Ympäristötekninen lautakunta, kokous 13.12.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 110 Maaston entisen kaatopaikan tarkkailutulokset ja jatkotoimenpiteet

KAJDno-2017-1496

Perustelut

 

Taustaa asialle

Lohtajalla sijaitseva Maaston kaatopaikka on toiminut kaupungin ylei­se­nä kaatopaikkana vuosina 1955–1983. Myöhemmin alueelle on vie­ty ylijäämämaita kaatopaikan peittomaiksi. Nykyisin kaa­to­paik­ka-alu­een länsi- ja eteläosa on maanläjitysalueena, jolla on voi­mas­sa oleva ympäristölupa. Lä­ji­tys­alue sijaitsee osittain vanhan kaa­to­pai­kan päällä.

Osalla entisen kaatopaikan täyttöalueesta on tiheää aluskasvillisuutta ja koo­kas­ta­kin puustoa. Jä­te­täyt­tö­ker­rok­sen paksuus on noin 5–11 metriä. Poh­ja­ve­si on lähellä maanpintaa, alueen itä- ja eteläpuolella noin 0,4–2,65 metrin syvyydessä ja kaatopaikan länsipuolella lähes maan­pin­nan tasolla. Kaatopaikka-alueella pohjaveden virtaus suuntautuu itään­päin.

Kaa­to­paik­ka-alue on mer­kit­ty osayleiskaavaan retkeily- ja ul­koi­lu­alu­eek­si (VR). Kaa­to­pai­kan itä- ja kaakkoispuolella on Lohtajan asun­to­alue, lähin asuin­ta­lo on noin 100 metrin päässä kaatopaikan reu­nas­ta. Kaatopaikan luoteispuolella noin 250 metrin päässä sijaitsee Par­kin­mäen teollisuuskaatopaikka.

Maaston entisen kaatopaikan alueella tehdyt tutkimukset

Kaatopaikka-alueella on tehty 1980-luvun lopulla ja 1990-lu­vul­la maaperä-, pohjavesi- ja huo­kos­il­ma­tut­ki­muk­sia. Kaupunki on ottanut alueelle asennetuista poh­ja­ve­si­put­kis­ta pohjavesivesinäytteitä vuosina 2005 ja 2011 suotovesien kul­keu­tu­mi­sen seuraamiseksi asutuksen suuntaan. Haitta-ainepitoisuudet poh­ja­ve­des­sä ovat olleet pieniä.

Kajaanin kaupunki ja Kainuun ELY-keskus teettivät yhteistyössä lisätutkimuksia kaatopaikka-alueella ja sen lä­hi­ym­pä­ris­tös­sä kesällä 2015. Kaatopaikan täyt­tö­alu­eel­ta otettiin maanäytteet metrin välein kolmesta eri pisteestä täytön poh­jaan saakka. Täyttöalueen ulkopuolella maanäytteet otettiin poh­ja­ve­den pinnan tasolta sekä eri maakerroksista ve­den­lä­päi­se­vyyden määrittämiseksi. Jätetäytön alueelle asennettiin kolme huo­kos­kaa­su­put­kea siten, että putken alapää alkoi jätetäytön poh­jas­ta. Uusia pohjavesiputkia asennettiin kahdeksan. Niiden sii­vi­lä­osat ulottuvat pohjavesipinnasta kallioon saakka. Vesinäytteet otet­tiin pohjavesiputkista, yhdestä huokoskaasuputkesta ja kaa­to­pai­kan koillispuolella olevalta mittapadolta. Tutkimustulosten poh­jal­ta konsultti laati valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ja ym­pä­ris­tö­hal­lin­non ohjeistuksen mukaisen pilaantuneisuuden ja puh­dis­tus­tar­peen arvioinnin eli riskinarvioinnin. Riskitarkastelussa arvioitiin, ovatko haitat ja ris­kit hyväksyttäviä alueen nykyisessä tai tulevassa käytössä ilman toi­men­pi­tei­tä vai tarvitaanko kohteessa kunnostamista tai muita toi­mia riskin hallitsemiseksi.

Tutkimuksen mukaan haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä jätetäyttöalueella. Sinkin ja ku­pa­rin osalta ylittyivät ylemmät ohjearvotasot ja eräiden metallien sekä öl­jy­hii­li­ve­ty­jen pitoisuudet ylittivät kynnysarvotasot. Täyttöalueen ul­ko­puo­lel­la ei ha­vait­tu kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia.

Jätetäytöstä mitatut haitta-aineiden liukoisuudet ovat pieniä lu­kuun ot­ta­mat­ta molybdeenia ja antimonia. Yhdisteitä ei kuitenkaan havaittu täyt­tö­alu­een kaa­to­paik­ka­ve­si­näyt­teis­sä eikä myöskään täyttöalueen ul­ko­puo­lel­le asennetuista poh­ja­ve­si­put­kista otetuissa poh­ja­ve­si­näyt­teis­sä. Täyttöalueen vesissä havaittiin lievästi kohonneita haih­tu­vien or­gaa­nis­ten yhdisteiden pitoisuuksia. Täyttöalueen ul­ko­puo­lel­la pi­toi­suu­det olivat hyvin pieniä lukuun ottamatta vi­nyy­li­klo­ri­dia. Me­tal­li­pi­toi­suu­det olivat hyvin matalia. Fysikaalis-kemiallisten pa­ra­met­rien (mm. sähkönjohtavuus, kloridi, typpi) mukaan kaatopaikan vai­ku­tus­ta oli havaittavissa pohjaveden virtaussuunnassa noin 100–200 met­rin etäisyydellä jätetäytöstä.

Riskianalyysin mukaan altistuminen kaatopaikan haitta-aineille ny­kyi­ses­sä maankäytössä ei ole mahdollista, joten pi­laan­tu­nei­suu­des­ta ei todettu aiheutuvan terveysriskiä. Myöskään pohjaveden käytöstä kasteluvetenä ei selvityksen mukaan todettu aiheutuvan ris­kiä, eikä al­tis­tu­mi­nen kasvien välityksellä tai hengitysilman kautta ole mah­dol­lis­ta haitta-aineiden pienistä pitoisuuksista johtuen. Tutkimustulosten perusteella kaatopaikan täyttöalueen ja alueen poh­ja­ve­den kunnostustoimet eivät ole tarpeellisia ja aluetta voidaan käyt­tää yleiskaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueena.

Kainuun ELY-keskus antoi 8.2.2016  lausunnon Maaston kaatopaikan puh­dis­tus­tar­pees­ta ja riskiarviosta. Lausunnossa todettiin, ettei kaa­to­paik­ka aiheuta tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion mukaan ym­pä­ris­tö- tai terveysriskiä. Haitta-aineiden pi­toi­suus­ta­so­ja suositeltiin mitattavaksi mit­ta­pa­dol­ta sekä poh­ja­ve­si­put­kis­ta kesällä 2016 ja sen jälkeen erikseen so­vit­ta­val­la tavalla.

Riskinarvioinnin jälkeen tehdyt kunnostustoimenpiteet

Kaupungin ja Kainuun ELY-keskuksen yhteistyönä kunnostettiin vuodenvaihteessa 2015–2016 kaa­to­pai­kan itäpuolella oleva salaojalinja. Salaoja huuhdeltiin ja tuk­kiu­tu­neet tarkastuskaivot tyhjennettiin. Huoltotyön jälkeen otettiin ve­si­näyt­teet salaojalinjan putken päästä. Vesinäytteessä olivat koholla säh­kön­joh­ta­vuus, raudan, kloridin ja typen pitoisuudet, jotka il­men­tä­vät kaatopaikan vaikutusta.

Pohjavesitarkkailun tulokset 2017

Riskinarvioinnin ja Kainuun ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon suositusten mukaisesti Maaston kaatopaikan ympäristöön asennetuista pohjavesiputkista ja suotovesien purkupaikan mittapadolta otettiin vesinäytteet 13.-14.9.2017 yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa. Analyysitulosten mukaan kaatopaikan täyttöalueella olevassa pohjavedessä (karttaliitteessä putki nro 103) todettiin kohonneita pitoisuuksia monilla haitta-aineilla. Lähimmissä kaatopaikan itäpuolella olevissa putkissa (104,105, pohjavesiputki) kaatopaikan vaikutus näkyy hieman kohonneina sähkönjohtavuus-, kloridi- ja typpipitoisuuksina.  Pitoisuustasossa ei ole havaittavissa selvää muutosta aiempina vuosina tehtyihin haitta-ainepitoisuuksiin. Myös metallipitoisuudet (koboltti, kromi, kupari,lyijy ja nikkeli ovat hieman koholla verrattuna aiempaan tarkkailuun ja pohjaveden ympäristölaatunormeihin ( VNa 341/2008). Putkessa nro 104 oli hieman koholla myös vinyylikloridi- ja dikloorieteenipitoisuudet, jotka olivat kuitenkin laskeneet vuodesta 2015.

Kauempana kaatopaikasta olevissa pohjavesiputkissa (putket 108,109 ja kaatopaikan eteläpuolella oleva putki 110) sähkönjohtavuus-, kloridi- ja typpipitoisuudet samoin kuin metallipitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin lähemmissä putkissa. Selvää merkittävää pitoisuuksien nousua tai laskua verrattuna aiemman tutkimuksen tuloksiin ei täyttöalueesta kauempana olevissa pohjavesiputkinäytteissä ollut havaittavissa. 

Seurannan jatkaminen

Maaston entisen kaatopaikan seurannan jatkamisesta pidetyssä työpalaveissa 9.11.2017 Kainuun ELY-keskuksessa katsottiin tarpeelliseksi jatkaa seurantaa siten, että seuraavan kerran tutkimuksia alueella tehdään viiden vuoden kuluttua eli vuonna 2022. Tuolloin selvitetään jätetäytön hajoamisvaihe ja metaanintuotanto. Lisäksi otetaan vesinäyte mittapadolta sekä pohjavesinäytteet asutuksen suunnassa olevista pohjavesiputkista. 

Jatkotoimenpiteet

Koska salaojaputkesta purkautuva vesi on rautapitoista ja muodostaa sakkaa putken suulle sekä siitä hiukan kauempana sijaitsevalle kolmiomittauspadolle, Kainuun ELY-keskuksen kanssa on alustavasti sovittu, että salaojan ja mittapadon toimivuus varmistetaan kaivamalla laskeutusallas salaojaputken suun ja mittapadon väliin. Laskeutusallasta täytyy myöhemmin seurata ja tarvittaessa tyhjentää. Maaston vanhan kaatopaikan laella ja luiskissa olevat mahdolliset painaumat kunnostetaan pilaantumattomilla ylijäämämailla.  

Kajaanin kaupungilla on Sormustiellä kaksi omakotitonttia, jotka tekninen johtaja varannut ympäristöseurantaa varten 31.12.2018 asti varauspäätöksellä 22.2.2016 § 1. Tonttien 205-9-54-6 ja 205-9-54-7 varauspäätöstä voidaan tarvittaessa jatkaa myöhemmin kiinteistöinsinöörin päätöksellä vuoden 2022 loppuun saakka, jotta seuranta voidaan hoitaa tehokkaasti loppuun.

Lisätietoja antaa ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen, p. 044 7100 574 ja kiinteistöinsinööri Jari Säkkinen, p. 044 4214 112 tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Soininen, Tekninen johtaja, timo.soininen@kajaani.fi

Ympäristötekninen lautakunta merkitsee asian tiedoksi ja päättää, että Kajaanin kaupunki rakentaa Maaston kaatopaikan hule- ja suotovesien johtamisen varmistamiseksi laskeutusaltaan olemassa olevan salaojaputken pään ja kolmiomittauspadon väliin kesällä 2018.

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

 

Oikaisuvaatimusoikeus


Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

– se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
– kunnan jäsen.


Oikaisuvaatimusaika


Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Kajaanin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.


Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.


Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on julkaistu tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Oikaisuvaatimusviranomainen


Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Kajaanin kaupungin ympäristötekninen lautakunta.


Postiosoite:  PL 133, 87101 Kajaani
Käyntiosoite: Pohjolankatu 13, 87100 Kajaani
Sähköpostiosoite: kajaani@kajaani.fi
Faksinumero: 08 6155 2510
Puhelinnumero:  08 61551 (vaihde)
Kirjaamon aukioloaika: klo 8.00-16.00


Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö


Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

– päätös, johon haetaan oikaisua
– se, millaista oikaisua vaaditaan
– millä perusteella oikaisua vaaditaan.


Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

 

Pöytäkirja


Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kajaanin kaupungin  kirjaamosta. Yhteystiedot; ks. edellä.