Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 15.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Päätös poikkeamislupahakemuksesta 205-410-9-440, Koutaniemi

KAJDno-2022-637

Valmistelija

  • Enja Valkonen, Kaavasuunnittelija, enja.valkonen@kajaani.fi
  • Kirsi Kyllönen, kaavasuunnittelija, kirsi.kyllonen@kajaani.fi

Perustelut

KUVAUS
Kyseessä on Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara -osayleiskaavan loma-asuntoalueella (RA-2/2) sijaitseva omarantainen rakennuspaikka, pinta-ala 2,495 ha, jolla on rantaviivaa noin 310 m. Osa rakennuspaikasta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (maisema-alue) (MY-vm).

Rakennuspaikalla sijaitsee vapaa-ajan asuinrakennus (167 k-m2) ja autotalli/katos (78 k-m2). 

Rakennuspaikka on liitetty osuuskunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. Kulku rakennuspaikalle tapahtuu Koutaniementien kautta. 

Rakennuspaikka on vapaa-ajan asuinrakennuksen rakentamisen yhteydessä korotettu tulva-alueen yläpuolelle. 

Rakennuspaikka kuuluu Koutaniemi itä -alueeseen, jonka Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt käyttötarkoituksen muutoksille soveltuvaksi alueeksi. Kyseisellä alueella loma-asunnon käyttötarkoitus voidaan muuttaa pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi, mikäli rakennuspaikka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset ja muut poikkeamisen edellytykset (Kvalt 10.2.2020, § 4). 

Poikkeamislupahakemus 24.05.2022 (saapunut 25.05.2022), oheisliite


POIKKEAMISEN TARVE
Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §, 171 §.

Hakija hakee poikkeamista oikeusvaikutteisen Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara -osayleiskaavan käyttötarkoituksesta, loma-asunnon muuttamisesta pysyväksi ympärivuotiseksi asunnoksi. 

POIKKEAMISEN TOIMIVALTA
Poikkeamisen toimivalta on ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolla (Kajaanin kaupungin hallintosääntö 27 §, KV 29.5.2017, voimaantulo 1.6.2017; Kajaanin kaupungin hallintosäännön päivitys 31.5.2021, voimaantulo 1.8.2021).

KAAVATILANNE
Kainuun maakuntakaava
Valtioneuvoston 29.4.2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaava 2020:ssä ja 24.2.2020 voimaan tulleessa Kainuun vaihemaakuntakaava 2030:ssa aluetta koskee seuraava kaavamerkintä ja suunnittelumääräykset:

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, M:
Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainestenottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueelle voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Rantojen käyttöä koskeva yleinen suunnittelumääräys:
Ranta-alueita tulee kehittää viihtyisinä asumisen ja virkistyksen alueina huomioon ottaen vapaa-ajan, osa-aika- tai pysyvän asumisen tarpeet. Alueiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota sähköisten palvelujen saatavuuteen, olemassa olevaa infrastruktuuriin sekä ympärivuotisen käytön edellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet, luonnon- ja maisema-arvot sekä vesi- ja energiahuollon järjestäminen.

Yleiskaava
Alueella on voimassa 23.6.1997 vahvistettu Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara -osayleiskaava. Hakemuksen kohdetta koskee seuraavat kaavamerkinnät ja -määräykset:

RA-2/2, Loma-asuntoalue:
Kauttaviivan jäljessä oleva luku osoittaa alueella sallittujen loma-asuntojen rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakennuspaikan koon tulee olla 0,2–0,3 ja siihen kuuluvan rantaviivan pituuden omarantaisilla rakennuspaikoilla 40–50 m. Rakennuspaikat tulee alueella ryhmittää siten, että yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan pituus on mahdollisimman suuri ja yhteensä vähintään ½ niiden tilojen rakentamattomasta rantaviivasta, josta rakennuspaikat on muodostettu. Aluetta ei saa käyttää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutusta. 

MY-vm, maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja, maisema-alue:
Alueelle saa rakentaa vain alueella harjoitettavaa maa- ja metsätaloutta palvelevia vähäisiä talousrakennuksia. Alueella tapahtuvat metsänhoitotoimenpiteet eivät tarpeettomasti saa vaikeuttaa ulkoilukäyttöä eivätkä tuhota merkittäviä ympäristöarvoja. Alueelle määrätään RakL 31 §:n nojalla RakL 124a § 1 mom mukainen toimenpidekielto. Aluetunnuksen jäljessä oleva indeksi osoittaa alueen tärkeimmän käyttötarkoituksen, johon alueen käyttö on sopeuduttava. 

Asemakaava
Alueella ei ole asemakaavaa. Keskustaajaman asemakaavoitettu alue on noin 2700 m etäisyydellä kaakkoon.


Rakennusjärjestys
Rakentaminen ranta-alueelle:

Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella:
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen rakennuksen sopeuttamiseksi mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää. Puuston tarkoituksenmukainen harventaminen on sallittua. 

Rantaviivalla tarkoitetaan ylimmän veden korkeuden muodostamaa rantaviivaa tai vesistöillä missä sitä ei ole määritelty rantaviiva on luonnontilaisen kasvillisuuden rajassa. Rakennusten etäisyydet rantaviivasta ja sijainnit rakennuspaikalla tulevat olla sellaiset, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimeen puuttomaan rantamaisemaan ei sallita uudisrakentamista ilman asemapiirustuksessa esitettävää rannan suojapuuston istuttamista.

Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee päärakennuksen (asuinrakennus tai loma-asunto), jonka kerrosala on enintään 120 m², etäisyyden tulee olla vähintään 30 m rantaviivasta. Suuremman päärakennuksen etäisyydet rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 m. Vähimmäisetäisyydet mitataan aina rakennuksen lähimmästä seinästä tai sen katosten kantavista pilarilinjoista.

Lomarakentamisen ja asuinrakentamisen määrä ranta-alueella: 
Ranta-alueella samalle rakennuspaikalle ja samaan pihapiiriin saa rakentaa enintään yhden 2-kerroksisen ja kaksiasuntoisen loma-asunnon ja enintään 30 krs-m² saunarakennuksen. Kaksiasuntoisen loma-asunnon sijasta saa rakentaa yksiasuntoisen enintään 2-kerroksisen loma-asunnon ja toisen 2-kerroksisen loma-asunnon enintään 50 krs-m² rakennusoikeuden puitteissa. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksia saa rakentaa enintään 5 kpl.

Ranta-alueella lomarakentamisen enimmäiskerrosala rakennuspaikalla saa olla 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Loma-asunnon enimmäiskerrosala saa olla 170 m². Asuinrakentamisen enimmäiskerrosala saa olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

LUONNONSUOJELU JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Alueella ei ole luontokohteita, suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistolain mukaisia kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi loma-asuntoa ja neljä vakituista asuinrakennusta. 

KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSEN EDELLYTYKSET 
Kaupunginvaltuuston 10.2.2020, § 4, hyväksymän maankäyttöpoliittisen ohjelman kappaleessa ”Poikkeamiset ja käyttötarkoituksen muutokset” todetaan:
”Käyttötarkoituksen muutos voidaan myöntää, mikäli rakennuspaikka täyttää Maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetetut vaatimukset, muut poikkeamisen edellytykset ja lisäksi rakennus täyttää asuinrakennukselle asetetut rakennustekniset vaatimukset. Käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä rakennuspaikan rakennusoikeus ei kasva. Lisäksi käyttötarkoituksen muutos vaatii aina rakennusluvan, jonka myöntää rakennusvalvonta”.

Reunaehtoina rakennuspaikalle on, että se on liitetty/liitettävissä viemäriverkkoon, talousveteen ja sähköverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m² ja sille on käyttökelpoinen kulkuyhteys ja sen etäisyys taajamakouluun/taajaman palvelukeskittymän on enintään 10 km.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 116 §) rakennuspaikalle asetetut vaatimukset:
Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Muut poikkeamisen edellytykset (MRL 171 §):
-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
-   ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista;
-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
-    ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

RAKENNUSTEKNISET VAATIMUKSET
Kyseessä on olemassa oleva lomarakennus, joka täyttää ympärivuotisen asuinrakennuksen rakennustekniset vaatimukset.  

Ote poikkeamislupakartasta, oheisliite

KUULEMINEN
Hakija on kuullut kirjeitse kolmea (3) rajanaapuria, joilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

Lisätietoja asiasta antaa kaavasuunnittelija Enja Valkonen, puh. 040 159 6873 tai kaavasuunnittelija Kirsi Kyllönen, puh. 040 131 9437, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi@kajaani.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto myöntää poikkeamisluvan käyttötarkoituksen muutokselle seuraavin perusteluin:

Perustelut
Käyttötarkoituksen muutos toteuttaa Kajaanin kaupungin maankäyttöpoliittista ohjelmaa 2019–2022, jossa on määritelty Kajaanin yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaiseksi ohjaamiseksi yhdenmukaisin kriteerein alueet, jotka soveltuvat käyttötarkoituksen muutoksille loma-asunnoista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Rakennuspaikka täyttää käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset ja muut poikkeamisen edellytykset. Kyseinen rakennuspaikka tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon ja taajamakoulujen läheisyyteen, eikä aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan asutuksen yhteyteen ja tehostaa vesi- ja viemäriverkostojen käyttöä sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella.

Rakennuspaikka
-   täyttää pinta-alan osalta vähimmäisvaatimukset
-   täyttää MRL:n 116 §:n muut rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset
-   on liitetty vesi- ja viemäriverkkoon
-   on liitetty sähköverkkoon
-   rakennuspaikalle on olemassa sen käyttötarkoitusta vastaava tieyhteys
-   kaavan mitoitus ei kasva

 Edellä mainituin perusteluin poikkeaminen
-   ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle
-   ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista
-   ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
-   ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 171–174 §. 

Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava kahden (2) vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Maksut
Myönteinen päätös 440 euroa. Kielteinen päätös 220 euroa. 

Päätös

Hyväksyi.

Tiedoksi

Asianosainen

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS   (Poikkeamisluvat)

 

Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen (päätöksen antopäivämäärä käy ilmi päätöksestä)  ja sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa lupajaoston päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valituskirjelmässä ilmoitettava

- valittajan nimi ja kotikunta
 - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
 - päätös, johon haetaan muutosta
 - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
 - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois-Suomen  hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.  Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa  https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituskirjelmän toimittamisesta faksina tai sähköpostina säädetään tarkemmin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

 
 Käyntiosoite: Isokatu 4, 3. krs, 90100  OULU
 Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
 Faksi: 029 56 42841
 Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
 Puh. 029 56 42800 (vaihde)
 Virka-aika: klo 8.00–16.15
 

Valituksista perittävät maksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 270 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.