaimman kokonaispisteen saanutta vaihtoehtoa VE3 ei kuitenkin ole valittu kunnostussuunniteluun, vaan vaihtoehto VE2. Vaihtoehdon VE3 toteuttamisen on todettu olevan haaste kipsisakan kuivatuksen ja läjitysmenetelmän kehityshankkeelle, mutta tätä ei ole vaikutusten yhteenvedossa avattu tai johtopäätöksissä tarkasteltu. Vaihtoehto VE1 sai arvioinnissa yhtä suuret pisteet kuin vaihtoehto VE2, mutta sen hylkäämistä jatkosuunnittelusta ei ole perusteltu. 

Lupajaosto toteaakin, että vaikka ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu asianmukaisesti ja riittävästi, tulosten tulkinnan ja johtopäätösten osalta selostus on vaillinainen, jopa tarkoitushakuinen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja objektiivista tietoa ennen päätöksentekoa ja näin vähentää tai kokonaan ehkäistä hankkeen haitallisista ympäristövaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa. Tämä edellyttää tasapuolista ja riippumatonta tulosten tulkintaa ja näihin perustuvaa johtopäätösten tekoa.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §