Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, kokous 11.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 71 Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston tiedoksi merkittävät asiat v. 2019

KAJDno-2018-1399

Perustelut

Kajaanin Majasaaren jätekeskuksen velvoitetarkkailutulokset 2018:

Jätemäärät
Vuonna 2018 Majasaaren jätekeskukseen vastaanotettiin yhteensä 50 442 tn jätettä, josta 2 068 tn oli vaarallista jätettä. Jätetäyttöön loppusijoitettua jätettä oli yhteensä 2 140 tn, josta suurin osa oli rakennusjätettä. Öljyisiä maita vastaanotettiin noin 2 520 tn ja sekalaista yhdyskuntajätettä 30 730 tn.

Penkoista vapautuvaa metaania Majasaaressa kerättiin ja poltettiin joko soihdussa tai omaan käyttöön (kaasukattila) yhteensä noin 245 tn, josta vapautui energiaa 4,31 GWh (omaan käyttöön 0,308 GWh, loput soihdussa). Metaania vapautui ilmakehään laskennallisesti noin 483 tn.

Kaatopaikkavesien tarkkailu
Kaatopaikkavesien tarkkailuun kuuluvat puhdistuskäsittelyn jälkeen vesistöön johdettavan veden laadun ja virtaaman tarkkailu. Päästötarkkailua suoritetaan ohjelman mukaan kuukausittain näytteenotoilla bioroottorille tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä sekä kolmelta mittapadolta, jotka on sijoitettu puhdistetun veden purkupisteen alapuolelle ja alueen kokonaiskuormitusta osoittavalle alueelle. Lisäksi tarkkaillaan jätekeskuksen tie- ja piha-alueelta valuvien hulevesien laatua kolme kertaa vuodessa.

Bioroottorille tulevan ja siitä lähtevän veden laadun tarkkailua ei vuonna 2018 tehty lainkaan, joten vesienkäsittelyn puhdistustehoa ei voitu laskea. Helmikuussa kokonaiskuormituspisteestä ja mittapatojen pisteiltä ei otettu näytteitä lainkaan. Heinäkuussa mittapadolta ei saatu edustavaa näytettä ja lisäksi elokuusta lähtien pisteen näytteenotto keskeytettiin, koska uusi puhdistamo oli valmistunut.

Puhdistetun veden purkupisteen alapuolella sijaitsevalla mittapadolla veden sähkönjohtavuus- sekä CODCr- ja BOD7-arvot ja kloridi-, kokonaisravinne- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeita tai erittäin korkeita tammi–kesäkuussa. Pitoisuuksissa esiintyi suuria pitoisuusvaihteluita. Pääosa kokonaistypestä esiintyi kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan ammoniumtyppenä. Vesi oli värillistä ja sameaa, siinä oli kaatopaikan haju ja hygieeninen laatu oli välttävä/huono.

Myös jäteaseman laskuojan mittapadolla pitoisuusvaihtelut olivat osin huomattavia. Sähkönjohtavuus- sekä CODCr-arvot ja kloridi-, kokonaisravinne- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeita tai erittäin korkeita tammi–joulukuussa. Vesi oli värillistä ja sameaa ja siinä oli kaatopaikan haju. Huleveden sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuudet olivat selvästi koholla. Elokuussa vedessä oli myös erittäin paljon kiintoainetta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat melko alhaiset.

Pintavesitarkkailu
Pintavesitarkkailu tehdään kolme kertaa vuodessa kesäkuussa, heinä–elokuussa ja syyskuussa. Pintavesinäytteet otetaan kuudesta havaintopisteestä vesien virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolelta ja kolmesta pisteestä kaatopaikkavesien virtaussuunnassa kaatopaikkavesien virtausreitin yläpuolelta. Kaatopaikkavesien vaikutus näkyi Koljosensuolta laskevassa vedessä selvästi muita vesistöpisteitä korkeampina sähkönjohtavuusarvoina ja kloridipitoisuuksina. Kokonaisfosforia ja erityisesti kokonaistyppeä vedessä oli runsaasti. Suurin osa kokonaistypestä oli ammoniumina ja huomattava osa kokonaisfosforista oli liukoisessa
fosfaattimuodossa Vesi oli erittäin tummaa, etenkin syyskuussa kiintoainepitoista sekä selvästi sameaa ja siinä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Kesä- ja elokuun havaintokerroilla veden kiintoainepitoisuus oli alhaista tasoa. Veden happitilanne vaihteli välttävästä huonoon ja veden hygieeninen laatu vaihteli hyvästä huonoon.

Kylkiäisessä, Kivijärvessä tai Mainuanjärvessä veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Niittyjoen alapuolisessa pisteessä sekä vertailupisteissä Mammonjoessa sekä Niittyjoen yläosalla sähkönjohtavuusarvot ja kloridipitoisuude olivat alhaisia Jätekeskuksen alapuolinen vesistö on humuspitoinen ja runsasravinteinen. Kaikilla havaintokerroilla kokonaisfosforipitoisuudet olivat kaikilla havaintopisteillä rehevien vesien tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin Niittyjoen ylä- ja alaosalla korkeampia kuin muilla havaintopisteillä. Pennasenpurossa sekä Niittyjoen alaosalla liukoisen fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli melko suuri, muilla havaintopisteillä huomattavasti pienempi. Epäorgaanisen typen pitoisuudet jäivät melko alhaisiksi kaikilla kaatopaikan alapuolisilla pisteillä Niittyjoen alapuolista pistettä lukuun ottamatta.

Niittyjoen alaosalla kaatopaikan vaikutus oli havaittavissa korkeintaan lievästi. Niittyjoen alapuolisessa vesistössä (Kylkiäinen, Kivijärvi ja Mainuanjärvi) analyysitulosten perusteella kaatopaikkavesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa.

Pennasenpurossa havaittiin Niittyjoen alaosan tavoin muita havaintopisteitä hieman korkeampia sähkönjohtavuusarvoja. Kloridipitoisuuksia pitoisuudet olivat kuitenkin vain korkeintaan lievästi koholla. Majasaaren jätekeskuksen alueelta ei kuitenkaan todennäköisesti pääse kulkeutumaan valumavesiä Pennasenpuroon, vaan muita pisteitä heikompi veden laatu johtuu muista kuormittavista tekijöistä.

Pohjavesitarkkailu
Kaatopaikan vaikutukset ilmenivät selvästi kaatopaikan eteläpuolella kolmessa näytepisteessä ja lounais- ja länsipuolella yhdessä näytepisteessä kohonneina sähkönjohtavuusarvoina ja typpipitoisuuksina. Myös kloridipitoisuudet olivat osin selvästi koholla. Pääosin heikosta happitilanteesta johtuen rautapitoisuudet olivat korkeita. Myös mangaanipitoisuudet olivat koholla tai korkeita. Kaatopaikan lounaispuolella rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alhaisia ja myös happitilanne oli muita suuntia hieman parempi. Kaatopaikan lounaispuolella veden pH oli lähellä neutraalia kun muualla pH:t olivat happaman puolella.
Aistinvaraisessa tarkastelussa vesi oli hajutonta tai vedessä oli selvä haju (lanta, maaturve, kaatopaikka). Vesi oli pääosin värillistä ja sameaa.

Jätekeskuksen vesitase 2018
Laskennallisesti vuonna 2018 kaatopaikka-alueelta muodostui likaisia vesiä noin 16 000 m³, joista puhdistettiin mittausten mukaan noin 2 200 m³. Alueelta muodostuvista likaisista vesistä on puhdistettu vain 14 %, mikä on huomattavasti edellisvuosia huonompi tulos. Heikomman tuloksen aiheuttivat lukuisat käyttökatkokset ja puhdistamon käytöstä poisto elokuussa uuden puhdistamon rakennustöiden takia.

Edelleen epävarmuuksia vesimääriin tuovat mittauksiin liittyvät epätarkkuudet ja oletukset laskennassa. Lisäksi alueella johdetaan pumppaamoihin vesiä, joiden määrää ei tunneta. Vesien kierrätys jätetäyttöihin on ollut selvästi aikaisempia vuosia vähäisempää. Tämä on nähtävissä osin jätetäytön A sisäisen veden pinnan tasoissa, mutta ei juuri jätetäytön B sisäisen veden pinnan tasoissa.

Tulosten perusteella vuonna 2018 alueen vesien keräily ja puhdistus toimivat edellisvuosia huonommin. Vuonna 2018 sadanta oli selvästi aikaisempia vuosia pienempi, minkä johdosta  alueelta muodostui vähemmän käsiteltäviä vesiä.

Lupajaoston kevään 2020 kokoukset:

15.1. tarvittaessa, 12.2., 11.3., 15.4., 13.5. ja 17.6.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jari Kauppinen, Suunnittelupäällikkö, jari.kauppinen@kajaani.fi

Lupajaosto merkitsee tiedoksi.

Päätös

Lupajaosto merkitsi tiedoksi.


Muutoksenhaku

 

Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §