Kuvaus
Perustelut
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on pyytänyt osana päätöksentekoa Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Fingrid Oyj:n Tihisenniemi-Vuolijoki 2x110 kilovoltin voimajohdon rakentamishankkeesta. Lausuntopyynnössä pyydetään esittämään näkemys siitä, onko hankkeessa tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. Asian diaarinumero on LVV-U/22788/2026. Lausunto tulee jättää 16.2.2026 mennessä. Lausunnolle on myönnetty lisäaikaa 23.2.2026 saakka.
Hankekuvaus
Fingrid Oyj suunnittelee Tihisenniemi-Vuolijoki välille uuden 2x 110 kilovoltin voimajohdon rakentamista. Uudella voimajohdolla korvataan entinen 110 kilovoltin voimajohto. Voimajohdon pituus on kokonaisuudessaan noin 31 kilometriä. Uusi voimajohto on tarkoitus sijoittaa nykyiseen johtokäytävään, jolloin johtokäytävä levenee 6–21 metriä riippuen reittiosuudesta. Reittiosuuksilla A-B ja B-C uusi voimajohto rakennetaan nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon paikalle harustetulla kahden virtapiirin yhteispylväsrakenteella. Johto-osuudella C-D suunnitellaan vain yhtä uutta 110 kV voimajohtoa ja pylvästyyppinä käytetään yhden virtapiirin harustettua pylvästä. Uudet pylväät ovat noin 2–5 metriä korkeammat kuin korvattavat harustetut pylväät.
Voimajohtoreitti alkaa Kajaanin kaupungin Tihisenniemeltä ja päättyy Kajaaniin Vuolijoen sähköasemalle. Voimajohtoreitin sijoittamiselle ei ole esitetty hankevaihtoehtoja tai vaihtoehtoa VE0 (hanketta ei toteuteta).
2x 110 kV voimajohto toteutetaan ilmajohtona. Voimajohto koostuu rakennettavista voimajohdoista, voimajohtojen muista teknisistä rakenteista, kuten virtajohtamista, pylväistä, perustuksista, ukkosjohtimista, haruksista sekä voimajohdon alla olevasta maa-alueesta. Harustettujen 2x 110 kV voimajohtojen pylväiden korkeus on noin 25 metriä ja yhden 110 kV voimajohdon noin 22 metriä.
Osuuden A-B välillä noin 20 kilometrin matkalla uutta voimajohtoaluetta vaaditaan noin 13 metriä nykyisen voimajohdon itäreunalle, jolloin johtoalueen kokonaisleveydeksi tulee 76 metriä. Mainuan ja Lohtajan väliselle noin 15 kilometrin matkalle sijoittuu jakeluverkon omistama 20 kV ilmajohto nykyisen voimajohtoalueen itäreunaan. Fingrid ei tässä vaiheessa tiedä kyseisen ilmajohdon tulevaisuudesta vaan se selviää myöhemmin tarkemmassa suunnittelussa.
Osuuden B-C välillä noin 9 kilometrin matkalla uutta voimajohtoaluetta vaaditaan noin 6 metriä eli 3 metriä molemmille nykyisen voimajohtoalueen reunoille, jolloin johtoalueen kokonaisleveydeksi tulee 56 metriä.
Osuuden C-D välillä noin 2 kilometrin matkalla uutta voimajohtoaluetta vaaditaan noin 21 metriä nykyisten voimajohtojen itäpuolelle, jolloin koko johtoalueen kokonaisleveydeksi tulee 139 metriä.
Suunnitelman mukaisesti toteutettuna hanke sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa esitetylle Pääsähköjohto-merkinnälle. Sähköjohto sijoittuu nykyisellään ja esitetyn hankkeen mukaisesti hyväksyttyjen maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa merkitylle sijainnille.
Hankkeen aikataulu
Hanketta esiteltiin 20.3.2025 ennakkoneuvottelussa, johon osallistui edustajia Kainuun ELY-keskuksesta, Kainuun liitosta, Kainuun museosta ja Kajaanin kaupungista. Lokakuussa 2025 esitettiin valmistuneen ympäristöselvityksen tuloksia ja kuultiin viranomaisia.
Hanke etenee seuraavaksi yleissuunnitteluvaiheseen, jonka aikana suoritetaan myös yleissuunnittelun edellyttämiä maastotutkimuksia. Alustavan aikataulun mukaan hankkeen rakentamisen arvioidaan valmistuvan vuoden 2029 aikana.
Arvioinnin pohjana käytettävien selvitysten toteutus
Arviointimenettelyn pohjana käytetään syksyllä 2025 valmistunutta ympäristöselvitystä, jonka on laatinut AFRY Finland Oy. Ympäristöselvityksessä on otettu huomioon yleisimmät sähköverkkohankkeista aiheutuvat ympäristövaikutukset. Ympäristöselvityksessä on mainittu, että se sisältää riittävät tiedot, jotta sen perusteella voidaan päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa.
Ympäristöselvityksessä on tarkasteltu hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia maankäyttöön, asutukseen ja virkistyskäyttöön, terveyteen, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ilmastoon, maa- ja kallioperään, pohjavesialueisiin ja vesistöihin, kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, eläimistöön, linnustoon sekä luonnonsuojelualueisiin ja ekologisiin yhteyksiin. Lisäksi on pohdittu mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseen liittyviä keinoja.
Voimajohtohanketta varten on tehty luontokartoitusta vuoden 2025 aikana, johon sisältyi maastokäyntejä. Selvityksissä on tarkasteltu liito-oravaa, pesimälinnustoa sekä kasvillisuus- ja luontotyyppejä.
Hankkeen ympäristöselvityksen on laatinut AFRY Finland Oy hankevastaavana toimivan Fingrid Oyj:n toimeksiannosta.
Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelutarkastaja Elias Voutilainen, p. 040 487 5793, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(a)kajaani.fi
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Lausuntonaan Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää seuraavaa:
Lausuntopyynnössä LVV-U/22788/2026 Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on pyytänyt Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemystä mahdollisen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisen arviointimenettelyn toteuttamisesta Fingrid Oyj:n Tihisenniemi-Vuolijoki 2x 110 kilovoltin voimajohdon rakentamishankkeessa.
Voimajohto on tarkoitus sijoittaa melkein koko matkalta nykyiseen voimajohtokäytävään, jota levennetään pylväsrakennemuutoksesta aiheutuvien vähimmäisrajoituksien mukaisesti. Voimajohtoalue levenee 6–21 metriä riippuen reittiosuudesta.
Voimajohtohankkeesta ei aiheudu juurikaan maankäyttöön liittyviä vaikutuksia. Suunnitelman mukaisesti toteutettu hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakunta-, yleis- tai asemakaavojen kanssa eikä merkittävästi vaikuta kaavojen toteuttamiseen. Voimajohto rajoittaa maankäyttöä pääsääntöisesti vain johtoalueella ja sen läheisyydessä.
Voimajohtohankkeen johtoalueen reunavyöhykkeelle sijoittuu kaksi asuinrakennusta ja yhteensä alle 100 metrin etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta sijoittuu 12 asuinrakennusta. Kaksi reunavyöhykkeelle sijoittuvaa asuinrakennusta sijaitsevat jo nykyisen voimajohdon reunavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä. Uusi voimajohtoalue tulee kokonaisuudessaan olemaan rakennusrajoitusaluetta, joten rakennukset tullaan huomioimaan yleissuunnittelussa. Yhtenä esimerkkinä ympäristöselvityksessä on esitetty mahdollisuus voimajohdon keskilinjan siirtämiseksi kolme metriä etelän suuntaan, jolloin asuinrakennukset eivät sijoittuisi rakennusrajoitusalueelle.
Hankkeeseen liittyvistä rakennustöistä aiheutuu väliaikaista haittaa lähimmille asukkaille sekä ulkoilu- ja virkistysreittien käyttäjille. Haittoja vähennetään rakennustöiden ajoittamisella ja tiedottamisella. Mahdolliset aiheutuvat vahingot korjataan tai korvataan maanomistajille. Uudet teräsrunkoiset pylväät ovat aluksi kiiltäviä, joten ne erottuvat selkeämmin muusta maastosta. Teräsrakenne hapettuu tummemmaksi muutamassa vuodessa.
Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia terveyteen, koska voimajohtoa ei sijoiteta suoraan rakennusten päälle. Magneettikentän voimakkuus on suurin voimajohdon alla ja vaimenee poispäin mentäessä ja johtoaukean reunassa kentän voimakkuus on huomattavasti pienempi.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pyytää huomioimaan asuinrakennusten sijainnit tarkemmassa johtolinjaa koskevassa yleissuunnittelussa. Rakennustöiden aikaisista haitoista tulee tiedottaa hyvissä ajoin ennen töiden alkamista ainakin lähimpiä asukkaita sekä alueiden käyttäjiä. Rakennustöistä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa asukkaille.
Voimajohtohanke sijoittuu maisemallisesti kahteen tunnistettuun arvokohteeseen. Vuottolahden alueella sijaitsevat arvokas kulttuurimaisema ja jokimaisema. Voimajohto on suunniteltu sijoitettavaksi nykyiseen voimajohtoaukeaan, jolloin uusi voimajohto ei merkittävästi heikennä alueen maisemallista arvoa tai maisemakuvan yhtenäisyyttä. Voimajohtopylväiden korkeus kasvaa muutoksen takia noin 2–5 metriä. Yksittäisten pylväiden sijoitussuunnittelulla pyritään lieventämään pylväistä aiheutuvaa maisemallista haittavaikutusta. Kokonaisuudessa hankkeen vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, eikä sen arvioida merkittävästi heikentävät alueen maisemallista arvoa tai kulttuuriperintöä.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pitää Vuottolahden arvokasta kulttuurimaisemaa ja jokimaisemaa tärkeänä säilytettävänä maisema-alueena. Johtohankkeen aiheuttama muutos maisemaan ei kuitenkaan ole niin merkittävä, että sillä olisi vaikutusta näiden arvokkaiden maisema-alueiden arvoihin. Suurin muutos nykytilanteeseen nähden aiheutuu uusista pylväistä, jotka voivat heijastaa valoa häiritsevämmin ensimmäisinä käyttövuosina ja ovat noin 2–5 metriä vanhoja korkeampia.
Voimajohtohankkeesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia pidetään kokonaisuudessaan myönteisinä. Uudella voimajohdolla vahvistetaan energiatehokasta sähkönsiirtoa ja ylläpidetään kantaverkon toimitusvarmuutta. Sähkön siirtokapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa uusiutuvan tuotannon liitettävyyttä verkkoon. Negatiivisia vaikutuksia aiheutuu käytettävistä materiaaleista, rakentamisesta aiheutuvista päästöistä ja johtoaukean levenemisestä aiheutuvasta puuston kaatamisesta, joka vaikuttaa haitallisesti hiilinieluihin ja vapauttaa hiilivarastoja.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pitää nykyiseen johtokäytävään sijoittuvaa rakentamista parhaana vaihtoehtona, koska silloin johtoaukean levenemisestä aiheutuvat puuston poistamiset ovat vähäisemmät kuin mitä kokonaan uuden johtokäytävän raivaaminen aiheuttaisi. Sähkönsiirron kapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa uusiutuvan energian lisäämisen sähköverkkoon, joka edistää vihreän siirtymän tavoitteita. Kokonaisuutena hanketta pidetään kannattavana ja tarpeellisena lisänä jo olemassa olevaan sähkönsiirtokapasiteettiin.
Hankkeesta aiheutuvat maa- ja kallioperän vaikutukset arvioidaan vähäiseksi. Mahdollisia aiheutuvia vaikutuksia voidaan huomioida yksittäisellä suunnittelulla. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset ajoittuvat hankkeen rakentamisvaiheeseen eikä voimajohdon toiminnasta kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Voimajohtoreitillä ei sijaitse pohjavesialueita. Vaikutuksia voidaan havaita pylväspaikkojen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi eroosiona tai kiintoainekuormituksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
Voimajohtoreitin läheisyydessä on kartoitettu 11 luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavaa kohdetta, joille on annettu Suomen ympäristökeskuksen oppaan mukainen arvoluokitus 1-4 (1 = lainsäädännöllä turvattu kohde; 2 = erityisen tärkeä kohde; 3 = monimuotoisuutta turvaava kohde ja 4 = monimuotoisuutta tukeva kohde). Kartoitetut kohteet olivat metsiä, jotka on annettu edellä mainitun luokituksen mukaisesti määritelty arvoluokkaan 3 tai 4. Voimajohtohankkeen läheisyydessä ei sijaitse Metsäkeskuksen määrittelemiä metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökuvioita eikä maastoselvityksessä havaittu lähteitä, noroja tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Huomionarvoisia suojeltavia kasvilajeja löydettiin muutamasta kohteesta hankealueelta. Maastoselvityksessä havaittiin vieraslajeista ainakin jättiputkea ja komealupiinia Lohtajalta. Kokonaisuutena voimajohtohankkeesta aiheutuvat vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin katsotaan vähäisiksi kielteisiksi. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat johtoalueen leventymisestä johtuvasta puuston poistamisesta ja rakentamisesta aiheutuvista vaikutuksista. Kasvilajiesiintymät pystytään huomioimaan suunnittelussa, siten että kielteiset vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen pyytää huomioimaan arvokkaat metsäkohteet yksityiskohtaisessa suunnittelussa, jotta niihin kohdistuvat vaikutukset ja puuston poistamiset pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Kasvilajiesiintymät tulee tiedottaa selkeästi hankkeen rakentamistöitä tekeville ja muille toimijoille, jotta lajiesiintymiin ei kohdistu negatiivisia vaikutuksia ja ne säilyvät nykyisissä esiintymispaikoissa. Tarvittaessa kasvilajiesiintymät tulee merkitä maastoon. Ympäristönsuojeluviranomainen pyytää erityisesti huomioimaan, että vieraskasvilajiesiintymistä tulee myös tiedottaa selkeästi hankkeen toimijoita, jotta vieraskasvilajiesiintymät eivät pääse kulkeutumaan esimerkiksi työkoneiden mukana uusilla leviämispaikoille. Mikäli rakentamista sijoitetaan tunnetuille tai työn aikana havaituille vieraskasvialueille, tulee työvaiheissa huomioida vieraskasveja sisältävän maa-aineksen käsittely ja niiden toimittaminen luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Tarvittaessa maa-ainesten ja kasvillisuuden poistamisessa sekä kuljetuksissa tulee hyödyntää esimerkiksi Kainuun ELY-keskuksen ja Sitowisen 31.1.2025 julkaisemaa Haitallisia vieraslajikasveja sisältävä kasvi- ja maa-ainesjäte-ohjetta.
Voimajohdon hankealueen alkupäässä Suksisuon ja Olliskanvaaran lähistöllä voimajohtokäytävän laajennus vaikuttaa nykyisen johtokäytävään rajautuviin liito-oravien potentiaalisiin elinympäristöihin. Voimajohtokäytävän laajennus voi vaikuttaa myös kahden käytävään rajautuvan kolopuun säilyvyyteen. Ympäristöselvityksen laadinnan yhteydessä suoritetussa maastoselvityksessä huhtikuussa 2025 potentiaalisilta elinympäristöiltä ei löydetty merkkejä liito-oravista. Voimajohdon läheisyydestä on tehty liito-oravahavaintoja vuosilta 2000, 2003 ja 2006 noin 280–470 metrin etäisyydeltä. Kulkuyhteystarkastelun perusteella potentiaalisten elinympäristöjen läheisyydessä sijaitsevien kulkuyhteyksien arvioidaan heikentyneen jo vuonna 2001, jolloin johtoalueetta laajennettiin nykyiseen noin 63 metrin leveyteen. Voimajohtoalueen läheisyydessä on suoritettu muita maankäytön muutoksia ja metsähakkuita, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet kulkuyhteyksien toimivuuteen heikentävästi. Arvioidaan, että laji ei ole pystynyt asuttamaan tyhjäksi jääneitä reviirejä uudelleen kulkuyhteyksien heikentyessä. Voimajohtohankkeen mukaisesta johtoalueen levenemisestä 76 metriin ei siten arvioida aiheutuvan merkittävää muutosta jo olemassa olevaan tilanteeseen.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. Vuonna 2025 suoritettujen maastoselvitysten perusteella alueelta ei ole löydetty liito-oravahavaintoja ja aiempiin tuloksiin vedoten, ympäristönsuojeluviranomainen yhtyy selvityksessä todettuihin päätelmiin kulkuyhteyksien heikentymisestä ja jopa katkeamisesta. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan tästä hankkeesta aiheutuva johtoalueen levennys ei merkittävästi muuta olosuhteita elinympäristöjen lähialueella. Johtoalueen leveneminen vuonna 2001 on todennäköisesti aiheuttanut sen, että vuosina 2000, 2003 ja 2006 tehdyt liito-oravahavainnot ovat löytyneet kauempaa johtoalueesta. Johtoalueella suoritettavat rakennustyöt tulee kuitenkin suorittaa siinä oletuksessa, että alueet ovat potentiaalisia elinympäristöjä, joista voi löytyä liito-oravia ja mahdollisista havainnoista tulee ilmoittaa välittömästi.
Viitasammakon potentiaalisia elinympäristöjä on havaintojen perusteella tunnistettu kaksi, Simpukan kohta Mieronniemeen johtavan joen ranta-alueella ja Pienen Hanhilammen suoympäristössä. Simpukan alue sijoittuu suoraan voimajohtoalueen päälle, mutta Pieni Hanhilampi jää voimajohtoalueen ulkopuolelle noin 80 metrin päähän reunasta. Saukon potentiaalista elinympäristöä voi sijaita Vuottojoessa ja Mainuanjoessa sekä Saukkopurossa ja Ruostesuon ja Rajasuon välissä virtaavassa uomassa. Lepakkohavaintoja ei ole tiedossa voimajohtoreitiltä eikä niitä havaittu kesän 2025 maastoselvityksissä. Liito-oravien kolopuut voivat soveltua myös lepakoiden päiväpiiloiksi. Suurpetojen osalta voimajohtoalue sijoittuu susireviirille noin 14 kilometrin matkalta ja voimajohdon lähiympäristöstä on tiedossa susihavaintoja. Havaintoja on tehty myös karhusta, ahmasta ja ilveksestä.
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset oletetaan jäävät vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Elinympäristömuutoksista suurin tapahtuu voimajohtoaukean levenemisestä, jonka ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan merkittävästi eläimistöön. Pylväsrakenteita ei sijoiteta vesistöihin tai jokitörmään, jolloin hankkeesta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia saukolle. Viitasammakolle rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa ja mahdollista häiriötä voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistyöt kutuajan (toukokuu) ulkopuolelle. Vuottojoen ylityksen kohdalla sijaitse pylväspaikka joudutaan sijoittamaan nykyisen pylvään kohdalle, mutta hieman sen pohjoispuolelle. Pylvään perustustapana käytetään porapaaluperustusta, jonka asennukseen ei tarvita kaivuutöitä, maamassojen käsittelyä, muualta tuotuja täyttömaita eikä pois kuljetettavia maamassoja. Nykyisen pylväsperustuksen betonirakenteet jätetään paikoilleen, jolla minimoidaan alueella tehtävää kaivuutyön määrää. Näillä toimenpiteillä Simpukan alueen viitasammakkoihin ei arvioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan eläimistöön kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi, kun hankkeessa toimitaan ympäristöselvityksessä esitetyn mukaisesti. Suurimmat mahdolliset vaikutukset voivat kohdistua Simpukan alueen viitasammakkojen potentiaaliseen elinympäristöön, mutta esitetyillä toimenpiteillä voidaan rajoittaa esimerkiksi rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa lisäksi, että ympäristöselvityksessä mainitut maastokäynnit ja niiden havainnot on suoritettu vain yhden kuukauden aikana, joten selvityksessä esitetyt tiedot eivät välttämättä vastaa lajien todellista levinneisyyttä tai esiintymisaluetta, esimerkiksi liito-oravien tai lepakoiden osalta.
Voimajohtohanketta lähin kansallisesti arvokaslintualue Otanmäen altaat sijaitsee noin 4,6 kilometrin etäisyydellä voimajohdon läntisimmästä osasta. Muut arvokkaat lintualueet sijaitsevat yli viiden kilometrin päässä voimajohdosta. Voimajohtoalue ei sijoitu minkään lintulajin merkittävälle kevät- tai syysmuuttoreitille. Voimajohdon pohjoispuolella oleva Oulujärvi on todennäköisesti alueellisesti merkittävin muuttoa ohjaava tekijä, koska muuttolinnut pyrkivät kiertämään sen tai hakeutuvat sen läheisyyteen muuttomatkalla. Pesimälinnustoa alueella on selvitetty maastossa kesäkuussa 2025. Pesimälinnustoselvityksessä havaittiin 43 lajia, joiden tulkittiin pesivän alueella, tai joiden reviiriin alue kuuluu. Lajeista 11 on suojelullisesti huomionarvoisia. Voimajohdon varrella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse linnuston kannalta erityisen arvokkaita tai potentiaalisia kohteita.
Hankkeella arvioidaan olevan kokonaisuudessaan vaikutusta linnuston pesimä- ja elinympäristöjen muutoksen takia. Johtoalueen levenee noin 6–21 metriä riippuen reittiosuudesta ja tämä aiheuttaa puuston poistamista reuna-alueilta. Vaikutus on kuitenkin pienempi kuin aivan uutta voimajohtoaluetta rakennettaessa. Alueet joilla puustoa poistetaan ovat jo reunavaikutusten ja metsätaloustoimenpiteiden vuoksi linnustollisilta arvoiltaan pääasiassa vähäpätöisiä. Haitallisia vaikutuksia aiheutuu myös rakentamistöiden aikana melusta ja liikkumisesta, mutta häiriötä pidetään kuitenkin vain paikallisena ja väliaikaisena. Kohtalaisia haitallisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän pesimäaikana tapahtuvasta rakentamisesta. Voimajohdon käytön aikana linnut voivat törmätä voimajohtoihin. Voimajohtoreitin läheisyydessä ei kuitenkaan ole merkittäviä lintujen muutonaikaisia kerääntymisalueita, joten törmäysriskin arvioidaan olevan vähäinen. Törmäysvaikutusten vähentämiseksi johtimiin suositellaan huomiomerkintöjä Vuottolahden pohjukan ja Siltalanperässä Mainuanjoen ylittävälle osuudelle. Nämä ovat selvityksissä tunnistettuja kohtia, jossa linnut voivat pysähtyä levähtämään ja ruokailemaan. Merkinnät vähentävät lintujen törmäysriskiä ja parantavat tilannetta nykyisestä lisäämällä johtimien näkyvyyttä.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan voimajohtohankkeesta aiheutuvat linnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, silloin kun noudatetaan selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä. Ympäristönsuojeluviranomainen pyytää käyttämään arvioidusti parasta käyttökelpoista tekniikkaa johtimien merkitsemiseksi, jotta linnuston törmäysriski jää mahdollisimman pieneksi. Rakennustyöt tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei niistä aiheudu pesintäaikaista häiriötä linnustolle.
Voimajohtohankkeen lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, lähimmät alueet sijaitsevat noin 2,1 kilometrin etäisyydellä. Metsähallituksen perinnebiotooppikohde sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä voimajohdosta ja Metsähallituksen alue-ekologinen kohde noin 350 metrin etäisyydellä. Voimajohdon vaikutusalueelle sijoittuu kaksi tunnistettua ekologista viheryhteyttä, jotka on luokiteltu metsäisiksi kulkuyhteyksiksi. Voimajohtoalue on jo nyt nykyisen voimajohdon vuoksi rakennettua tai ainakin vähäpuustoista ja ihmisen muokkaamaa. Voimajohtohankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, Metsähallituksen kohteisiin tai ekologisiin yhteyksiin.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen yhtyy esitettyihin näkemyksiin siitä, ettei hankkeella ole vaikutusta luonnonsuojelualueisiin, Metsähallituksen kohteisiin tai ekologisiin yhteyksiin. Ekologiset yhteydet risteävät jo nykyisellään olemassa olevan voimajohtoalueen ja siten levenemisen ei voida olettaa aiheuttavan merkittävää muutosta tilanteeseen. Yhteys luonnon ympäristöihin säilyy entisellään, vaikka johtoalue levenee 6–21 metriä.
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen lausuu hankkeesta kokonaisuudessaan seuraavaa. Yhteenvetona ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee liitteen 1 kohdan 8 b mukaan soveltaa vähintään 220 kilovoltin maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Lausuntopyynnön mukaisesti kyseessä on nykyisen 110 kilovoltin maanpäällisen voimajohdon päivittämisestä 2x 110 kilovoltin maanpäälliseen voimajohtoon. Voimajohtohankkeessa on kuitenkin kysymys nykyisen voimajohdon päivittämisestä. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan, kyseessä ei ole kokonaan uuden voimajohdon perustaminen vaan nykyisen päivittäminen, jolloin voimajohdon lisäys on vain 110 kilovolttia. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hankkeesta kokonaisuudessaan arvioidut ympäristövaikutukset ovat kuitenkin niin vähäisiä nykytilanteeseen verrattuna, ettei hankkeessa ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristönsuojeluviranomainen pyytää kuitenkin huomioimaan LVV:n päätöksenteossa myös tämän hankkeen lähiympäristöön suunniteltujen voimajohtohankkeiden yhteisvaikutukset, jotka voivat yhdessä ylittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rajan. Ympäristönsuojeluviranomaisella tiedossa olevan tiedon mukaisesti lähiympäristöön suunniteltu voimajohtohanke aiheuttaa tämän hankkeen kanssa niin merkittävät ympäristövaikutukset, että silloin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamiskynnys ylittyy yhteisvaikutuksiltaan. Ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksessä on huomioitu hankkeen toteuttaminen ympäristöselvityksen ja tämän lausunnon erityishuomioiden mukaisesti. Voimajohtohanke sijoittuu nykyiseen voimajohtokäytävään ja se sijoittuu voimassa olevissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa merkitylle sijainnille.