Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 24.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Poikkeamislupahakemus määräala 205-407-7-56, Siikaniemi

KAJDno-2020-803

Valmistelija

  • Osmo Nuutinen, Kaavasuunnittelija, osmo.nuutinen@kajaani.fi

Perustelut

Hakija hakee lupaa rakentaa uuden asuinrakennuksen (190 k-m²), saunan (30 k-m²) ja huoltorakennuksen (100 k-m²).

Määräala on omarantainen rajautuen Kajaaninjoen ja Polvilantien väliin, jota kautta kulku määräalalle tapahtuu. Alueella on osuuskunnan vesi- ja viemäriverkko, joihin rakentaminen on liitettävissä.

Kyseessä on Kajaani keskustaajama 2015 osayleiskaavaan kuuluva pinta-alaltaan noin 0,8320 ha:n suuruinen määräala, jota koskee kaavamerkintä
AT-2/3, maaseutumainen asuntoalue, pääasiassa maataloutta palveleva alue, joka soveltuu myös asumiseen. Kauttaviivan jälkeen oleva luku ilmoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 ha.

Kajaani keskustaajama 2015 osayleiskaava ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 44 § 1 mom. ja 72 §:n 1 mom. tarkoittama kaava, jossa erityisesti on määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
  
Osayleiskaavan merkitty AT-2/3 alue muodostuu nykyisellään neljästä tilasta 407-7-36, 407-7-38, 407-7-56 ja 407-7-79. Tiloista 407-7-38 on muodostunut vuonna 1985 ja muut tilat vuonna 2016. Kaikkien tilojen kantatila on Polvila 407-7-32.
  
Yleiskaavan vahvistumisajankohtana vuonna 1993 on tiloista ollut voimassa Polvila kantatila tunnuksella 7-36 ja siitä muodostettu tila 7-38. Molemmilla tiloilla on ollut asuinrakennus AT-2/3 alueella. 

Vuonna 2016 Polvila tila on lohkottu niin, että on muodostunut kolme kiinteistöä; 407-7-56, 407-7-79 ja 407-7-80. Tilojen 407-7-56 ja 407-7-79 rantapalstat muodostavat yhdessä tilojen 407-7-36 ja 407-7-38 kanssa AT-2/3   kaavamerkinnän mukaisen alueen. Polvila tilalle kuulunut asuinrakennus on  lohkomisen yhteydessä jäänyt tilalle 407-7-79.
Lohkominen on perustunut osakkaiden tekemään jakosopimukseen, jossa on todettu tilan 407-7-56 rantapalstan muodostavan yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan.

POIKKEAMISEN TARVE JA TOIMIVALTA
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72§ mom. 1.

Hakija hakee lupaa saada poiketa voimassa olevasta Kajaani keskustaajama 2015 oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta, jossa ei ole erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, ja rakentaa asuinrakennuksen ja talousrakennukset paikalle, joka on osa kaavamerkintää AT-2/3, maaseutumainen asuntoalue.

Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27§, Kvalt 29.5.2017, voimaantulo 1.6.2017.
Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston tehtävät ja toimivalta kohta 1.

Toimivalta poikkeamisluvan myöntämisestä on Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla.

KAAVATILANNE
Maakuntakaava:
Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssä aluetta koskee seuraavat kaavamerkinnät.

Taajatoimintojen alue (A):
Merkinnällä A osoitetaan asumisen hallinnon, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikka-alueiden ja taajatoimintojen sijoittumisalueita niihin liittyvine liikenne-, virkistys-, puisto- ja erityisalueineen. Taajamatoimintojen alueiden yksityiskohtaisempi rajaus ja laajuus sekä toiminnallinen osa-aluejako ratkaistaan kuntakaavoituksella.

Maa- ja metsätalousalueet (M):
Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueelle voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Rantojen käyttöä koskeva yleinen suunnittelumääräys:
Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin.
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.

Yleiskaava:
Lääninhallituksen 31.5.1993 vahvistamassa Kajaani keskustaajama 2015 osayleiskaavassa aluetta koskee merkintä AT-2/3, maaseutumainen asuntoalue, jonka määräys kuuluu:

Pääasiassa maataloutta palveleva alue, joka soveltuu myös asumiseen. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 ha. 
Kauttaviivan jäljessä oleva luku ilmoittaa alueella sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. RakJ sallimien asumiskäyttöön tarkoitettujen rakennusten lisäksi saa alueelle rakentaa maatalouskäyttöä tai liitännäiselinkeinona harjoitettua palvelua tai ympäristöhäiriöitä tuottamatonta teollisuutta palvelevia rakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 200m².  Olemassa olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata, mutta ei uudestaan rakentaa jos rakennuspaikan koko ei täytä annettua minimikokoa ja RakJ:n etäisyysmääräyksiä.

Peruste ja sovellus: Olemassa oleva taaja-alue, jota ei ole tarkoitus asemakaavoittaa, koska alueella ei ole viemäriverkostoa, ainoastaan vesijohto. Rakentamisessa noudatetaan RakJ:n määräyksiä. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen kaavassa ilmoitetun lukumääränkin puitteissa edellyttää poikkeuslupaa.

Asemakaava:
Alueella ei ole asemakaavaa, eikä sellaista ole vireillä eikä suunnitteilla.

Rakennusjärjestys:
Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5 m. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 m. Palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 m lähemmäs rajaa, eikä 20 m lähemmäs rakennusta, joka sijaitsee toisen maalla. Saman rakennuspaikan rakennuksista etäisyyttä tulisi olla vähintään 12 m.

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ranta-alueella:
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöön.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua.
Rantaviivalla tarkoitetaan ylimmän veden korkeuden muodostamaa rantaviivaa tai vesistöillä missä sitä ei ole määritelty rantaviiva on luonnontilaisen kasvillisuuden rajassa.

Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulevat olla sellaiset, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimeen puuttomaan rantamaisemaan ei sallita uudisrakentamista ilman asemapiirustuksessa esitettävää rannan suojapuuston istuttamista.

Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee päärakennuksen (asuinrakennus tai loma-asunto), jonka kerrosala on enintään 120 m², etäisyyden tulee olla vähintään 30 m rantaviivasta. Suuremman päärakennuksen etäisyydet rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 m. Vähimmäisetäisyydet mitataan aina rakennuksen lähimmästä seinästä tai sen katosten kantavista pilarilinjoista.
Ranta-alueella samalle rakennuspaikalle ja samaan pihapiiriin saa rakentaa enintään yhden 2-kerroksisen ja kaksiasuntoisen loma-asunnon ja enintään
30 krs-m² saunarakennuksen. Kaksiasuntoisen loma-asunnon sijasta saa rakentaa yksiasuntoisen enintään 2-kerroksisen loma-asunnon ja toisen 2-kerroksisen loma-asunnon enintään 50 krs-m² rakennusoikeuden puitteissa. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksia saa rakentaa enintään 5 kpl.

Ranta-alueella lomarakentamisen enimmäiskerrosala rakennuspaikalla saa olla 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Loma-asunnon enimmäiskerrosala saa olla 170 m². Asuinrakentamisen enimmäiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Alueella ei ole luontokohteita, suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta.

KUULEMINEN
Hakija on kuullut neljää rajanaapuria. Heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, puh. 044 7100297 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisluvan seuraavin perusteluin ja ehdoin.

PERUSTELUT
Kyseessä on Kajaani keskustaajama 2015 osayleiskaavan kaavamerkinnän AT-2/3 mahdollistama kolmas rakennuspaikka.
Osana AT-2/3 aluetta olevan tilan 407-7-36 rakennusoikeus on osoitettu kaavassa MT-alueella tilan 407-7-80 Partalanniemen palstan länsipuolelle.
Rakennuspaikka ja rakennushanke täyttävät kaavan ja voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset.
Rakentaminen on liitettävissä alueella olevaan viemäri- ja vesijohtoverkkoon.
Poikkeaminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua.
Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle, ei vaikeuta rakennetun kulttuuriympäristön suojelun tavoitteiden saavuttamista, eikä johda merkittävään rakentamiseen.

EHDOT
Hakijan on liityttävä alueella olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon. Rakennuslupavaiheessa rakennuspaikalla on tehtävä pohjatutkimus perustamistavan selvittämiseksi.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 171-174 §.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (Poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100  OULU
 Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
 Faksi: 029 56 42841
 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh. 029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika: klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 260 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.