Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 16.6.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 35 Päätös poikkeamislupahakemukseen 205-403-1-264, Koutaniemi

KAJDno-2021-323

Valmistelija

  • Osmo Nuutinen, Kaavasuunnittelija, osmo.nuutinen@kajaani.fi

Perustelut

PERUSTELUT

Kyseessä on Koutaniemi-Sarvivaara-Vuoreslahti osayleiskaavan loma-asunto-alueella, RA-2/5, sijaitseva rakennuspaikka, jonka pinta-ala on 6002 m² ja jolla on rantaviivaa noin 60 m.

Rakennuspaikalle on tarkoitus rakentaa 161 k-m²:n asuinrakennus, 89 k-m²:n autotalli ja 15 k-m²:n rantasauna, yhteensä 265 k-m².

Rakentaminen on liitettävissä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Saarentieltä.

Rakennuspaikka kuuluu Koutaniemen itäalueeseen, jonka Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt käyttötarkoituksen muutoksille soveltuvaksi alueeksi. Kyseisellä alueella loma-asunnon käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset (Kvalt 10.2.2020, § 4).

 

POIKKEAMISEN TARVE JA TOIMIVALTA

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §,171§

Hakija hakee poikkeamista oikeusvaikutteisen Koutaniemi-Sarvivaara-Vuoreslahti osayleiskaavan käyttötarkoituksesta, loma-asunnon muuttaminen pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi ja  rakennusoikeudesta.

Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 §, Kvalt 29.5.2017, voimaantulo 1.6.2017:

Ympäristöteknisen lupajaoston tehtävät ja toimivalta, kohta 1:

Toimivalta poikkeamisluvan myöntämisestä on Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla.

 

KAAVATILANNE

Kainuun Maakuntakaava:

Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssä aluetta koskee seuraavat kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset:

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, M

Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueelle voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Matkailun vetovoima-alue, mv

Matkailun vetovoimamerkinnällä mv osoitetaan maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisältyvät matkailukeskusten alueet ja niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus.

Rantojen käyttöä koskeva yleinen suunnittelumääräys:

Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.

Asemakaava: Alueella eikä sen läheisyydessä ole voimassa olevaa asemakaavaa, eikä sellaista ole suunnitteilla.

Yleiskaava: Alueella on voimassa 23.6.1997 vahvistettu Koutaniemi-Sarvivaara-Vuoreslahti oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Hakemuksen kohdetta koskee seuraava kaavamerkintä ja -määräys:

RA-2/1, loma-asuntoalue:

Kautta viivan jäljessä oleva luku osoittaa alueella sallittujen loma-asuntojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla 0,2–0,3 ha ja siihen kuuluvan rantaviivan pituuden omarantaisilla rakennuspaikoilla 40–50 m.

Rakennuspaikat tulee ryhmittää siten, että yhteisen rakentamattoman rantaviivan pituus on mahdollisimman suuri ja yhteensä vähintään ½ niiden tilojen rakentamattomasta rantaviivasta, joista rakennuspaikat on muodostettu. Aluetta ei saa käyttää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutusta.

Rakennusjärjestys:

Rakentaminen ranta-alueelle:

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ranta-alueella:

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöön.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua.

Rantaviivalla tarkoitetaan ylimmän veden korkeuden muodostamaa rantaviivaa tai vesistöillä missä sitä ei ole määritelty rantaviiva on luonnontilaisen kasvillisuuden rajassa.

Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulevat olla sellaiset, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimeen puuttomaan rantamaisemaan ei sallita uudisrakentamista ilman asemapiirustuksessa esitettävää rannan suojapuuston istuttamista.

Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee päärakennuksen (asuinrakennus tai loma-asunto), jonka kerrosala on enintään 120 m², etäisyyden tulee olla vähintään 30 m rantaviivasta. Suuremman päärakennuksen etäisyydet rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 m. Vähimmäisetäisyydet mitataan aina rakennuksen lähimmästä seinästä tai sen katosten kantavista pilarilinjoista.

Ranta-alueella samalle rakennuspaikalle ja samaan pihapiiriin saa rakentaa enintään yhden 2-kerroksisen ja kaksiasuntoisen loma-asunnon ja enintään

30 krs-m² saunarakennuksen. Kaksiasuntoisen loma-asunnon sijasta saa rakentaa yksiasuntoisen enintään 2-kerroksisen loma-asunnon ja toisen 2-kerroksisen loma-asunnon enintään 50 krs-m² rakennusoikeuden puitteissa. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksia saa rakentaa enintään 5 kpl.

Ranta-alueella lomarakentamisen enimmäiskerrosala rakennuspaikalla saa olla 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Loma-asunnon enimmäiskerrosala saa olla 170 m². Asuinrakentamisen enimmäiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Alueella ei ole luontokohteita, suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakennuspaikan läheisyydessä on Saarentien ympäristössä ranta-alueelle sijoittuen yksi pysyvän ympärivuotisen asumisen asunto ja kaksi loma-asuntoa. Rajanaapuriin on luvitettuna hakemusta vastaava hanke.

KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEN EDELLYTYKSET

Kaupunginvaltuuston 10.2.2020, § 4, hyväksymän maankäyttö-poliittisenohjelman kappaleessa Poikkeamiset ja käyttötarkoituksen muutokset muutoksen edellytyksistä todetaan:

”Käyttötarkoituksen muutos voidaan myöntää, mikäli rakennuspaikka täyttää Maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset, muut poikkeamisen edellytykset ja lisäksi rakennus täyttää asuinrakennukselle asetetut rakennustekniset vaatimukset. Käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä rakennuspaikan rakennusoikeus ei kasva. Lisäksi käyttötarkoituksen muutos vaatii aina rakennusluvan, jonka myöntää rakennusvalvonta”.

Reunaehtoina rakennuspaikalle on, että se on liitetty/liitettävissä viemäriverkkoon, talousveteen ja sähköverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m² ja sille on käyttökelpoinen kulkuyhteys ja sen etäisyys taajamakouluun/taajaman palvelukeskittymän on enintään 10 km.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 116 §) rakennuspaikalle asetetut vaatimukset:

-    Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään

2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Muut poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §)

-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

-   ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista;

-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

-    ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

KÄYTTÖTARKOITUKSENMUUTOKSEN EDELLYTYSTEN TÄYTTYMINEN

Rakennuspaikka sijaitsee sellaisella kaupunginvaltuuston, 10.2.2020, § 4, hyväksymillä alueella, jolla loma-asunnon käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi poikkeamisluvalla, mikäli rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset. Rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset.

RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET

Kyseessä on uudisrakentaminen. 

KUULEMINEN

Kaupunki on kuullut kirjeitse 11.5.2021, määräaika 25.5.2021, kahta (2) rajanaapuria, joilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

 

Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen, puh. 044 7100297 tai sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisluvan käyttötarkoituksen muutokselle ja rakennusoikeuden ylitykselle seuraavin perusteluin ja ehdoin:

Perustelut

Käyttötarkoituksen muutos toteuttaa Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittista ohjelmaa 2019–2022, jossa on määritelty Kajaanin yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiseksi ohjaamiseksi yhdenmukaisin kriteerein alueet, jotka soveltuvat käyttötarkoituksen muutoksille loma-asunnoista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kyseiset alueet ja näin ollen kyseinen rakennuspaikka tukeutuvat olemassa olevaan palveluverkkoon ja taajamakoulujen läheisyyteen aiheuttamat yhdyskuntarakenteen hajautumista. Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan asutuksen yhteyteen ja tehostaa vesi- ja viemäriverkostojen käyttöä sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella.

Rakennuspaikka

-   täyttää pinta-alan osalta vähimmäisvaatimukset

-   täyttää MRL:n 116 §:n muut rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset

-   on liitettävissä vesi- ja viemäriverkkoon

-   on liitettävissä sähköverkkoon

-   rakennuspaikalle on olemassa sen käyttötarkoitusta vastaava tieyhteys

-   kaavan mitoitus ei kasva

-   rakennusoikeuden ylitys on vähäinen, 6 %

 Edellä mainituin perusteluin poikkeaminen

-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

-   ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista

-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista

-   ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen

Ehdot

Rakentaminen on liitettävä alueella olevaan vesi- ja viemäriverkkoon.

Rakennuslupavaiheessa rakennuspaikalla on tehtävä pohjatutkimus perustamistavan selvittämiseksi.

Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 171- 174 §.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (Poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100  OULU
 Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
 Faksi: 029 56 42841
 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh. 029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika: klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 260 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.