Kaupunginvaltuusto, kokous 22.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 LISÄPYKÄLÄ: Sammonkaari asemakaavan muutos (lisäpykälä)

KAJDno-2020-1354

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Piia Väyrynen, Kaavoitusarkkitehti, piia.vayrynen@kajaani.fi
Riitta Korhonen, Kaavasuunnittelija, riitta.i.korhonen@kajaani.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos kaupunginosa 2 Keskusta korttelin 17 tontit 2, 61, 62 ja 63 sekä liikenne- ja katualuetta.

Kaava-alue sijaitsee keskustassa noin 0,5 km etelään Raatihuoneentorilta. Alue muodostuu entisen linja-autoaseman alueesta ja sen eteläpuolella sijaitsevista asemakaavoitetuista kerrostalotonteista. Alue rajautuu Sotkamontien, Lönnrotinkadun ja Sammonkadun katualueisiin. Osa katualueista on mukana kaava-alueen rajauksessa. Eteläpuolella korttelialue rajautuu asuinkerrostalojen ja julkisten palveluasuntojen korttelialueisiin, jotka ovat rakennettuja. Tontilla 205-2-17-61 sijaitsee Eino Pitkäsen suunnittelema kerrostalo, joka on paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Lähiympäristössä Sotkamontien toisella puolella sijaitsee Liikuntapuiston urheilualue ja Lönnrotinkadun luoteispuolella yläkaupungin asuinalue. Sammonkadun toisella puolella on liikekiinteistöjä ja Lyseon koulu. Entisen linja-autoaseman alue ja kerrostalotontit ovat rakentumattomia. Kerrostalotonteilla on jonkin verran puustoa ja heinikkoa mutta entisen linja-autoaseman alue on linja-autoasematoiminnan jäljiltä avointa kenttää. Alue toimii tilapäisesti pysäköinti-alueena. Alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Eino Pitkäsen suunnitteleman kerrostalon tonttia.

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on linja-autoasema-aluetta LA, asuntokerrostalojen korttelialuetta AK, moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta AM ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL-9 sekä katualuetta. LA-alueen rakennusoikeudeksi on osoitettu 1000 k-m2 ja kerroskorkeudeksi I. AM korttelialueen rakennusoikeus on 300 k-m2 ja kerroskorkeutta ei ole määritelty. Rakentamattomalla AK korttelialueella rakennusoikeus on 900 k-m2 ja kerroskorkeus III. AK korttelialueella, jolla sijaitsee Eino Pitkäsen suunnittelema kerrostalo, rakennusoikeus on 1300 k-m2 ja kerrosluku III. AL-9 korttelialueella rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 1,0 ja kerrosluku on IV. Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista alueen kehittämistä kerrostaloalueena ja se on vanhentunut osittain melumääräysten, pilaantunutta maa-ainesta koskevien määräysten ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelun osalta. Tavoitteena on, että kaava mahdollistaa toiminnallisesti monipuolisen, arkkitehtonisesti, ekologisesti sekä elinkaariominaisuuksiltaan korkeatasoisen kerrostalokorttelikokonaisuuden toteutumisen. Tavoitteena on myös suojella Eino Pitkäsen suunnittelema kerrostalorakennus.

Alueen kehittämiseksi käynnistyi 2018 Kajaanin älykäs elinkaarikortteli -hanke, jonka aikana alue sai nimikilpailun perusteella nimen Sammonkaari. Hankkeeseen on liittynyt runsaasti osallistamista mm. verkkopohjaisia kyselyitä ja yleisötilaisuus. Hankkeen aikana on alueelle valmistunut viitesuunnitelma ja piha- ja katualueita koskeva yleissuunnitelma, joita on hyödynnetty kaavan tausta-aineistona ja liitetty ohjaamaan alueen rakentamista rakennustapaohjeiksi.

Maankäyttöpoliittisen ohjelman kaavoitusohjelmassa 2019–2022 linja-autoasematoiminnasta vapautuneen alueen kaavoitus on ajoitettu alkamaan 2020 ja alue linjattu kerrostaloalueeksi (jo aiemmassa maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa). Asemakaavahankkeen vireille tulosta kuulutettiin kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla ja Koti-Kajaani -lehdessä 22.4.2020. Kaavaluonnoksen laati ympäristöteknisen toimialan maankäyttö-, suunnittelu- ja viran-omaistulosalueen kaavoitus ja aluesuunnittelu yksikkö osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Kaavahanketta esiteltiin viranomaisneuvottelussa 13.5.2020. Viranomaisneuvottelu koski kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavan selvityksiä. Viranomaisneuvottelussa tarkasteltiin myös alustavaa kaavaluonnosta (päivätty 12.5.2020). Viranomaisneuvottelussa käsiteltyjä keskeisiä kysymyksiä olivat pilaantunut maa-aines, melu ja rakennussuojelu sekä kaavan osallistumismahdollisuudet. Neuvottelussa todettiin, että kaavan selvitykset ovat riittävät ja selvitykset oli huomioitu alustavan kaavaluonnoksen määräyksissä.

Kaavasta järjestettiin sähköinen yleisötilaisuus Teams-sovelluksen avulla 9.6.2020. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavan lähtötietoja ja kaavaa, minkä jälkeen oli mahdollista keskustella vapaasti. Kajaanin Palvelutalosäätiö oli huolissaan kiinteistönsä vieritse osoitetusta ajoyhteydestä ja aiheutuvasta liikenteestä tontille. Vastattiin, että kyseessä on tavallinen kiinteistön liittymä, jonka kautta osittain myös Palvelutalosäätiön kiinteistön liikenne kulkee, ei katualueesta eikä yleisestä ajoväylästä. Kiinteistöjen on itse järjestettävä turvallinen liikenne kiinteistöjen yhteisen liittymän/ajoyhteyden kautta.

Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 3.6. – 3.7.2020 kaupungintalon aulassa, pääkirjaston lukusalissa ja kaavoituksen verkkosivulla. Nähtävilläolo aikana kaavasta saatiin neljä lausuntoa ja yksi mielipide.

Kainuun sote/ Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa ei ollut huomautettavaa Sammonkaaren asemakaavaluonnokseen. Ympäristöterveydenhuollon lausunnon mukaan ”kaavassa ja siihen liittyvissä määräyksissä on erittäin hyvin otettu huomioon ympäristöterveyteen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi laaja-alaisesti arvioimalla meluntorjuntatarve liikennemelun vuoksi”. Myös pilaantuneet maa-ainekset on otettu huomioon.
Kainuun ELY-keskus lausui kaavaluonnoksesta, että se toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitetta ehkäistä melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Lausunnon mukaan asema-kaavaluonnoksen ”ratkaisussa mm. rakennusmassojen sijoittelulla ja kaavamääräyksillä on pyritty vähentämään ja lieventämään liikennemelusta aiheutuvia haittoja”.

Kainuun pelastuslaitos lausui, että ”kaavan massoittelussa ja rakennusten sijoittelussa ja piha-alueiden rakenteiden toteutuksessa tulee huomioida, että pelastaminen/pelastautuminen onnettomuustilanteissa on mahdollista”. Kainuun pelastuslaitoksen edustajan kanssa on selvitetty alueen pelastautumis-mahdollisuudet jo kaavan luonnosvaiheessa.

Kainuun Museo lausui rakennussuojelusta, että paikallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta, Eino Pitkäsen suunnittelemaa kerrostaloa, koskevat selvitykset ovat rakennussuojelun kannalta riittävät, eikä uusia selvityksiä tarvita. Suojelumerkinnällä suojellaan paikallisesti arvokkaan rakennuksen julkisivu ja se on riittävä. Luonnosvaiheen jälkeen sr-23 -suojelumerkinnän määräys muutettiin lausunnossa ehdotettuun muotoon: ”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että kohteen luonne säilyy. Muutoksista on kuultava kulttuuriympäristötehtäviä hoitavaa alueellista vastuumuseota”.

Kajaanin Palvelutalosäätiö jätti mielipiteen koskien turvallisen liikenteen järjestämistä kiinteistölleen ja ns. kirvesvarsitontin liikenteen järjestämistä. Ajoyhteyden liikenteen pitäisi palvelutalosäätiön mukaan olla yksisuuntaista. Kannanoton vastineessa todetaan, että kaavassa on varattu ajoyhteys tonteille ja sen toteuttaminen on alueen omistavien kiinteistöjen vastuulla. Ajoyhteyden liikenne ei voi olla yksisuuntainen, koska tonteilta tulee olla myös pois pääsy eikä Sotkamontielle saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kannanotto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen.

Luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin esittelytilaisuus Teams-sovelluksen avulla kiinnostuneille toimijoille 22.9.2020. Tilaisuudessa esiteltiin kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja palautteen vaikutus kaavaehdotukseen ja selvennettiin toimijoille kaavoituksen tavoiteaikataulua. Toimijoilla ei ollut huomautettavaa alustavaan kaavaehdotukseen.

Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,35 ha. Asemakaavalla muodostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (ALY) yhteensä noin 1,22 ha. Katualuetta on noin 1,13 ha, josta yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osaa (pp) on 1563 m2 Huoltoajo on sallittu 1047 m2:lle pp:lle varatusta alueen osasta.

Katuverkko säilyy Sotkamontien, Lönnrotinkadun ja Sammonkadun osalta samana mutta korttelialueen reunojen tarkastuksen myötä katualueen rajat muuttuvat hieman. Urho Kekkosen kadun jatkeelle muodostuu Tervaraitti-niminen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, joka jatkuu alueen halki Sammonkadulta Sotkamontielle. Putket, joita ei ole mahdollista siirtää, säilyvät alueen alla. Huoltoajo on sallittu pp-alueelle Sammonkadun puoleisesta päästä istuskeluportaiksi varatulle ohjeelliselle alueen osalle asti ja mahdollisuus huoltoajoon on osoitettu kaavamerkinnällä pp/h. Näin Tervaraitille tuleville liiketiloille ja istuskeluportaille on mahdollista järjestää huoltoajo.

Alueelle muodostuu kaksi korttelialuetta, joita Tervaraitti jakaa: korttelia 17 jatkava ja täydentävä korttelialue ja kokonaan uusi korttelikokonaisuus, kortteli 95. Rakennusalat on osoitettu rajaamaan korttelialueita ja muodostamaan umpikorttelia, joka suojaa sisäpihan puolia melulta ja katupölyltä. Melu on huomioitu yleisissä kaavamääräyksissä sekä Sotkamontien ja Lönnrotinkadun puoleisia rakennusaloja koskevissa merkinnöissä ja määräyksissä (dB). Kerroskorkeus vaihtelee neljästä (IV) viiteen (V) huomioiden ympäröivän rakentamisen kerroskorkeuden kolmesta neljään. Kattojen lappeet jatkuvat yhtenäisinä ja rakennusmassat muurimaisina. Katualueet erottavat korttelialueita voimakkaasti Liikuntapuiston ja yläkaupungin suuntaan. Uusi rakentaminen muodostaa omaleimaisen, uuden korttelikokonaisuuden, jota asemakaavan muutokseen sitovaksi rakennustapaohjeeksi liitetyt viitesuunnitelman kuvat ohjaavat. Kortteliin 95 on mahdollista toteuttaa paikoitus maanpinnan tasoa korkeammalle tasolle tulevan pihakannen alle tai vaihtoehtoisesti maan alle. Tarvittaessa autopaikoitusta on mahdollista toteuttaa sekä kansipihan alle että maanalaiseen paikoitukseen. Korttelissa 17 paikoitus tulee toteuttaa maan alle. Liittymät kortteleihin tulee järjestää Sammonkadun puolelta.

Käyttötarkoitus ALY mahdollistaa korttelialueiden monipuolisen käytön asumisesta liiketoimintaan. Elinkaarikorttelien muodostaminen alueelle on mahdollista sillä kaava mahdollistaa mm. opiskelija-asumisen, senioriasumisen ja myös tehostetun palveluasumisen Sammonkadun puoleisissa osissa kortteleita. Myös esim. päiväkodin tai muiden yleisten toimintojen toteuttaminen on mahdollista. Lönnrotinkadun ja Tervaraitin varteen osoitettujen rakennusalojen ensimmäisestä kerroksesta on 20-50 % liike- ja toimistotiloja varten. Tarkoitus on, että rakennukset säilyvät avoimina ja elävöittävät katutilaa toiminnoillaan ja palveluillaan jatkaen keskustan toimintoja alueelle. Kortteleiden pihat on kaavassa osoitettu kortteleiden yhteisiksi piha-alueiksi, jotka tulee toteuttaa laadukkaasti (le/yk-1). Rakentamisesta ja istutuksista on annettu yleisiä määräyksiä. Piha-alueiden toivotaan osaltaan muodostavan kortteleihin viihtyisiä kohtaamispaikkoja. Pihoista on yhteys Tervaraitille. Mikäli kortteliin 95 rakentuu kansipiha, tulee korttelista toteuttaa Tervaraitille istuskeluportaat, jotka liittävät puolijulkisen piha-alueen Tervaraitin julkiseen tilaan. Johtuen korttelissa 95 rakennusalan ulottumisesta pitkälle Sotkamontien ja Lönnrotinkadun nä-kemäalueille on kaavassa määrätty arkadin tai muun näkyvyyden mahdollistavan aukon toteuttamisesta ensimmäiseen kerrokseen.

Yleiset määräykset koskevat lisäksi mm. melua ja pilaantunutta maa-ainesta, auto- ja pyöräpaikoitusta, valaistusta katu- ja piha-alueilla, aurinkopaneelien ja aurinkokeräimien sijoittamista rakennuksiin, lattiapinnan korkoa asuinhuoneiden maantasokerroksessa, hulevesien hallintaa, väestönsuojatiloja sekä kortteleiden sitovaa tonttijakoa.

Alueen rakennusoikeus lähes nelinkertaistuu. Voimassa olevissa asemakaavoissa on yhteensä rakennusoikeutta noin 5920 k-m2, josta olemassa olevia rakennuksia on noin 1675 k-m2 eli Eino Pitkäsen suunnittelema asuinkerrostalo talousrakennuksineen ja Kajaanin Aluetaksi Oy:n taukomökki, joka on 20 k-m2.  Kaavamuutoksen myötä alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 23 110 k-m2 talousrakennukset ja mahdollisen kansirakenteen alainen rakennusoikeus mukaan lukien. Lisäksi kaavamääräysten mukaisesti voidaan rakentaa pienimuotoisia talousrakennuksia piha-alueille ja kansipihalle. Varsinainen uudisrakennusoikeus kerrostaloille on 19 300 k-m2 ilman talousrakennuksia ja kannen alaista alaa. Alue muuttuu tehokkaaseen kerrostalorakentamiskäyttöön, kun aiemmin avoimena kenttänä ollut linja-autoaseman alue rakentuu. Myös muiden aiemmin huoltoasematoimintaan ja kerrostalorakentamiseen osoitettujen tonttien rakennusoikeus kasvaa ja käyttö sitä kautta tehostuu, mikäli tonteille rakennetaan rakennusoikeuden sallima enimmäismäärä. Eino Pitkäsen suunnitteleman kerrostalon rakennusoikeus oli aiemmin pienempi kuin käytetty rakennusoikeus (1300 k-m2 < 1510 k-m2) mutta asema-kaavan muutoksessa rakennusoikeus on nostettu vastaamaan olemassa olevaa rakennusta. Tarkoitus on, että rakennusoikeus osaltaan säilyttää nykyisen rakennuksen mutta talousrakennuksia on mahdollista vähäisesti laajentaa. Kerrostalorakennus on myös suojeltu asemakaavalla julkisivun osalta. Tontilla 205-2-17-62 sijaitseva pilaantunut maa-aines täytyy yleisten määräysten mukaisesti puhdistaa ennen alueen rakentamista. Lönnrotinkadun varressa sijaitseva vanha mänty on suojeltu asemakaavan muutoksella.

Luonnosvaiheen jälkeen ehdotusvaiheen oleellisimmat muutokset kaavakarttaan on päärakennusten rakennusalueiden runkosyvyyden leventäminen. Rakennusalueiden runkosyvyyttä kortteleiden sisäpihalle päin levennettiin luonnoksen 15 metristä 17 metriin mahdollistamaan joustavammin puurakenteisen keskikäytävätalon rakentamisen. Suojellun kerrostalo Vimpelin rakennusalaa ei muutettu. Lisäksi kaavamääräysten kansi -määräystä tarkennettiin kansipihan alle sijoittuvan pääkäyttötarkoitusta palvelevan tilan osalta.

Kerrostalo Vimpelin tontilla auton säilytyspaikan rakennusalaan lisättiin t, joka mahdollistaa rakennusalan käyttämisen myös talousrakennukseksi. Tontille lisättiin myös istutettava alueen osa, joka on varattu leikkiä ja oleskelua varten.

Lisäksi yleisiin määräyksiin lisättiin määräys, että kortteliin 95 ja osaan korttelia 17 on laadittava erillinen sitova tonttijako.

Asemakaavan muutos eheyttää kaupunkirakennetta keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa valmiin kunnallistekniikan ja palvelujen piirissä. Kaava mahdollistaa monipuoliset toiminnat asumisesta liikerakentamiseen mahdollistaen tavoitteiden mukaisen elinkaarikorttelin syntymisen. Kaava ohjaa rakentamista arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi kokonaisuudeksi kaavaan liittyvien määräysten ja rakennustapaohjeiden kautta. Asemakaavan muutos turvaa väestökehityksen edellyttämän riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon sekä luo edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Asemakaavan muutos edistää palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajanalueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Alue sijaitsee jo lähtökohtaisesti siten, että se sijaintinsa puolesta edistää kävelyä ja pyöräilyä ja joukkoliikennettä ja on näiden liikennemuotojen kannalta hyvin saavutettavissa. Asemakaavan muutoksessa varaudutaan sään ääriilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä, joiden tarkoitus on ehkäistä melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Asemakaavalla hallitaan haitallisia terveysvaikutuksia aiheuttavia vaikutuksia ja herkkien toimintojen sijoittumisen riskit (PIMA). Asemakaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää pilaantuneen maa-aineksen puhdistamista. Eino Pitkäsen suunnittelema kerrostalorakennus on kaavalla suojeltu.

Yritysvaikutukset: Asemakaavan muutos mahdollistaa rakentamiseen liittyvän yritystoiminnan. Rakennettavan kerrosalan määrä alueella moninkertaistuu, joten alueen liiketaloudellinen arvo nousee huomattavasti. Asemakaava mahdollistaa alueen monipuolisen käytön asuin-, liike-, toimisto- ja yleiseen rakentamiseen ja sitä kautta mahdollistaa monipuolisen yritystoiminnan alueella alueen rakennuttua. Alueella on myös osoitettu asemakaavassa rakennusalan osia, joissa ensimmäiseen kerrokseen on toteutettava määritelty prosenttiosuus liiketiloja tai toimistoja kerrosalasta (20-50 %). Lähtökohtana on, että alueelle muodostuu sopivia tiloja yritystoiminnalle, joista on yhteys Tervaraitille tai muille kevyen liikenteen väylille. Liike- ja toimistotilat osaltaan elävöittävät kaupunkikuvaa alueella ja mahdollistavat yritysten sijoittumisen alueelle. Kajaanin aluetaksi Oy joutuu siirtämään taukomökkinsä alueelta alueen rakentuessa mutta taksitolppa voi sijaita edelleen katualueella.

Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Mahdollisten toimijoiden kanssa solmittiin aiesopimus alueen toteuttamisesta kesäkuussa 2020. Toimijoiden kanssa solmitaan tontinluovutussopimus alkuvuodesta 2021.

Alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2021. Alueelle voidaan rakentaa asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Ennen hankkeen toteuttamista tulee selvittää pilantuneen maa-alueen laajuus ja puhdistaa pilaantuneet maa-ainekset viimeistään alueen rakentamisen yhteydessä.
 

Lisätietoja asiasta antaa kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori puh. 044-7100 834 tai etunimi.sukunimi@kajaani.fi. ja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen,
puh. 044-7100 455 tai etunimi.i.sukunimi@kajaani.fi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi

Ympäristötekninen lautakunta asettaa julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi asemakaavan muutoksen kaupunginosa 2 Keskusta korttelin 17 tontit 2, 61, 62 ja 63 sekä liikenne- ja katualuetta. (Sammonkaari)
 
 

Päätös

Hyväksyi.

Valmistelija

Riitta Korhonen, Kaavasuunnittelija, riitta.i.korhonen@kajaani.fi
Anne Siltavuori, Kaupunginarkkitehti, anne.siltavuori@kajaani.fi

Perustelut

Ehdotus asemakaavan muutokseksi on ollut julkisesti nähtävänä 6.11. – 7.12.2020. Kaavaehdotukseen jätettiin 4 muistutusta.

As Oy Vimpelin hallitus toivoo muistutuksessaan, että heidän tontin ympärillä olevia puita säilytettäisiin mahdollisimman paljon yleisilmeen vuoksi. Rakennuksille ja ajoyhteyksiin varatuille alueilla rakennettaessa on todennäköistä, etteivät puut säily, mutta alueelle on laadittu viherrakentamisen yleissuunnitelma uuden piha-alueen kasvillisuudelle ja istutuksille.  Suunnitelmaa tulee noudattaa piha-alueiden ulko- ja katutiloja sekä viheralueita suunniteltaessa. Asemakaavamerkintöjen ja määräysten yleisissä määräyksissä on katu- ja piha-alueita koskeva määräys, jossa alueelle velvoitetaan istuttamaan puita: ”…Maapohjaisille alueille on istutettava suurikokoiseksi kasvavia puita. Piharakentaminen ja istutukset on toteutettava laadukkaasti.”  As Oy Vimpelin kerrostalon Sammonkadun viereinen koivurivi on katualueella, johon ei kohdistu uusia katusuunnitelmia lähiaikoina. Puurivi ei sijaitse kaavamuutosalueella.

Kiinteistö Oy Kajaanin Lönnrotinkatu 3, Kiinteistö Oy Kajaanin Lönnrotinkatu 8 ja Pohjolan kone ja tarvike Oy ovat jättäneet muistutukset, jotka koskevat alueen pysäköintiä sen jälkeen, kun kaava-alueen väliaikaiset/määräaikaiset pysäköintipaikat eivät ole enää käytössä. Kiinteistö Oy Kajaanin Lönnrotinkatu 3 mukaan kaavamuutoksessa tulisi lisätä paikoitustilaa alueelle ja Kiinteistö Oy Kajaanin Lönnrotinkatu 8 muistutuksessa huomautetaan, että kaupungin tulee turvata alueella olevien yritysten liiketoimintaa sekä palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta varten riittävä asiakaspaikoitus alueella. Muistutuksen mukaan vähimmäistarve on, että kaavamuutoksessa merkitään Sammonkadun molemmille puolille toteutettavat sivuparkkialueet aina Lönnrotinkadusta Vienankadulle saakka sekä vastaava sivupaikoitus tulisi toteuttaa myös kaavaluonnoksessa Tervaraitti -merkitylle alueelle, jossa turvataan kevyen liikenteen kulkijat jalka-/pyöräkäytävillä. Myös Pohjolan kone ja tarvike Oy huomauttaa muistutuksessaan, että kaupungin tulee turvata alueella asioivien riittävä asiakaspaikoitus minimissään molemmin puolin Sammonkatua.

Muistutusten vastineessa todetaan, että Kajaanin kaupunki tulee lisäämään alueen kadunvarsipysäköintiä. Sammonkadun varteen välille Lönnrotinkatu – Urho Kekkosen katu on suunnitteilla 11 uutta pysäköintipaikkaa, jotka sijoitetaan molemmin puolin katua. Jo ennestään Sammonkadun varressa, kohti Vienankatua on käytössä 13 pysäköintipaikkaa, joiden käyttöaste nykyisellään on ollut pieni. Urho Kekkosen katu aukaistaan molemmin puolin vapaaksi pysäköintirajoitteista luoden 20 uutta pysäköintipaikkaa. Kalevankadulla on entuudestaan käytössä 15 pysäköintipaikkaa. Tämän lisäksi lähialueella, Lönnrotinkadun toisella puolella n. 150 m päässä Sammonkadun ja Tapionkadun varrella on n. 86 pysäköintipaikkaa.

Osa kaikista pysäköintipaikoista tullaan rajoittamaan kiekkopysäköinniksi vaihtuvuuden takaamiseksi ja alueen yrityksiä palvelevaksi. Rajoituksia muutetaan tarpeen mukaan. Kaupunki muistuttaa, että lähtökohtaisesti pysäköinnin järjestäminen kiinteistöillä asioimiseen on kiinteistön velvollisuus. Kaupungin tehtävä on luoda sujuva ja turvallinen ympäristö tasapuolisesti kaikille liikkujille. Kaupunki tukee pysäköintiä katualueella sen sallimissa rajoissa. Sammonkaareen rakennettavien kortteleiden väliin jäävä aukiomainen Tervaraitti on varattu viihtyisäksi kävely- ja pyöräilyalueeksi.

Sammonkadun ympäristön paikoituksesta järjestettiin Sammonkaaren lähialueiden toimijoille keskustelutilaisuus 2.3.2021 sähköisenä Teams -neuvotteluna. Tilaisuuteen osallistui 5 asiasta kiinnostunutta kiinteistön omistajaa ja toimijaa. Kunnallistekninen suunnittelu esitteli lähialueen katujen varrella olevat nykyiset (n. 110 ap) ja uudet (n. 31 ap) pysäköintimahdollisuudet sekä olevien pysäköintipaikkojen nykyistä käyttöä. Pysäköintiseurannan 2/2021 tuloksista oli todettavissa, että nykyisten (n. 110) autopaikkojen keskimääräinen käyttöaste on vajaa 30 %. Uudet pysäköintimahdollisuudet tulevat lisäämään kapasiteettia katualueella entisestään ja täten mahdollistavat pysäköintipaikkojen käyttöasteen kasvun myös koronan jälkeiselle ajalle. Muistutukset eivät anna aihetta muuttaa asemakaavaehdotusta.

Kaavaehdotusta on tarkistettu nähtävilläolon jälkeen rakennusoikeuden ja pyöräpysäköintivaatimuksen osalta vähäisessä määrin. Korttelin 95 rakennusoikeutta on vähennetty 150 k-m2 (kortteli 95 rakennusoikeus 13 000 k-m2) vastaamaan kaavan viitesuunnitelmaa. Pyöräpysäköintimitoitusta on kevennetty siten, että kerrostalojen pyöräpysäköintivaatimus on 1 ppp/ 40 k-m2 (1 ppp/ 30 k-m2) ja opiskelija-asumisessa 1 ppp/ 30 k-m2 (1 ppp/ 20 k-m2). Pyöräpysäköintimitoitusta on tarkennettu vastaamaan Kajaanin paikallisia olosuhteita. Vähäiset muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, on kuultu. Hankkeenhaltijan ja toimijoiden kanssa on käyty neuvoteltuja muutoksista.

Kaavaehdotusta ei ole olennaisesti muutettu, joten uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeen.

Kaavamateriaalia on esillä kaupungin verkkosivuilla www.kajaani.fi/kaavoitus/sammonkaari

Lisätietoja asiasta antaa kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori puh. 044-7100 834 tai etunimi.sukunimi@kajaani.fi. ja kaavasuunnittelija Riitta Korhonen, puh. 044-7100 455 tai etunimi.i.sukunimi@kajaani.fi.

Oheismateriaali

Oheisliite Ehdotus Sammonkaari visualisointikuvat 2D

Päätösehdotus

Esittelijä

Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen kaupunginosa 2 Keskusta korttelin 17 tontit 2, 61, 62 ja 63 sekä liikenne- ja katualuetta. (Sammonkaari).

Päätös

Hyväksyi.

Kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori oli asiantuntijana kokouksessa asian esittelyn ajan.

Valmistelija

  • Riitta Korhonen, Kaavasuunnittelija, riitta.i.korhonen@kajaani.fi
  • Anne Siltavuori, Kaupunginarkkitehti, anne.siltavuori@kajaani.fi

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen kaupunginosa 2 Keskusta korttelin 17 tontit 2, 61, 62 ja 63 sekä liikenne- ja katualuetta. (Sammonkaari).

Päätös

Hyväksyi.


Muutoksenhaku


Valitusoikeus ja valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

 

Valitusviranomainen ja valitusaika

Valitusviranomainen on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus.

Postiosoite: PL 189, 90101  OULU
Käyntiosoite: Isokatu 4, 90100  OULU
Faksi: 029 56 42841
Puh. 029 56 42800
Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet  .

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on julkaistu tietoverkossa.  Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen päätöksestä tiedon kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

 

Valituskirja

Valituskirjassa on ilmoitettava

- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite

- päätös, johon haetaan muutosta

- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi

- muutosvaatimuksen perusteet.

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

 

Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

 

Valituksista perittävät maksut
  

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä hallinto-oikeudessa 260 euroa, ellei valittaja edellä mainitun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 §:n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5 §.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.