Kuvaus
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto, LVV) pyytää Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Terrafame Oy:n kaivoksen jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmasta (PSAVI/16043/2024). Lausunto on pyydetty toimittamaan 23.1.2026 mennessä. Lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 19.2.2026 saakka.
Terrafame Oy on 31.12.2024 toimittanut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttäväksi kaivoksen jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat. Suunnitelmien toimittamisesta on määrätty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen Nro 87/2022 lupamääräyksessä 185.
Sulkemissuunnitelma koskee koko toiminnan sulkemista ja sulkemisen jälkeistä aikaa sisältäen mm. Kuusilammen ja Kolmisopen avolouhokset, sivukivi- ja kipsisakka-alueet, kasaliuotusalueet, geotuubikentät, vesienhallinnan ja bioliuotuksen vedenohjauksen rakenteet, tehdasalueen ja tarvekivilouhokset. Sulkemissuunnitelma koskee sekä nykyisiä että vielä vireillä olevia toimintoja. Suunnitelmaa on arvioitu päivitettävän viiden vuoden välein.
Sulkemisen yleisenä tavoitteena on saattaa alue stabiiliin ja maisemaan sopeutuvaan tilaan, jolloin alueesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle, eläimille tai ihmisille lyhyellä tai pitkälläkään aikavälillä.
Kaivoksen sijainti
Terrafamen kaivosalue sijaitsee Sotkamon kunnassa, noin 20-25 kilometriä Sotkamon keskustasta lounaaseen. Malmiesiintymät ja tehdasalue ovat kokonaisuudessaan Sotkamon kunnan alueella, mutta kaivospiirin läntinen osa sijoittuu Kajaanin kaupungin alueelle. Terrafamen teollisuusalueelta on matkaa Kajaanin kaupungin keskustaan noin 25-30 kilometriä.
Terrafamen voimassa olevan kaivospiirin pinta-ala on noin 60 neliökilometriä. Ympäröivä alue on maaseutualuetta. Lähistöllä ei ole tuotantokäytössä olevia peltoalueita, asuinalueita tai teollisuuskeskittymiä. Sijaintikartta on oheisliitteenä.
Toiminta
Terrafame Oy:n kaivoksen toimintaa ovat malmin louhinta, murskaus, kasaliuotus, metallien ja uraanin talteenotto ja akkukemikaalitehdas. Terrafame Oy tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kobolttia, kuparia ja luonnonuraania. Terrafame Oy:n kaivospiirillä on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joiden varannot riittävät kymmenien vuosien tuotantoon. Kuusilammen esiintymää alettiin louhia vuonna 2008 ja kaupallinen metallintuotanto alueella alkoi vuonna 2009. Kartta, jossa on esitetty eri toimintojen sijoittuminen on oheisliitteenä.
Malmiot
Nykyisellä toiminnassa olevalla Kuusilammen avolouhoksella toiminnan on arvioitu jatkuvan noin vuoteen 2042 saakka. Avolouhoksen lopullinen, suunniteltu pinta-ala on noin 230 ha ja syvyys noin 440 m. Kolmisopen esiintymä on suunniteltu hyödynnettäväksi myöskin avolouhoksena. Suunnitelmien mukaan toiminta Kolmisopella kestäisi noin vuodet 2028-2032. Kolmisopella maa-alueelle sijoittuvan louhoksen maksimisyvyys olisi 240 metriä ja pinta-ala enimmillään 50 ha. Kolmisopen malmio sijoittuu pääosin Kolmisoppijärven alle. Malmion hyödyntäminen täysimääräisesti edellyttää Kolmisoppijärven patoamista ja osittaista kuivattamista sekä siihen laskevien uomien, purojen ja jokien siirtoa. Toiminnalle haetaan lupaa mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa.
Murskaus ja agglemerointi
Louhinnan jälkeen malmi kuljetetaan louhoksen ulkopuolella olevalle esimurskausasemalle ja sivukivet kuljetetaan sivukivialueille. Malmilouheen esimurskaus tapahtuu Kuusilammen louhoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla kiinteällä esimurskausasemalla (ns. karkeamurska). Esimurskauksesta malmi siirretään hihnakuljettimilla tehdasalueen välivarastoon ja sieltä kolmivaiheiseen hienomurskaukseen.
Murskattu malmi siirretään hihnakuljettimella agglomerointiasemalle, joka sijaitsee kiinteässä rakennuksessa murskaamon vieressä tehdasalueella. Agglomeroinnin päätarkoitus on kiinnittää hienojakoinen malmiaines isompiin malmipartikkeleihin. Agglomerointi tapahtuu pyörivissä rummuissa, joihin lisätään PLS-liuosta eli bioliuotuksen kiertoliuosta.
Bioliuotus
Bioliuotuksessa malmin sisältämät metallisulfidit hapetetaan mikrobitoiminnan avustamana liukoisiksi yhdisteiksi. Bioliuotus suoritetaan kahdessa vaiheessa. Noin puolitoista vuotta kestävän ensimmäisen vaiheen liuotuksen (primääriliuotus) jälkeen liuotettu malmi siirretään toisen vaiheen liuotusalueelle (sekundääriliuotus), jossa aktiivista liuotusta jatketaan vielä 3-5 vuoden ajan. Sekundääriliuotuskasa toimii myös louhitun malmin loppusijoituspaikkana.
Metallien talteenotto
Metallien talteenottolaitos sijaitsee tehdasalueella. Talteenottolaitokselle johdetaan liuosta 600-1800 m3/h. Nikkeli, sinkki, kupari ja koboltti saostetaan hydrometallurgisella prosessilla liuotuskasoista saatavasta PLS-liuoksesta. Saostuksessa syntyy sakkamaisia metallisulfideja. Metallien talteenoton jälkeen saostetaan vielä rauta raudan saostuspiirissä ja loppuneutraloinnissa saostetaan raudan saostuksen ylitteestä loppu rauta, alumiini, mangesium ja mangaani metallihydrosideina.
Metallien talteenoton jälkeen raffinaattiliuos johdetaan osin takaisin liuoskiertoon bioliuotuskasoille ja uraanin talteenottolaitokselle. Lisäksi raffinaattia voidaan johtaa erityisen sateisina vuosina osin alumiinin ja raudan saostukseen ja sieltä edelleen loppuneutralointivaiheeseen.
Metallien talteenottolaitoksen prosessissa muodostuu alitteita kolmesta yksikköprosessista, raudan saostuksesta (RaSa), loppuneutraloinnista (LoNe) ja esineutraloinnista (EsNe).
Uraanin talteenotto
Muiden metallien tuotannon lisäksi Terrafame on käynnistänyt uraanin talteenottolaitoksen kesäkuussa 2024. Uraanin talteenottoprosessi muodostuu uutosta, takaisinuutosta, saostuksesta, selkeytyksestä, suodatuksesta ja kuivauksesta. Uraanin talteenottolaitokselle ohjataan syötevirta metallien talteenottolaitoksen raffinaattisäiliön jälkeisestä linjasta nikkelisaostuksen ylitteenä. Uraanin talteenotossa liuokseen lisätään rikkihappoa oikean pH:n saavuttamiseksi. Uraani tuotetaan yellow cake -asteelle. Uraanin talteenottoprosessissa ei normaalitilanteessa muodostu jätteitä, vaan kaikki prosessissa muodostuvat sivuvirrat palautetaan takaisin tuotantoprosessiin. Raffinaattialtaaseen voi laskeutua ajansaatossa kiintoainetta. Poikkeustilanteessa mahdollisesti syntyvä huonolaatuinen tuote-erä voidaan joko palauttaa prosessiin uudelleen käsiteltäväksi tai toimittaa jatkojalostusta suorittavalle asiakkaalle.
Akkukemikaalitehdas
Terrafamen akkukemikaalitehdas aloitti toimintansa vuonna 2021. Terrafamen aiempi päätuote metallien talteenottolaitokselta, nikkeli-kobolttisulfidi, jatkojalostetaan akkukemikaalitehtaalla sähköautojen raaka-aineina käytettäväksi nikkeli- ja kobolttisulfaateiksi. Sivutuotteena akkukemikaalitehtaalla valmistetaan ammoniumsulfaattia 115 000 tonnia vuodessa. Akkukemikaalitehtaalla muodostuu jätteitä ja prosessin sivuvirtoja (mm. rautasakka, prosessiliuokset ja pesuliuokset), joista osa hyödynnetään kierrättämällä ne takaisin prosessiin. Akkukemikaalitehtaalla muodostuu lisäksi uuttoprosessin liuoksien puhdistusvaiheessa bentoniittisakkaa (crudi) ja käytettyä aktiivihiiltä, nämä toimitetaan kierrätettäväksi ja käsiteltäväksi Terrafamen alueen ulkopuolelle toimijalle, jolla on niiden käsittelyyn ympäristölupa.
Kemikaalien valmistus ja tarvekiven louhinta
Terrafamen tehdasalueella valmistetaan mm. happea, vetyä ja rikkivetyä, valmistuksessa syntyvät sivutuotteet toimitetaan lähtökohtaisesti ulkopuolisen toimijan käsiteltäväksi tuotantoalueen ulkopuolelle.
Tarvekivellä tarkoitetaan kiviainesta, jota hyödynnetään maarakentamisessa eli kivi on ns. ympäristökelpoista ja soveltuu fysikaalisten ominaisuuksiensa puolesta rakentamiseen. Tarvekiveä louhitaan Kuusilammen louhoksen pohjoisosasta primääriliuotusalueen eteläpuolelta.
Vesien hallinta
Tuotantoalueelle kertyy nykytilassa yhtiön arvion mukaan keskimääräisellä sadannalla vuosittain noin 6 Mm3 vettä. Kaivosalueella on luonnontilaisia valuma-alueita, joilla muodostuvat sade- ja sulamisvedet ovat puhtaita. Puhtaat vedet johdetaan vesistöön siten, että ne eivät joudu kosketuksiin alueen kontaminoituneiden vesien tai kontaminaatiolähteiden kanssa. Terrafamen vesitaseeseen muodostuu likaantuneita vesiä mm. kasa- ja allasalueilta, avolouhoksesta, sivukivialueilta sekä tehdasalueelta. Kolmisopen avolouhoksen toiminnan aikanaan käynnistyessä ja alueiden laajenemisen myötä Terrafamen vesitaseeseen muodostuu lisää likaantuneita vesiä. Kolmisopen avolouhoksen kuivatusvesiä ei voida sellaisenaan ohjata ympäristöön kuivatusvesien sisältämien liuenneiden metallien, louhintaan liittyvien muiden haitta-aineiden (mm. typpi) sekä alhaisen pH:n vuoksi. Avolouhoksen pohjalle kertyvät vedet tullaan pumppaamaan DP10- altaaseen, josta vedet voidaan johtaa tuotannon korvausvedeksi tai vesienkäsittelyyn.
Keskusvedenpuhdistamo mahdollistaa keskitetyn vesienkäsittelyn ja sen, että kipsisakat muodostuvat suoraan kipsisakka-altaille. Keskusvedenpuhdistamon vesienkäsittely perustuu kalkkisaostukseen, muodostuva liete johdetaan kipsisakka-altaisiin. Keskusvedenpuhdistamolle johdetaan vesiä raudansaostuksen lisäksi eri vesivarastoista, mm. Kortelammen alueelta. Lisäksi keskusvedenpuhdistamolle johdetaan käsittelyä vaativat louhoksen kuivanapidosta muodostuvat kalliopohjavedet ja sadannan kontaminoituneet vedet, siltä osin kun niitä ei johdeta liuotusalueille haihdunnan korvausvedeksi.
Kipsisakka-altaita on kolme kappaletta ja niillä on lohkoja yhteensä kahdeksan kappaletta. Vuodesta 2025 eteenpäin kipsisakka-altaille on läjitetty vain karkeammassa kiintoainepitoisuudessa olevaa vesienkäsittelysakkaa. Ympäristöluvassa 87/2022 määrätyn mukaisesti loppuneutraloinnissa ja keskusvedenpuhdistamolla muodostuvia sakkoja ei ole saanut 31.12.2024 jälkeen pumpata kipsisakka-altaille 2 ja 3 vesilietteenä. Kaikki lietepitoiset alitteet kuivataan kuivaläjitykseen sopivissa geotuubeissa ja varsinainen kuivaläjitys toteutetaan siirtämällä säännöllisesti geotuubeihin läjitetty vedenkäsittelyn sakka kipsisakka-altaalle.
Sivukivien läjitysalueilta suotovedet ohjataan liuoskiertoon. Suotovedet pidetään erillään ympäristövesistä, eli suoja- ja salaojapumppausvesistä sekä tiivisrakenteen alapuolisista salaojavesistä.
Terrafamen alueelle rakennettiin vuonna 2013 kenttäpuhdistamoja alueella olevien vesivarastojen käsittelemiseksi. Kenttäpuhdistamoja on poistettu sitä mukaa, kun vanhoja vesienhallinta-alueita on otettu muuhun käyttöön. Toimintavalmiudessa olevia neutralointiyksiköitä on edelleen Kortelammen patoalueella ja SEM2- allasalueella.
Sulkemissuunnitelma
Vaatimukset sulkemiselle
Suljetusta kaivosalueesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Sulkemisen tavoitteet muodostuvat lainsäädännön määräyksistä, tunnetuista hyvistä käytännöistä, paikallisen ympäristön erityisvaatimuksista sekä tunnetuista riskeistä ja mahdollisuuksista. Yleisten vaatimusten lisäksi sulkemisessa on huomioitava sijaintikohtaiset vaatimukset. Terrafamen toimintojen sulkemisessa on otettava huomioon happamien ja metallipitoisten vesien muodostuminen. Tiiviillä pohjarakenteilla ja tiiviillä pintarakenteilla estetään veden pääsy täyttöihin. Teollisuusalueen sulkemisen sijaintikohtaisia vaatimuksia on tunnistettu erityisesti liittyen lähialueen vesistöihin.
Sulkemisaikataulu
Jäte- ja tuotantoalueita suljetaan sitä mukaa, kun ne täyttyvät. Malminlouhinnan päättymisen jälkeen ympäröivien alueiden vesien ohjaus louhokseen alkaa täyttymisen nopeuttamiseksi. Primääriliuotus päättyy noin 1,5-2 vuotta louhinnan loppumisen jälkeen. Kun primääriliuotus päättyy, primääriliuotuskasan malmi puretaan sekundääriliuotusalueelle ja primääriliuoutuskasan rakenteet puretaan ja alue kunnostetaan. Liuotus sekundääriliuotusalueella päättyy noin 3-5 vuotta louhinnan loppumisen jälkeen. Altaita puretaan ja täytetään sekä patoja puretaan, ja saatetaan turvalliseen tilaan sitä mukaa kuin niitä ei enää tarvita. Sekundääriliuoutuskasan peittämistä tehdään liuotuksen etenemisen mukaan. Sivukivialueet ja pääosa kipsisakka-altaista on suljettu siinä vaiheessa, kun sekundääriliuotusalue on suljettu. Alueiden vesienkäsittely jatkuu tarvittaessa vielä joitakin vuosia toiminnan päättymisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti vesienhallinnassa pyritään louhosjärvien nopeaan täyttämiseen. Kiintoaine ohjataan kipsisakka-altaiden geotuubeihin, joita voidaan purkaa vielä avoinna olevalle kipsisakka-altaalle. Aktiivisen vesienkäsittelyn jälkeen viimeinenkin avoinna ollut kipsisakka-altaan osa suljetaan. Vesienkäsittelyn painopiste siirtyy passiiviseen ja semipassiiviseen. Alueelle jätetään kuitenkin valmius aktiiviseen hajavedenkäsittelyyn. Kolmisopen louhosjärven täyttyminen vie mallinnuksen mukaan noin 20 vuotta ja Kuusilammen louhoksen täyttyminen noin 40 vuotta. Kun louhosjärvet ovat täynnä, alueen ojituksia muutetaan niin, että vanhoille tuotanto -ja jätealueille muodostuva valumavedet (sade- ja sulamisvedet) johdetaan louhosjärvien ohi. Louhosjärvistä alkaa muodostua ylivuoto, joka johdetaan passiivisen tai semipassiivisen vedenkäsittelyn kautta. Kun ojitukset on muutettu viimeisinkin tarvekivilouhos ja pintamaakasa jälkihoidetaan. Infrastruktuuria puretaan sitä mukaa kun toiminnot päättyvät eikä infraa tarvita.
Louhosten sulkeminen
Louhinnan päätyttyä Kuusilammen avolouhos täyttyy vedellä. Avolouhoksen louhosjärveen johdetaan vesiä ympäröiviltä, jo kunnostetuilta tai suljetuilta tuotanto- ja jätealueilta sekä tarvittaessa jäte- ja tuotantoalueiden suotovesiä, minkä lisäksi sinne kertyy pohjavettä. Mallinnuksen mukaan avolouhos täyttyy sulkemisen jälkeen noin 40 vuodessa. Louhosjärvestä lähtee 30 metrin levyinen poistouoma, joka estää ylivuodot, mutta pitää vedenpinnan korkealla. Louhokseen muodostuva kerrostuneisuus pitää suolapitoisen veden pohjakerroksissa, jolloin se ei kulkeudu eteenpäin vesistöihin.
Osana sulkemissuunnittelua myös Kolmisopen avolouhokseen on tehty louhosjärvimalli, vaikka Kolmisopen malmion hyödyntämiselle ei ole voimassa olevaa ympäristö- ja vesilupaa. Louhosjärvimallissa periaate on sama Kuusilammen mallinnuksen kanssa.
Sivukivialueiden peittorakenne
Sivukiven läjitysalueille KL1, KL2 ja KS1 rakennetaan tiivis, kalvorakenteeseen perustuva peitto. Sivukivialueiden KL1, KL2 ja KS1 yksityiskohtaiset peittorakenteiden lupahakemukset on jätetty Aluehallintovirastolle, ja AVI on antanut niistä päätökset vuonna 2025.
Primääri- ja sekundääriliuotusalue
Kun louhinta päättyy, bioliuotuksen primääriliuotukseen ei kasata uutta malmia. Primääriliuotuksessa oleva malmi siirretään tuotannonaikaiseen tapaan ensimmäisen vaiheen liuotuksen jälkeen toisen vaiheen liuotukseen. Viimeisessä purkuvaiheessa puretaan malmin lisäksi myös kaikki salaojakerroksen materiaali sekä alapuoliset tuotanto- ja ympäristönsuojelurakenteet. Maaperätutkimuksen perusteella tarvittaessa alapuoliset maamassat ja louheet läjitetään sekundääriliuotusalueelle. Lopuksi alueelle levitetään kasvukerros hyödyntäen lähialueelle varastoituja rakennusvaiheen maita. Alue siirtyy vähitellen metsätalouskäyttöön.
Sekundääriliuotusalueet jäävät paikoilleen teollisuustoiminnan päätyttyä ja ne peitetään tiiviillä, kalvorakenteeseen perustuvalla peitolla, joilla minimoidaan hapen ja veden kulkeutuminen jätteeseen.
Kipsisakka-altaat
Sulkemisvaiheessa kipsisakka-altaille rakennetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle kaatopaikka-asetuksessa edellytetty pinta-rakenne ja aluetta muotoillaan pintavesien poistamiseksi. Peittorakenne on tiivis, kalvorakenteeseen perustuva peitto. Peittorakenteiden seurauksena hapen ja sadevesien pääsy kipsisakka-altaaseen rajoittuu. Lisäksi peitto tasaa läpivirtauksen huippuja. Vain pienen osan nettosadannasta (max 5 %) on oletettu suotautuvan peittorakenteen läpi. Kipsisakka-altaan 1 yksityiskohtainen peittorakenteen lupahakemus on jätetty aluehallintovirastolle (nyk. lupa- ja valvontavirasto). Kipsisakka-altaiden 2 ja 3 yksityiskohtainen peittorakenteen lupahakemus tullaan jättämään lupa- ja valvontavirastolle sitten, kun kipsisakka-altaiden käytön päättymisen arvioidaan tapahtuvan lähivuosina. Kipsisakka-altaille 2 ja 3 tullaan esittämään vastaavaa tiivistä peittoa kuin kipsisakka-altaalle 1, mutta koska altaiden 2 ja 3 sulkeminen ajoittunee 2040-luvulle, altaan 1 sulkemisesta ehditään saamaan olennaisesti lisää toteutus- ja käyttökokemusta joka voidaan huomioida altaiden 2 ja3 sulkemisen toteutussuunnittelussa.
Muut sulkemista vaativat toiminnot
Sulkemistoimenpiteitä vaativia toimintoja ovat edellä kuvattujen lisäksi mm. tarvekivilouhokset, maa-ainesten läjitysalueet, geotuubikentät, kaatopaikat sekä tehdasalue ja infrastruktuuri.
Tarkkailu
Sulkemisen aikaista ja jälkeistä päästöjen, vesistön ja pohjavesien tarkkailua suoritetaan siten, että ne muodostavat vertailukelpoisen jatkumon toiminnan aikaiselle tarkkailulle. Keskeiset vesistö- ja pohjavesitarkkailupisteet valitaan tuotannon aikana tarkkailtavien pisteiden joukosta. Tarkkailuväli on kuitenkin toiminnan aikaista tarkkailua harvempi.
Aktiivisen sulkemisen aikana näytteenotto poikkeaa vain vähän tuotannon aikaisesta tarkkailutoiminnasta. Näytteet otetaan ympäristöön johdettavasta vedestä sekä vesistövesistä. Näytteenottoväli harvenee sitä mukaa kun alueita saadaan suljettua ja vaikutukset vähenevät. Myös alueen sisäisiä päästöjä tarkkaillaan soveltuvin osin.
Ympäristötarkkailu koostuu teollisuusalueen alapuolisten vesistöjen pintaveden tarkkailusta, pohjaveden laadun tarkkailusta, sekä teollisuusalueen ja sn lähistön biodiversiteetin tarkkailusta. Myös kalastoa ja muita vesieliöitä tarkkaillaan sulkemisen jälkeisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Pohjavettä tarkkaillaan etenkin alueilla, joihin jätealueet ovat mahdollisesti vaikuttaneet tai voivat sulkemisen jälkeen vaikuttaa. Pohjaveden tarkkailua toteutetaan samoista pisteistä kuin tuotantovaiheessa, ei kuitenkaan kaikista toimintavaiheen tarkkailuputkista eikä välttämättä samalla näytteenottovälillä.
Keskeisenä osana sulkemisen jälkeistä tarkkailua on louhosjärvien tarkkailu. Tähän sisältyy myös määräaikainen koko syvyysprofiilin näytteenotto, joko kesällä tai keskitalvella, välttäen keväistä lämpökerrosten sekoittumiskautta.
Sulkemistöiden aikana muodostuvaa ja kulkeutuvaa pölyä valvotaan lähinnä käyttötarkkailun puitteissa. Pölymittauksia suoritetaan tarvittaessa.
Sulkemissuunnittelussa tunnistetut keskeiset riskit
Sulkemisen suunnittelussa sulkemisen riskiksi avolouhosten osalta on tunnistettu louhosjärviin muodostuva pintaveden laatu. Pintaveden laatu voi aiheuttaa ympäristölaatunormien ylityksiä tai vesistöjen ekologisen tai kemiallisen tilan heikkenemistä. Riskien pienentämiseksi pyritään nopeuttamaan louhosjärvien täyttymistä, jolla vähennetään louhosseinämistä tulevaa kuormitusta louhosjärveen. Riskien pienentämiseksi tarkennetaan vielä mallinnuksia ja suunnitellaan vesienohjauksia.
Läjitysalueilla pitkän aikavälin riskejä liittyy niiden stabiliteettiin, erityisesti patojen, peittojen ja luiskien kestävyyteen. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella peittorakenteiden suunnittelulla, koerakenteiden toteuttamisella sekä rakentamisen tarkalla ohjauksella ja valvonnalla.
Jätealueilla suotoveden määrä ja laatu voivat aiheuttaa louhosjärven ylivuodon kautta suunniteltua suurempaa päästökuormitusta, mikä voi johtaa ympäristölaatunormien ylityksiin tai heikentää vastaanottavan vesistön kemiallista ja ekologista tilaa. Riskien hallitsemiseksi käytetään tiiviitä pohja- ja pintarakenteita, joiden tarkoituksena on estää veden pääsy täyttöihin. Suotovesi johdetaan louhosjärveen siten, että sen vaikutus pintaveden laatuun pysyy mahdollisimman vähäisenä.
Jätehuoltosuunnitelma
Terrafame Oy:n jätehuoltosuunnitelmassa on kuvattu toiminnassa syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja luokittelu sekä jätealueet ja niiden luokittelu. Suunnitelmassa on tarkasteltu jätealueiden ympäristövaikutuksia ja tarkkailua sekä esitetty jätehuoltosuunnitelman päivittämiseen liittyvät seikat. Suunnitelmaa päivitetään samassa tahdissa sulkemissuunnitelman kanssa, vähintään viiden vuoden välein.
Lisätietoja antaa ympäristönsuojelutarkastaja Taina Huttunen, puh. 040 586 3159, tai etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi