Kuvaus
Ympäristöteknisellä toimialalla on valmisteltu vuosittainen kaavoituskatsaus alueidenkäyttölain (AKL 7 §) mukaisesti. Katsauksessa esitellään Kajaanin kaupungissa ja Kainuun liitossa vireillä olevat sekä lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet, jotka eivät ole vaikutuksiltaan vähäisiä. Kaavoituskatsaus on keskeinen tiedollinen perusta kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle kunnan kaavoitusprosesseihin ja kaavojen sisältöön.
Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain ja sitä voidaan tarvittaessa tarkistaa vuoden aikana. Katsauksessa esitettyjen hankkeiden lisäksi voi käynnistyä kiireellisiä kaavahankkeita, joista tiedotetaan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja tarvittaessa paikallislehdessä. Keväällä julkaistavassa Kajaanin kaupungin tiedotuslehdessä kaavoituskatsaus jaetaan kaikkiin talouksiin.
Katsauksessa esitetyt kaavahankkeet perustuvat vuosien 2023–2026 maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Uuden kaavoitusohjelman laadinta vuosille 2027–2030 käynnistetään alkuvuodesta samanaikaisesti maanpoliittisen ohjelman kanssa. Päivitettävässä kaavoitusohjelmassa linjataan muun muassa uudet asemakaavoitettavat pientaloalueet.
Kaavoituksen painopiste on lähivuosina kaupungin elinvoimaa ja työpaikkakehitystä vahvistavissa puhtaan siirtymän energiahankkeissa sekä näitä hyödyntävissä toiminnoissa, kuten datakeskuksissa. Kaavoituskatsauksessa esitetyt aikataulut ovat tavoitteellisia, ja niiden toteutumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kaavoihin liittyvien selvitysten laajuus, ennakoimattomat ja kiireelliset hankkeet sekä käytettävissä olevat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit.
Meneillään oleva maankäyttö- ja rakentamislainsäädännön kokonaisuudistus vaikuttaa osaltaan kaavoituksen aikatauluihin ja resursseihin. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki tuli voimaan 1.1.2024, ja sen myötä kaavojen laatiminen tietomallimuotoisina on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2029. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, jolloin maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin rakentamista koskevat säännökset ja jäljelle jääneen lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäyttölain uudistustyö jatkuu edelleen. Uudistuksen tavoitteena on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toimeenpano muun muassa kaavoituksen sujuvoittamiseksi, hyvän elinympäristön edistämiseksi, kuntien kasvun ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi sekä yritysten kilpailukyvyn ja investointiympäristön parantamiseksi. Tavoitteena on muun muassa vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta, sisällyttää lakiin maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle sekä mahdollistaa kumppanuuskaavoitus. Uuden alueidenkäyttölain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.
Kaupungin hallintosääntöä muutettiin 31.5.2021 siten, että kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavamuutokset. Muutos keventää ja nopeuttaa keskikokoisten kaavahankkeiden käsittelyä. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy edelleen valtuusto ja vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat ympäristötekninen lautakunta. Uuden rakentamislain mukaiset puhtaan siirtymän sijoittamisluvat hyväksyy lupa- ja valvontalautakunta.
Yleiskaavoituksen painopiste on vahvasti puhtaan siirtymän hankkeissa. Vireillä on kuusi tuulivoimaosayleiskaavaa. Lisäksi Otanmäki–Humpinsuon osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa merkittävä datakeskushanke ja sen hukkalämpöä hyödyntävät toiminnot. Muita vireillä olevia yleiskaavoja ovat Paltaniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kyläalueen osayleiskaava sekä laajan Vuolijoen Oulujärven rantaosayleiskaavan päivitys.
Haja-asutusalueiden osalta on käyty keskusteluja aurinkovoima- ja akkuvarastohankkeista. Vaikutuksiltaan merkittävistä aurinkovoimahankkeista tullaan laatimaan yleiskaava. Rakentamislain mahdollistamalla puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla voidaan luvittaa lainkohtaan kuuluvia hankkeita ilman kaavoitusta, mutta tämä menettely ei koske tuuli- eikä aurinkovoimalahankkeita.
Asemakaavoituksessa korostuvat keskustan kehittäminen ja täydennysrakentaminen, työpaikkatarjontaa lisäävät kaavat sekä Otanmäen datakeskushankkeen edistäminen. Raatihuoneentorin funkiskorttelin ja Välikadun täydennysrakentaminen lisäävät kerrostalotonttitarjontaa ydinkeskustassa ja vahvistavat keskustan elinvoimaa. Vuoden alussa vireille tuleva Rouvankankaan yritysalueen kaavoitus kasvattaa merkittävästi yritystonttitarjontaa hyvällä sijainnilla, ja Timperintien asemakaavamuutos mahdollistaa Bilteman liikekiinteistön sijoittumisen Kajaaniin.
Otanmäki–Alussuon asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen teollisuustoiminta noin 350 hehtaarin alueella hyvän sähköverkkokapasiteetin äärellä, mukaan lukien laajamittainen datakeskustoiminta. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon asemakaavan muutoksella varaudutaan tiukentuvien puhdistusvaatimusten edellyttämiin laajennus- ja uudisrakentamistarpeisiin, joiden toteutus ajoittuu arviolta vuosille 2030–2045.
Asuntorakentaminen on viime vuosina ollut Suomessa poikkeuksellisen vähäistä. Asuntoaloitusten määrä on laskenut noin 60 prosenttia huippuvuoden 2021 tasosta vuoteen 2024 mennessä, mikä näkyy myös Kajaanissa. Viime vuosina omakotitalojen valmistuminen on jäänyt alle kymmeneen vuodessa.
Kaavoitusohjelmassa 2023–2026 on linjattu uusiksi asemakaavoitettaviksi pientaloalueiksi keskustan läheisyydessä sijaitsevat Pyörteen ja Kuusanmäen alueet. Näitä linjauksia tarkistetaan kaavoitusohjelmassa 2027–2030. Tällä hetkellä asemakaava-alueen pientalotonttivaranto on hyvä suhteessa kysyntään.
Pientalotontteja on asemakaavoitettu eri puolille kaupunkia, muun muassa Kangasmaastoon, Pohjois-Kättöön ja Lehtikankaalle Kaarnakadulle. Kaupungilla ja yksityisillä maanomistajilla on tarjolla yhteensä 234 vapaata omakotitalotonttia, joista 209 sijoittuu valmiin kunnallistekniikan alueelle. Näihin tontteihin kohdistuvat kunnallistekniikan toteutuneet kustannukset ovat noin 4,4 miljoonaa euroa ja sisältävät katu- ja vesihuollon rakentamisen nykyarvon mukaisesti. Arvio ei sisällä sähkö-, tietoliikenne- eikä mahdollisen kaukolämpöverkon kustannuksia.
Vanhan linja-autoaseman alueella Sammonkaaressa sekä Rajavartioston alueella on tarjolla useita rakentamattomia kerrostalotontteja. Funkiskorttelin ja Välikadun asemakaavat lisäävät osaltaan kerrostalotonttitarjontaa ydinkeskustassa. Kajaanissa rakennetaan keskimäärin yksi asuinkerrostalo vuodessa. Viime vuonna käynnistyi Suvantorannan toisen 12-kerroksisen kerrostalon rakentaminen, kun taas sitä edellisenä vuonna yhtään kerrostaloa ei valmistunut. Rivitalorakentamiseen on tarjolla 26 tonttia, joista uusia kohteita sijaitsee Kaarnakadulla, Lukkarinpolulla ja Lehtikankaantiellä.
Myönteisen kehityksen seurauksena on viime aikoina noussut esille uusia mahdollisia hankkeita, jotka edellyttävät asemakaavan tai asemakaavamuutoksen laatimista. Näiden hankkeiden käynnistyminen voi vaikuttaa kaavoituskatsauksessa esitettyjen hankkeiden aikatauluihin ja painotuksiin.
Lisätietoja asiasta antaa kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori, p. 044 7100 834 tai sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@kajaani.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Ympäristötekninen lautakunta merkitsee tiedoksi kaavoituskatsauksen 2026.