Perustelut
Kulttuuripoliittisen selonteon laatiminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Luonnoksessa ehdotetaan pitkän aikavälin yhteistä kulttuuripoliittista tavoitetilaa, joka ulottuisi 2040-luvulle. Selontekoa seuraa myöhemmin laadittava toimeenpanosuunnitelma.
Selonteossa tunnistetaan kulttuuripolitiikan yhteys muihin politiikka-aloihin ja ehdotetaan yhteistä hallituskausien yli jatkuvaa poliittista linjaa kulttuurin asioiden edistämiseen. Ehdotettu kulttuuripolitiikan visio jakautuu neljään tavoitteeseen: 1) kulttuuri on muutosvoima, 2) kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa, 3) kulttuuri on jokaisen oikeus, 4) kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Selonteon tavoitteena on, että 2040-luvulla kulttuuri on Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuri- ja elinkeinopolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa.
Kulttuuripoliittisen selonteon valmisteluvastuu on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Lausunto selonteon luonnoksesta pyydetään antamaan viimeistään maanantaina 14.10.2024. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssa julkaistuun lausuntopyyntöön.
Kajaanin kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:
KOMMENTIT NYKYTILAN KUVAUKSESTA
Kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksen nykytilan kuvauksessa on hyvin avattu kulttuurin laajaa merkitystä. Sen huomioista Kajaanin kaupunki haluaa erityisesti nostaa niistä esille seuraavia:
”Kulttuuri on vakiintunut osaksi kaupunkipolitiikkaa. Myös Suomessa kaupunkien merkitys kulttuurin, luovuuden ja innovaatioiden kasvualustana korostuu, ja kaupungit ohjaavat yhä enemmän kehityksen suuntaa. Kulttuuri on osa kaupunkikehittämistä, kansainvälisyyttä ja elinkeinotoimintaa, joka näkyy kaupunkien investoinneissa, vetovoimassa ja kaupunkikuvassa. Alueiden veto- ja pitovoima kiinnittyy yhä selkeämmin elävään ja muuttuvaan paikalliskulttuuriin.”
”Kulttuuritoiminta ja elämystalous edistävät alueiden elinvoimaisuutta, houkuttelevat asukkaita ja matkailijoita sekä luovat paikallisylpeyttä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuripalvelut luovat edellytyksiä niihin kytkeytyvälle yritystoiminnalle sekä työ- ja ostovoiman pysymiselle alueella. Kulttuurilla on pito-, veto- ja lumovoimaa, jotka houkuttelevat asukkaita ja matkailijoita sekä investointeja ja osaamista. Elävät ja kerrokselliset kulttuuriympäristöt ovat merkittäviä myös asumiselle, hyvinvoinnille ja matkailulle. Lisäksi kulttuurialan organisaatiot voivat toiminnallaan edistää kotoutumista.”
Tilannekuvassa on erittäin hyvin hahmotettu kulttuurin merkitys nykyaikaiselle kaupunkipolitiikalle ja kaupunkikehitykselle. Mikäli kaupunki pystyy työn, yrittäjyyden, monipuolisen asumisen ja laadukkaiden peruspalvelujen ja harrastepalvelujen lisäksi tarjoamaan monipuolisia kulttuuripalveluja, niin sillä on suora yhteys kaupungin elinvoimaan ja veto- ja pitovoimaan.
Kajaanin kaupunkistrategiassa kaupungin laajan kulttuurin merkitys on nostettu lumovoiman tekijäksi, ja kaupungin elinvoimaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi taiteen vapaan kentän uusien mahdollisuuksien kartoittaminen ja tukeminen. Sen konkretisoimiseksi kaupunki ja vapaan kentän esittävän taiteen toimijat ovat käynnistäneet mittavan Taidekampus hankkeen. Kaupungin kansainvälisissä palveluissa puolestaan edistetään sekä ulkomaalaisten tutustumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin että nostetaan esille tulijoiden omaa kulttuuriperintöä kaupunkilaisille.
”Kulttuurin toimiala on elinkeino ja merkittävä työllistäjä. Kulttuuriala työllistää suoraan 77 000 työntekijää ja välillisesti 46 000 työntekijää, yhteensä siis lähes 130 000. Kulttuurimatkailu on kasvava trendi, ja kulttuuritapahtumista sekä kulttuuriperintökohteista toivotaan vetovoimaa ja uusia matkailijakohderyhmiä.”
Kulttuurin tunnistaminen osaksi elinkeinoja ja sen työllistävän vaikutuksen nostaminen esille on selonteon tilannekuvan toinen erittäin hyvä havainto, samoin kulttuurimatkailun näkeminen osana matkailuelinkeinoa.
Kajaanissa kulttuurialan työllistäjiä ovat kulttuurilaitokset kaupunginteatteri/alueteatteri, Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskus, Musiikkiopisto ja museot sekä laaja vapaan kentän esittävän taiteen toimijoiden joukko. Kaupunki on käynnistänyt osana Kainuun Arctic Lakeland kansainvälisen matkailun kehityskokonaisuutta oman monivuotisen Kulttuurista vetovoimaa ja pitovoimaa Kajaanin ja Oulujärven matkailuun hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä kulttuurimatkailua ja sen tuotteita.
”Kuntien ja valtion taloudellisen tilanteen kiristyminen voi vaikuttaa kulttuurin voimavaroihin heikentävästi ja vaikeuttaa alueellisen tarjonnan ylläpitämistä.”
Tämä on aiheellinen huoli, kulttuurin ja taiteen rahoituksen leikkaukset iskevät suoraan kaupunkien elinvoimaan ja vetovoimaan.
Kulttuurin alueellisen vaikuttavuuden yksi konkreettinen osa on alueteatteritoiminta. Alueteatterimaakuntien maakuntajohtajat Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta ilmaisivat kannanotossaan syvän huolensa valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvistä kulttuurin rahoitusleikkauksista. Mikäli alueteatteritoiminta supistuu, reilusti yli puolen Suomen alueella jäädään ilman kotimaista ammattiteatteria. Tämä uhkaa kulttuurin perusoikeuksien tasa-arvoista saatavuutta, maakuntajohtajat totesivat. Kajaanin kaupunki Kainuun alueteatterin ylläpitäjänä tukee maakuntajohtajien näkemystä.
Hallituksen 5.9. budjettiriihessä tekemä päätös puolittaa kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan kohdistuvat säästöt suhteessa VM:n esitykseen on tervetullut, samoin linjaus, että säästöt kohdennetaan tavalla, jolla vaikutus taiteen ja kulttuurin tekemiseen on mahdollisimman pieni. Silti on oltava huolissaan mitä vaikutuksia tulevat ratkaisut aiheuttavat sekä kulttuurilaitoksille että vapaalle kentälle.
KOMMENTIT TOIMENPITEISTÄ
Selonteossa on erittäin suuri määrä perusteltuja toimenpide-ehdotuksia. Valtion ja kuntien taloustilanteen takia monet niistä todennäköisesti jäävät toteutumatta tai toteutuvat vasta pitkällä aikajänteellä. Toimenpiteistä Kajaanin kaupunki haluaa kiinnittää huomiota kulttuurin toimintaympäristön ja toimintamallien kehittämiseen, rahoitusmuotojen monipuoliseen keinovalikoimaan sekä alan yrittäjyyden edistämisen toimenpiteisiin.
”Edistetään toimivia yhteistyömalleja, toimintatapoja, yhteiskäyttöisiä tiloja, kiertuemalleja ja alustoja kulttuuripalveluille mukaan lukien digitaaliset ratkaisut. Kulttuuri- ja luovien alojen väliset synergiaedut tuottavat lisäarvoa alojen välille ja yhteiskunnan eri sektoreille. Kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden keskinäisellä ja poikkialaisella yhteistyöllä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppanuuksilla lujitetaan ja monipuolistetaan arvoverkkoja."
”Huolehditaan kulttuurin luomisen, kulttuuripalveluiden tuottamisen ja sisältöjen tarjoamisen vaatiman kulttuurin fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin jatkuvuudesta ja uudistumisesta. Rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä vahvistetaan kehittämällä kohteiden kestävää hoitoa sekä vajaakäytössä olevien rakennusperintökohteiden hyödyntämistä kulttuuritoiminnassa.”
Erilaisten yhteismuotojen ja toimintatapojen ja yhteiskehittämisen alustojen syntymisen edistäminen on kannatettava tavoite. Uusia innovaatioita ja uusia ratkaisuja syntyy muillakin toimialoilla monesti juuri rajapinnoissa, kuten teknologioiden ja palvelujen kehittämisessä. Suomessa on otettu laajasti kulttuurin ja taiteen käyttöön kaupunkien ja kuntien historiaan liittyvää rakennuskantaa, monesti vanhoja tai vastaavia tehtaita, ja kunnostetuissa rakennusperintökohteissa toimiminen tarjoaa kulttuuritoimijoille inspiroivan ympäristön. Tilakustannukset ovat kuitenkin erityisesti vapaan kentän toimijoille suuri rasite, se tulisi ottaa huomioon rahoituksessa.
Kajaanissa on otettu vapaan kentän esittävän taiteen toimijoiden käyttöön entisen Kajaanin OKL:n kampuksen klassiseen päärakennukseen tehdyt kaupunginteatterin väistötilat, jotka vapautuivat, kun teatteri palasi kunnostettuihin entisiin tiloihinsa. Ratkaisun mahdollistaa Kajaanin kaupungin mittava kolmivuotinen Seminaarin Taidekampus hanke. Paitsi toimitiloja niin hanke mahdollistaa vapaan kentän toimijoiden sujuvan yhteistyön ja uusien mielenkiintoisten ja vaikuttavien taideinnovaatioiden synnyttämisen. Eräänä osana hanketta odotetaan syntyvän myös uusia kulttuurimatkailun tuotteita. Kajaanin ammattikorkeakoulun synnyttämä Kajaanin vahva peliala tarjoaa aivan uusia näkymiä fyysisen ja digitaalisen esittämisen yhdistämiseen, kuten kaupunginteatterissa on jo tehty.
”Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitusmalleilla edistetään ammattimaisesti tuotettujen kulttuuripalvelujen alueellista, paikallista ja kielellistä saatavuutta, taiteen vapaan kentän työllisyyttä sekä alan toimintaedellytysten paranemista. Luodaan uusia yhteistyö- ja rahoitusmalleja, joilla tuetaan taide- ja kulttuurialojen potentiaalin hyödyntämistä sosiaalista ja inhimillistä arvoa tuottavien yhteiskunnallisten innovaatioiden synnyttämisessä. Rahoituslähteiden monipuolisuutta kehitetään tavoitteellisesti varmistamaan kasvavat resurssit kulttuuri- ja taidesektorilla. Valtion kehittämisrahoitusta suunnataan kulttuuri- ja luovien alojen uudistamiseen ja arvoketjujen toteutumiselle välttämättömien toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen. Avustus- ja valtionosuusrahoituksen rinnalla vahvistetaan toimijoiden omien tulojen kasvattamista, pääomarakenteen kehittymistä sekä toteutetaan lahjoitusten verovähennys.”
”Vahvistetaan Sitran roolia suomalaisen kulttuurin ja kasvun tukijana suuntaamalla Sitran toimintaa nykyistä voimakkaammin taiteen ja kulttuurin alalle. Business Finland ja kulttuurialan virastot tunnistavat aiempaa laajemmin luovan alan yrityksiä asiakkaina ja kannustavat niiden hyvien liiketoiminnallisten aihioiden suuntaamiseen yritystoiminnan piiriin. Rahoitusinstrumentteja sovelletaan tukemaan myös pieniä ja alkuvaiheen luovien alojen yrityksiä ja yrittäjiä joustavasti. Rakenteet ja hallinnolliset resurssit tukevat kulttuurin alan ammattilaisena työskentelemistä myös muualla kuin suurissa kaupungeissa.”
Valtiontalouden säästöt aiheuttavat kulttuurin rahoituksen kiristymisen. Siksi on erittäin tarpeellista, että uusia rahoituskanavia ja rahoitusmalleja etsitään, ja että valtion kulttuurihallinto ottaa aktiivisen roolin uusien ratkaisujen löytäjänä. Yhteisrahoitusmallit julkisen ja yksityisen sektorin välillä ovat erittäin toivottavia, mutta siihen tarvitaan yrityksiä kannustavia elementtejä, joista lahjoitusten verovähennys voi olla yksi. Yhteisrahoitusmallit myös valtion ja kuntien välillä voivat tarjota uusia ratkaisuja vapaan kentän rahoitukseen. OKM:n hallinnonalan korkeakoulutason hankkeiden ja koulutusavausten rahoitukseen on usein kuulunut rahoituksen kolmikantamalli OKM-yliopisto-kunnat.
Sitran roolin vahvistaminen ja Business Finlandin tulo voimakkaammin luovien alojen rahoitukseen sekä yrityskehittämiseen ovat tervetulleita toimenpiteitä. Budjettiriihessä 3.9. hallitus jo päättikin, että osana tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta luoville aloille osoitetaan yhteensä 9 miljoonan euron uusi rahoitusinstrumentti Business Finlandin myöntövaltuuteen T&K-toiminnan lisäämiseen ja kasvun vahvistamiseen, ja että rahoitus on kaikkien alan toimijoiden haettavissa. Eri rahoitusten soveltaminen pieniin ja alkuvaiheen yrityksiin on toimiva tapa rohkaista luovan alan osaajia aloittamaan yritystoiminnan. Keskisuurien kaupunkien elinvoimapolitiikkaa tukee hyvin tavoite tukea rakenteilla ja hallinnollisilla resursseilla alan ammattilaisuutta muuallakin kuin suurissa kaupungeissa.
Kajaanissa kuten monissa muissa kaupungeissa kulttuuripalvelutkin joutuvat tekemään säästöjä kuntatalouden sopeuttamiseksi. Myös vapaan kentän kulttuurin toimijoille sekä valtion että kuntien rahoitusleikkaukset aiheuttavat paineita. Kajaanissa on silti kyetty suuntaamaan iso elinkeinopoliittinen rahoitus uuteen Seminaarin Taidekampukseen osana kaupunkistrategian ja elinvoimaohjelman toteuttamista. Sen taustalla on myös se tärkeä tekijä, että pitkän historian omaava vapaan kentän Generaattori-toiminta on luonut kaupunkiin yli kahdenkymmenen esittävän taiteen ammattilaisen yhteisön, joka on oppinut toimimaan ammattimaisesti ja osin myös yritysmuotoisesti. Tavoite pienten ja alkuvaiheen yritysten tukemisesta soveltuu hyvin Kajaanin kokoiseen kaupunkiin, jonka yrityskanta on voittopuolisesti pientä. Siksi myös kaupungissa tarjolla olevat yrityspalvelut omaavat hyvän osaamisen pienten ja aloittavien yritysten neuvonnassa ja tukemisessa.
Nykytilan kuvauksessa todetaan, että saavutettava taiteen perusopetuksen järjestelmä mahdollistaa pitkäjänteisen, tavoitteellisen ja tasolta toiselle etenevän eri taiteenalojen opiskelun varhaislapsuudesta aikuisikään ja luo perustan myös ammattilaisuuteen. Toimenpiteissä eräänä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Opiskelijaikäisten osalta toimenpiteissä on linjattu, että jokainen taide- ja kulttuurialan opiskelija saa opiskelujen kautta ammatillisen osaamisen yrittäjyyteen tai opettamiseen taiteen ja kulttuurin luomisen lisäksi. Tavoitteena on varmistaa, että kulttuuri- ja luovien alojen toimijoilla on osaamista yrittäjyyteen ja taloudelliseen toimintaan.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taide- ja kulttuurikasvatuksen lisäksi taiteen perusopetus on olennainen osa kulttuurikasvatusta. Sen saavutettavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen on erittäin tärkeää keskisuurille kaupungeille, vaikka lapsimäärät tulevat lähes kaikkialla putoamaan. Toimenpidetavoite sen osalta on oikea. Nykytilan kuvauksessa tuodaan esille kulttuurialan eräs erityisominaisuus. Päätyössään kulttuuriammateissa työskentelevistä 25 % on yrittäjiä, kun muissa ammateissa osuus on 13 %. Ero on merkittävä, ja kertoo siitä, että taiteen ammattilaisten kenttä toimii laajasti yrittäjämäisesti ja yrittäjinä. Tavoite että opinnoissa annetaan valmiudet yrittäjyyteen, on kulttuurialan osalta erittäin perusteltu.
Kajaanissa järjestetään taiteen perusopetusta kuvataiteessa, tanssitaiteessa ja musiikissa. Esittävän taiteen Taidekampuksen syntyessä kaupunki on asettanut tavoitteeksi käynnistää myös esittävän taiteen perusopetuksen, jonka opetus voisi osaltaan tukeutua Taidekampuksen toimijoihin ja kaupunginteatteriin. Tämä voidaan toteuttaa kaupungin taiteen perusopetuksen nykyisten resurssien puitteissa. Osana Taidekampusta Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK on selvittänyt aluekehitysrahoituksen ja kaupungin rahoituksen tuella mahdollisuutta aloittaa Kajaanissa yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa kulttuurituotannon koulutuksen. Mikäli koulutus alkaa, on se erittäin hyvin osuva kaupungin esittävän taiteen vapaan kentän toimijoiden ammattimaiseen kulttuurituottamisen osaamiseen ja tuo siihen merkittävän lisäarvon. Kaupunki on valmis osaltaan tukemaan koulutuksen käynnistämistä ja sen jälkeen opiskelijoiden koulutuspolkuja kulttuurituotannon ammattilaisiksi.