Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 17.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 12 Lausunto KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

KAJDno-2018-3

Valmistelija

  • Tarja Laatikainen, Ympäristönsuojelutarkastaja, tarja.laatikainen@kajaani.fi

Perustelut

Lausunto KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

KaiCell Fibers Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) kuuluvan arviointiselostuksen. Kainuun ELY-keskus on varannut Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausunnon antamiseen arviointiselostuksesta. Lausunto tulee jättää 5.3.2021 mennessä. Asian diaarinumero on KAIELY/69/2020.

Hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja suunnittelutilanne

KaiCell Fibers Oy suunnittelee uuden biojalostamon rakentamista Kainuuseen Paltamon kuntaan Kylänpuron alueelle. Biojalostamotontin rakennuskuntoon saattaminen edellyttää tasausta ja maansiirtotöitä. Tehdasalueen pintakerrokset pitää poistaa ennen maanrakennustöitä. Läjitettävien pintamaiden määrä on arviolta enintään 5 Mm3.

KaiCell Fibers Oy on selvittänyt maamassojen läjitysalueen perustamista varsinaisen tehdasalueen ulkopuolelle mahdollisimman lähelle tehdasaluetta, jotta maamassojen kuljetustarve pystyttäisiin minimoimaan. KaiCell Fibers on tehnyt sopimuksen pintamaan läjitystä varten määräalasta, jonka pinta-ala on 49 hehtaaria. Alueelle olisi tarkoitus rakentaa maan kuljetuksen edellyttämiä väliaikaisia teitä, maa-ainesten läjityskasa sekä hulevesien selkeytysaltaat. Perustettavalle läjitysalueelle sijoitetaan vain tontin tasauksessa syntyviä puhtaita maa-aineksia. Läjitysalueelle ei sijoitu teollista toimintaa. Maansiirtotyön arvioitu kesto on noin 1-2 vuotta.

Maamassojen läjityspaikan perustaminen liittyy suoraan KaiCell Fibers Oy:n biojalostamohankkeeseen. 

Hankealue ja hankeen kuvaus

Maamassojen läjitysalue sijaitsee Paltamossa Kylänpuron teollisuusalueeseen liittyvällä alueella, noin kolme kilometriä Paltamon keskustasta itään. Läjitykseen varattu maa-alue sijaitsee välittömästi biojalostamotontin luoteisrajalla. Hankealue on rakentamatonta, pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua puustoista suoaluetta.

Ennen läjityksen aloittamista maastosta poistetaan puusto ja rakennetaan sisäinen tieyhteys tehdasalueelta. Suunnitellun läjitysalueen koko on noin 32 ha. Läjitys tehdään luonnon maapohjan varaan. Läjityspenkereen syrjäyttämä turve poistetaan pengerryksen edetessä. Poistettu turve läjitetään alueelle muiden maamassojen mukana. Pengerryksen suurin korkeus maanpinnasta on 20 metriä. Jyrkimpien luiskien kaltevuus on 1:3. Penger ympäröidään avo-ojalla.

Läjitettävät maamassat ovat puhtaita ylijäämämaita, eikä maaperässä ole tiedossa olevia haitta-aineita. Täytön aikana ja täytön jälkeen pintavalunnan mukana tulee kiintoainekuormitusta, joka hallitaan alueen eteläpuolelle toteutettavilla laskeutusaltailla. Valumavedet johdetaan täyttöalueelta pintavaluntana ja kootaan ympärysojilla ja johdetaan alueen eteläpuolelle toteutettaviin laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaista valumavedet voidaan johtaa kuten normaalit hulevedet ojia pitkin purkuvesistöön. Laskeutusaltaita tehdään kaksi kappaletta peräkkäin. Laskeutusallas 1 on pienempi ja poistaa karkean kiintoaineksen vedestä. Laskeutusallas 2 on suurempi tilavuudeltaan ja poistaa hienompaa kiintoainesta vedestä. Laskeutusaltaat tyhjennetään tarvittaessa. Läjitystyön ollessa käynnissä altaiden täyttyminen tarkistetaan viikoittain ja tyhjennetään tarvittaessa. Altaissa tulee olla yli 1 metrin vesikerros koko alalla, jotta laskennallinen viivytystilavuus toteutuu. Kertyvä kiintoaine on puhdasta maa-ainesta ja voidaan palauttaa ylijäämämaan läjitysalueelle.

Läjitystoiminnan loputtua maamassojen läjitysalue joko jätetään maisemoitumaan luontaisesti tai se voidaan metsittää alueelle luontaisesti soveltuvien puulajien taimilla. Laskeutusaltaat toteutetaan loivilla luiskilla ja täyttötyön päätyttyä altaat tyhjennetään. Tämän jälkeen altaisiin kerääntyy täyttöalueelta tulevaa kiintoainetta ja altaiden vesisyvyys vähenee. Altaiden annetaan kasvittua luonnollisesti. Purku-uoman toimivuus tarkistetaan vuosi täyttötyön päätyttyä ja avataan tarvittaessa.

Hankkeen YVA-menettely

Hankkeen YVA-menettely on aloitettu 1.6.2020, jolloin YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle. Arviointiselvityksiä oli laadittu arviointiohjelmaa varten ja näitä tukevia maastoselvityksiä on tehty kesän 2020 aikana. YVA-selostus on jätetty yhteysviranomaiselle tammikuussa 2021. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen tekee perustellun päätelmänsä YVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisena toimii Kainuun ELY-keskus.

YVA-lain mukaan arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa on keskitytty merkittävimpiin vaikutuksiin. 

YVA-menettelyssä on tarkasteltu seuraavia hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja:

VE0: Maamassojen läjitysaluetta ei toteuteta Kyläpuron alueelle. Ylijäämämaat kuljetetaan läjitettäviksi muualle.

VE1: Maamassojen läjitysalue toteutetaan Paltamon biojalostamon tehdastontin luoteispuolelle 49 hehtaarin suuruiselle alueelle. Läjitettävä maa-aineksen määrä on enintään 5 Mm3.

Maankaatopaikka vaatii YVA-lainsäädännön mukaisen YVA-menettelyn, jos alue on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

Hankkeen ympäristövaikutukset

Tässä YVA-menettelyssä ympäristövaikutusten arviointi on tehty maanläjitystoiminnoille ja sen vaatimille rakenteille hankkeen koko elinkaaren ajalta. Vaikutuksia on tarkasteltu siten erikseen perustamisvaiheen ja täyttövaiheen aikaisina sekä toiminnan lopettamisen jälkeisinä vaikutuksina. 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan ympäristövaikutuksen ilmeneminen ja kohteen herkkyys sekä arvioidaan muutoksen suuruutta verrattuna nykytilaan. Herkkyyden ja muutoksen suuruuden perustella määritellään vaikutuksen merkittävyys. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään hankkeen keskeisimpiin merkittävimpiin vaikutuksiin. 

Tämän hankkeen keskeisimpien vaikutukset oletetaan kohdistuvan:

  • luonnonoloihin
  • pintavesiin (hulevedet)
  • ilmanlaatuun (pöly)
  • äänimaisemaan (melu)
  • maaperään sekä pohjavesiin 
  • maisemaan
  • ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen (virkistyskäyttö) sekä
  • yhteisvaikutuksiin (biojalostamohanke).

Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Tarkastelualueen rajaus on pyritty määrittämään niin laajaksi, että merkittäviä ympäristövaikutuksia ei voida olettaa ilmenevän tarkasteltavan alueen ulkopuolella. 

Arvioidut vaikutukset

Vaihtoehto 0

Vaihtoehdon VE0 toteutuessa maanläjitys tapahtuu muualla kuin Paltamon alueella, joten Paltamon maisemakuvaan ei tapahdu muutosta. Tällöin muutokset muodostuvat vain biojalostamon maisemavaikutuksista. Muualle kuljetettavan maa-aineksen läjittämisestä voi aiheutua vaikutuksia niin maa- tai kallioperään tai pohjaveteen, mutta niitä ei ole voitu arvioida tässä yhteydessä.
Vaihtoehdossa VE0 biojalostamon rakentamisessa syntyvät maa-ainekset kuljetetaan valtatietä 22 pitkin muualle, mikä lisää valtatien raskasta liikennettä (arvio 18 kk ajan 666 ajoneuvoa/vrk) ja melutaso tien vaikutusalueella nousee nykyisestä 3-4 desibeliä. Kasvavalla liikenteellä on vaikutusta myös liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen.

Vaihtoehto 1

Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä linnustoon ja eläimistöön

Alueella ei esiinny huomionarvoista kasvillisuutta, linnustoa, eläimistöä tai direktiivilajiston potentiaalisia elinympäristöjä ja kasvupaikkoja. Hankkeen kokonaisvaikutukset luontoarvoille arvioidaan siten merkittävyydeltään vähäisiksi.

Vaikutukset pintavesiin

Vaihtoehdossa VE1 maanläjitysalueen purkuojassa, jonka pituus maanläjitysalueelta Oulujärveen on noin 1 km, suurimmat virtaamat kasvavat hieman maanläjitysalueen käytön aikana, joka on noin puolitoista vuotta. Maanläjitysalueelta lähtevän veden sisältämä kiintoaine voi aiheuttaa ojan pohjan liettymistä ja lähtevän veden sameus ja rautapitoisuus saattavat vaikuttaa ojan ulkonäköön maanläjitysalueen käytön aikana. Maanläjitysalueen käytön ja sulkemisen aikana vaikutuksen merkittävyys arvioidaan purkuojassa pieneksi. Vaikutuksia ei arvioida olevan hankkeen missään vaiheessa Oulujärvessä purkuojan edustalla.

Vaikutukset maa- ja kallioperään

Vaihtoehdossa VE1 maaperään kohdistuu vaikutuksia pintamaakerrosten kuorimisesta sisäisen tieyhteyden linjauksella sekä avo-ojan ja laskeutusaltaiden rakentamisesta. Maamassojen läjitys syrjäyttää maakerroksia ja tiivistää maapohjaa, millä on merkitystä lähinnä tekniseltä kannalta. Maaperä voi pilaantua pienialaisesti polttoaine- ja öljyvuotojen seurauksena. Kuivana aikana voi esiintyy pölyämistä. Pöly ei aiheuta maaperän pilaantumista. Vaikutusten merkittävyys on vähäinen kielteinen. Kallioperään ei kohdistu vaikutuksia.

Vaikutukset pohjaveteen

Vaihtoehdossa VE1 maarakentaminen voi vaikuttaa paikallisesti ja pienimuotoisesti pohjaveden muodostumiseen muuttamalla pintavaluma-alueiden rajoja ja imeytymisolosuhteita. Muutokset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Pohjaveden laatuun voi paikallisesti kohdistua riskejä polttoaine- ja öljyvuodoista. Vaikutusten ei arvioida aiheuttavan mainittavia muutoksia pohjaveden muodostumiseen tai laatuun, joten vaikutusten merkittävyyden on arvioitu olevan luokassa ei vai-kutusta.

Melu- ja tärinävaikutukset

Vaihtoehdossa VE1 merkittävimmät melupäästöt syntyvät varsinaisen läjitystoiminnan aikana. Arvion perusteella läjitystoiminnan meluvaikutus on paikallinen, eikä hankkeella ole merkittäviä vai-kutuksia lähimpänä olevien asuin- ja lomarakennusten melutasoihin. Vaihtoehdon VE1 melu- ja tärinävaikutukset ovat kokonaisuutena lähinnä merkityksettömät.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Maamassan kuormauksesta, siirrosta ja läjityksestä syntyvien pölypäästöjen arvioidaan aiheutuvan lähinnä massojen kuljetuksesta, jolloin pyöriin jäävää hienoainepitoista maata karisee ajotielle ja leviää kuivuttuaan liikenteen vaikutuksesta pölynä ympäristöön. Kaivuu ei aiheuta merkittävää pölyämistä, koska maa-aines on valtaosin luonnonkosteaa. Myöskään kuormien purku ei aiheuta huomattavaa pölyämistä paitsi tuulisina päivinä kuivimpina vuodenaikoina. 

Vaikutukset ja suurimmat pitoisuudet rajoittuvat toiminnallisen alueen välittömään läheisyyteen, käytännössä lähinnä työmaatien lähiympäristöön ja työmaa-alueelle. Tehdyn arvion perusteella läjitystoiminnasta syntyvä pölyvaikutus ilman pölypäästöjen rajoitustoimia, voi nostaa väliaikaisesti työmaatien ja työmaa-alueen lähiympäristön pölyaltistusta. Läjitystoiminnan kestoksi on arvioitu noin puolitoista vuotta, joten hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun ovat lyhytkestoisia.

Laaditun arvion perusteella ilmanlaadun raja-arvot eivät ylity lähimpien asuin- tai lomarakennusten kohdalla. Ilmapäästöjen merkittävyys on siten kokonaisuudessaan vähäinen kielteinen.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Alueen esivalmistelusta ja siihen liittyvistä rakennustöistä aiheutuu lähiympäristöön melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia. Läjityksen aikana merkittävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat liikenteestä biojalostamotontin ja läjitysalueen välillä. Liikenteestä ja maanmassojen siirrosta syntyy lähiympäristöön myös tässä vaiheessa melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia sekä pakokaasupäästöjä. Läjitystoiminnan päätyttyä alue suljetaan ja maisemoidaan, minkä seurauksena ympäristöön kohdistuvat vaikutukset vähenevät.

Hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat lyhytaikaisia häiriövaikutuksia. Vaikutukset keskittyvät pääasiassa hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Hankkeen kielteiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu merkitykseltään pieneksi.

Hankkeen lähialueen merkittävin virkistyskäyttömuoto on metsästys. Muita alueen käyttömuotoja ovat marjastus ja sienestys. Läjitysalue poistuu Paltamon Metsästysseuran metsästyskäytöstä ainakin alueen raivauksen ja läjityksen aikana. Kokonaisuutena tarkastellen läjityshankkeen kielteiset vaikutukset virkistyskäyttöön arvioidaan merkittävyydeltään vähäisiksi.

Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan terveysvaikutuksia.

Vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön

Vaihtoehto VE1 ei katsota olevan ristiriidassa alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön kanssa. Suunnitellun läjitysalueen lähellä ei ole sellaisia maankäytön muutoksille herkkiä toimintoja, joihin hankkeen toteutuminen vaikuttaisi. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen arvioidaan kokonaisuudessaan merkityksettömiksi.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 

Biojalostamon rakenteet peittävät maanläjitysalueen näkyvyyttä niin tiealueella kuin Oulujärven vesialueella, ja aluetta ympäröivä puusto peittää näkyvyyden useimpiin muihin ilmansuuntiin lähiympäristössä. Maanläjitysalue saattaa näkyä Kiehimänvaaran vaara-asutukselle, mutta vaikutukset jäävät todennäköisesti koskemaan yksittäisiä näkymälinjoja. Maanläjitysalue tulee kohoamaan samalle tasolle kuin alueen luontaiset maastonmuodot pohjoissuunnassa, mikä vähentää maisemavaikutuksia. Muutoksen voimakkuus jää vähäiseksi.

Yhteisvaikutus biojalostamonhankkeen kanssa

Molempien hankkeiden yhteisvaikutuksien osalta arviointiselostuksessa todetaan läjitysalueen laajentavan biojalostamon rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia eli ne ovat osa laajempaa vaikutusaluetta. Yhteisvaikutuksiltaan maanläjitysalue ei lisää biojalostamon aiheuttaman muutoksen voimakkuutta.

Arviointiselostus on nähtävillä ajalla 1.2.2021–5.3.2021 internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/biojalostamonlajitysalueYVA.

Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 4214 397 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto antaa seuraavan lausunnon KaiCell Fibers Oy:n Paltamon biojalostamon maamassojen läjitysalueen YVA-selostuksesta:

Arviointiselostus on selkeästi laadittu ja se antaa hyvän yleiskuvan suunnitellusta hankkeesta ja toteutetusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pitää sitä kuitenkin edelleen puutteellisena mm. liikenteen vaikutusten, ilmastovaikutusten ja luonnonvarojen käyttöön kohdistuvien vaikutusten osalta.

Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esitti YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa liikennevaikutusten arviointia vaihtoehdossa VE0, jossa läjitettävät maamassat kuljetettaisiin muualle. Koska läjitettäviä maita on arviolta 5 Mm3, ei tälle määrälle välttämättä löydy koko seutukunnan alueelta yhtä tarpeeksi tilavaa maanläjityspaikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi useammalle läjitysalueelle hajautettua sijoittamista, ja siten hajautettua eri etäisyyksille ulottuvaa liikennettä päästöineen ja muita hajautettuja läjitykseen liittyviä ympäristövaikutuksia.

Vaikutusten arvioinnissa näitä muualle kohdistuvia maanläjityksen aiheuttamia liikenteen, maankäyttöön tai luonnonvarojen käyttöön liittyviä vaikutuksia ei ole yritetty arvioida, mikä johtaa siihen ajatukseen, että vaihtoehto VE0 ei ole ollut todellinen tarkasteltava vaihtoehto.  Vaikka maanläjityspaikan perustaminen biojalostamon läheisyyteen olisi monin tavoin perustelua, YVA-menettelyn olisi tullut antaa aitoa vertailutietoa.

Läjitettävien puhtaiden maiden samoin kuin läjityspenkereeltä poistettavan turpeen laatua, lajittelua ja hyötykäyttöä olisi tullut selvittää laajemmin. Läjittävien kaivumaiden hyötykäyttö muussa rakentamisessa vähentää neitseellisten maa-aineskohteiden käyttöönoton tarvetta. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittikin, että vaikutusten arviointiin lisätään hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen. Vaikutukset olisivat eittämättä positiiviset ja vähintäänkin hiilineutraalit siinä tilanteessa, kun maiden hyötykäyttöä pystytään edistämään. 

Maiden massiivisella läjittämisellä hankealueelle on puolestaan negatiivinen vaikutus niin maa-aineksen ja sen sisältämän ravinteiden kadon kuin läjitysalueen alle jäävän maa-alan, samoin kuin alueen luontaisen metsän pintamaan ja kasvillisuuden poistumisen myötä. Varsinkin suon turvekerroksen poistamisella ja maanpainumisella on vaikutuksia hankealueen vesitalouteen ja kasvihuonekaasutaseisiin. Läjitystoiminta aiheuttaa vuosikymmeniä kestäviä ilmastovaikutuksia niin hiilidioksidia sitovan kasvi- ja turvepeitteen poistumisen kuin itsessään kasvihuonekaasupäästöjä synnyttävän maankaatopaikan myötä, ennen kuin nämä palautuisivat.

Maanpinnan kuorimisen myötä alueelta huuhtoutuu kiintoainesta, joka sisältää myös vesistöä kuormittavia ravinteita ja humusaineita. Näiden huuhtoumien sekä pölyhaittojen ehkäisemiseksi Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että läjitysalueen toteuttaminen tehdään vähitellen alueen käyttöönoton edetessä niin, että paljaana oleva maan pinta-ala on kerrallaan mahdollisimman pieni ja se kasvitetaan mahdollisimman nopeasti täyttökorkeuden saavuttua. Silloin maa-aines ei pääse leviämään pölynä ympäristöön tai kulkeutumaan hulevesien mukana vesistöön. Luontainen kasvittuminen ei ole tarpeeksi nopeaa. Hulevesien laskeutusaltaat tulee rakentaa ennen varsinaisen läjitystyön aloittamista ja ne pitää pitää toiminnassa vielä vuosia täytön lopettamisen jälkeen, kunnes läjitysalueen maanpainuminen on päättynyt ja kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumien maankaatopaikalta vähentynyt.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §