Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 19.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston tiedoksi merkittävät asiat

KAJDno-2020-1623

Valmistelija

  • Tarja Laatikainen, Ympäristönsuojelutarkastaja, tarja.laatikainen@kajaani.fi
  • Paula Malinen, Ympäristönsuojelutarkastaja, paula.malinen@kajaani.fi

Perustelut

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 17.3.2021 pyytänyt Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Lassila & Tikanoja Oyj:n Kajaanin yksikön siirtokuormaus- ja käsittelylaitoksen toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja toiminnanaloittamisluvasta. Laitos sijaitsee Kajaanin kaupungissa Tihiseniemen teollisuusalueella Sokajärventiellä kiinteistöllä 205-7-4-2. Lausunto on toimitettu 23.4.2021 (lausunto oheisliitteenä). (KAJDNo-2021-298)

Oulujärven vesistötarkkailutulokset vuodelta 2020:
Oulujärven ja sen ympäristön vesistötarkkailun piiriin kuuluivat vuonna 2020 Kainuun Voima Oy:n lämpövoimala, Kajaanin kaupunki, Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimusasema, Puolangan Kotilan jätevedenpuhdistamo sekä Paltamon taajama. UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaan toiminta on loppunut joulukuussa 2008, ja vesistötarkkailuvelvoite on päättynyt vuoteen 2016. 

Vuonna 2020 Oulujärveen kohdistuva pistekuormitus oli peräisin lähinnä taajamajätevedenpuhdistamoilta, jotka nykyisellään käsittelevät myös tarkkailuun kuuluvan teollisuuden jätevedet. Suurin yksittäinen kuormittaja oli Kajaanin Veden Peuraniemen jätevedenpuhdistamo, jonka kuormituksen aiheuttama laskennallinen ravinnepitoisuuslisä oli fosforin osalta 0,2-0,4 µg/l ja typen osalta 37–62 µg/l. Oulujärveen tulevan pistekuormituksen määrä on etenkin fosforin ja happea kuluttavan aineksen (BOD7) osalta pienentynyt murto-osaan 1990-luvun ja 2000- luvun alun tilanteeseen verrattuna. Pistekuormituksen lisäksi Oulujärveen kohdistuu hajakuormitusta mm. maa- ja metsätaloudesta, turvetuotantoalueilta ja haja-asutuksesta.

Vuonna 2020 sademäärä oli 35 % tavanomaista tasoa suurempi, ja virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvoa suurempia. Kajaaninjoen vedenlaatu oli kokonaisuutena hyvä. Ympäristöhallinnon tarkkailutulosten perusteella jokiveden typpipitoisuudet kasvoivat alavirtaan päin ja myös sähkönjohtavuusarvoissa ja kokonaisfosforipitoisuuksissa oli havaittavissa lievää nousua.

Vesistötarkkailutulosten perusteella Oulujärven ja Paltajärven vedenlaatu oli vuonna 2020 hyvä. Kesän kokonaisravinteiden määrä viittasi Oulujärvellä lähinnä karuun vesistöön ja klorofylli-a-pitoisuudet karuun tai rehevään vesistöön. Sokajärven ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevään tai rehevään vedenlaatuun. Tarkkailutulokset viittasivat Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä hyvään–erinomaiseen ekologiseen tilaan. Paltajärvessä ja Sokajärvessä ekologisen tilan indikaattoriarvot vaihtelivat erinomaisen ja tyydyttävän tilan välillä. 

Oulujärven ympäristön taajamien ja jätevedenpuhdistamoiden alapuolisissa, virtaamiltaan pienissä purkuvesistöissä oli edellisvuosien tapaan havaittavissa ajoittain koholla olevia ravinnepitoisuuksia.

Kainuun turvetuotantosoiden tarkkailutulokset vuodelta 2020:
Oulujärven valuma-alueella Kainuussa on kaikkiaan 24 turvetuotantoaluetta, joista 2020 tarkkailussa olleista kohteista tuotantoa oli kuudella kohteella ja lisäksi kuusi kohdetta oli tuotantokunnossa. Kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) oli 1 255 ha, josta tuotannossa olevaa pinta-alaa 485 ha (39 %). Kunnostusvaiheessa olevaa alaa ei ollut. 

Tuotantokuntoista, mutta ei tuotannossa olevaa eli levossa olevaa alaa oli 254 ha. Tuotannosta poistunutta 578 ha ja jälkikäytössä olevaa alaa 91 ha. Tuotannossa oleva pinta-ala on ollut korkeimmillaan vuonna 2007 ja siihen verrattuna vuoden 2020 tuotantopinta-ala oli 72 % pienempi.

Turvetuotannon vuosipäästölaskennassa käytettiin Kainuun turvetuotantoalueiden omia ominaispäästöarvoja tai tarvittavin osin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua yhdistettyä ominaispäästöaineistoa. Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 2020 olivat 224 524 kg CODMn (kemiallinen hapenkulutus), 250 kg fosforia, 9 510 kg typpeä ja 41 832 kg kiintoainetta. Päästöt olivat kaikilta osin edellisvuotta suuremmat, mutta selvästi (24-46 %) pienemmät kuin vuosina 2011–2019 keskimäärin (lukuun ottamatta CODMn, joka oli kasvanut 12 %), eron oltua suurimmillaan kiintoaineen vuosipäästöissä. 

Majasaaren jätekeskuksen velvoitetarkkailutulokset vuodelta 2020:
Majasaaren jätekeskuksen alueella muodostuvat puhtaat vedet johdetaan ojien kautta ulos alueelta ja likaiset ja lievästi likaantuneet vesijakeet johdetaan esikäsittelyn kautta käsittelyyn. Puhdistettavia jätevesiä muodostuu käsittelykentillä ja loppusijoitusalueista. Alueella on ollut pitkään oma jätevedenpuhdistamo. Vanha puhdistamo poistettiin käytöstä elokuussa 2018. Saman vuoden lokakuussa 2018 oli tarkoitus ottaa käyttöön uusi jätevedenpuhdistamo, mutta muutamien keskeisten osatoimitusten myöhästymisen vuoksi tämä ei toteutunut. Laitos saatiin tuotantokäyttöön lokakuussa 2019. Puhdistamo on suunniteltu käsittelemään loppusijoitusalueilta ja kenttäalueilta tulevia likaisia vesiä. Laitoksen mitoitusvirtaama on noin 50 000 m³/v.

Vuonna 2020 puhdistamo ei saavuttanut ensimmäisellä puolivuotisjaksolla ympäristölupaehtoja. Toisella puolivuotisjaksolla kokonaistypelle asetettu puhdistustehon lupaehto saavutettiin, muutoin lupaehtoja ei saavutettu. Laitoksella tehtiin ensimmäisen puolivuotisjakson aikana 40,6 m³ ohitus ja toisella puolivuotisjaksolla 1 266 m³ ohitus. 

Kaatopaikkavesien käsittelyyn kuuluvat puhdistuskäsittelyn jälkeen vesistöön johdettavan veden laadun ja virtaaman tarkkailu. Päästötarkkailua on suoritettu hulevesien ojamittapadolla ja kokonaiskuormitusmittapadolla Hulevesien ojamittapadolla sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja typpipitoisuudet olivat selvästi koholla, mutta pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin kokonaiskuormitusmittapadolla. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat koholla. 

Kokonaiskuormitusmittapadolla  tammi-joulukuussa sähkönjohtavuusarvot sekä kloridi- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat kaatopaikkavesille tyypillisen korkeita. Kaatopaikkavesien kokonaistypestä pääosa oli ammoniumtyppeä, jota syntyy jätteen anaerobisen hajoamisen lopputuotteena. Kokonaiskuormitusmittapadolla havaittiin lokakuussa paljon rautaa, mangaania ja sinkkiä sekä jonkin verran kuparia, kromia, lyijyä ja nikkeliä. Arseenia havaittiin pieniä määriä.

Pintavesitarkkailu tehdään kolme kertaa vuodessa kesäkuussa, heinäkuussa ja syyskuussa. Pintavesinäytteet otetaan kuudesta havaintopisteestä vesien virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolelta ja kolmesta pisteestä kaatopaikkavesien virtaussuunnassa virtausreitin yläpuolelta 

Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Jätekeskuksen alapuolinen vesistö on humuspitoinen ja runsasravinteinen. 

Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kaikilla havaintopisteillä lievästi rehevien tai rehevien vesien tasoa, lukuun ottamatta heinäkuun Kivijärven pitoisuutta, joka oli erittäin rehevien vesien tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin Niittyjoen ylä- ja alaosalla korkeampia kuin muilla havaintopisteillä.

Pohjavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa seitsemästä pohjavesiputkesta. Kaatopaikan etelä-, lounais-,  ja länsipuolella kaatopaikan vaikutukset ilmenivät selvästi kohonneina sähkönjohtavuusarvoina ja kloridipitoisuuksina. 

Saastuneiden maiden kapselointialueen tarkkailukaivojen pH oli toukokuussa neutraali ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia. Raskasmetallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia tai alle määritysrajan. Tarkkailukaivoissa havaittiin kuitenkin pieniä määriä kromia, kuparia, lyijyä, nikkeliä ja sinkkiä.

Seuraava kokous on 16.6.2021 kokoustila Brahe ja Teams.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Merkitsee tiedoksi.

Päätös

Lupajaosto keskusteli tiedoksi merkittävien asioiden yhteydessä kuntalaiselta tulleesta kirjeestä. Lupajaosto tutustuu asiaan ja laatii kirjallisen vastauksen.

Merkitsi tiedoksi.


Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §