Valmistelija
Jussi Heikkinen, Tekninen johtaja, jussi.heikkinen@kajaani.fi
Perustelut
Nykytilanne.
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen nykyinen Peuraniemen jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja sitä on laajennettu ja saneerattu sen jälkeen useaan kertaan. Jätevedenpuhdistamossa käsitellään kaikki Kajaanin viemäröidyt yhdyskuntajätevedet niin Kajaanin Vesi -liikelaitoksen omalta toiminta-alueelta kuin Kajaanissa toimivilta viemäriosuuskunnilta. Lisäksi puhdistamolla käsitellään Kajaanissa syntyvät sako- ja umpikaivolietteet. Yhdyskuntajätevesistä poikkeavien teollisuusjätevesien yms. määrä on suhteellisen vähäinen.
Jätevedenpuhdistamo käsittelee jätevedet kemiallis-biologisesti fosforia saostamalla ja orgaanista ainesta biologisessa suodattimessa poistaen. Jätevesiliete kuivataan ruuvikuivaimella tai lingolla ja kuivattu liete toimitetaan nykyisen sopimuksen mukaisesti vuoden 2026 loppuun asti jatkokäsittelyyn Gasum Oy:n biokaasulaitokseen Ouluun ja vähäisessä määrin Kuopioon.
Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla on toistaiseksi voimassa oleva Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (Dnro PSAVI/303/22.2/2016), jossa on asetettu puhdistusvaatimukset biologiselle hapenkulutukselle (BOD7-ATU) ja kokonaisfosforille (Ptot). Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) vaatimukset. Puhdistamoa on käytettävä siten, että lämpimänä kautena saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho. Jätevedenpuhdistamo täyttää toiminnallaan ympäristöluvan vaatimukset hyvin mutta sen tekninen käyttöikä tietyiltä osin lähestyy loppuaan.
Tiivistelmä Kajaanin veden jätevedenpuhdistamon vaihtoehdoista esiselvityksen pohjalta.
Kajaanin Vesi -liikelaitos on teettänyt Ramboll Finland Oy:llä esisuunnitelman Kajaanin jätevedenpuhdistamovaihtoehdoista nykyisen puhdistamon käyttöiän päättymisen jälkeen tämän vuosikymmenen lopussa. Suunnitelmassa on tarkasteltu Kajaanin Vesi -liikelaitoksen jätevedenpuhdistamon nykytilannetta, ennusteita ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Suunnittelun lähtökohtana on ollut toiminta nykyisessä laajuudessaan huomioiden jäteveden sisältävän lämpöenergian sekä aurinkoenergian hyödyntäminen sekä tulevaisuuden puhdistusvaatimusten kuten haitta-aineiden poisto, desinfiointi/hygienisointi, mikromuovit ja fosforin talteenotto laajennusvarauksina ja siinä on huomioitu myös mm. Majasaaren jätekeskuksen suotovesien ja naapurikuntien jätevesien vastaanoton sekä oman lietteenkäsittelyn vaikutuksia valittavaan ratkaisuun.
Puhdistamolle tarvittavan maa-alueen pinta-alan tulisi olla vähintään 3 ha ja rakennusoikeuden noin 8.000 k-m2, jotta pystytään varautumaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Suunnitelmassa käsitellyistä sijaintivaihtoehdoista ensimmäinen on puhdistamon nykyinen tontti lähiympäristöineen. Sen vaikutusmuutokset ympäröivään alueeseen ovat vähäisimmät verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Mikäli puhdistamoa joudutaan laajentamaan merkittävästi tai sijoittamaan rakennuksia selvästi nykyistä laajemmalle alueelle voi lähialueen liito-oravaesiintymä tuoda haasteita vaikka Kainuun ELY -keskuksen mukaan sillä ei pitäisi olla vaikutusta jatkosuunnitteluun. Kajaaninjoen rannalle kaupungin omistamalle pellolle noin 1,5 km luoteeseen sijaitseva sijaintivaihtoehto aiheuttanee vaikutuksia vastarannan asutukselle ja maisemaan. UPM:n tehdasalueelle noin 250 metriä nykyisestä puhdistamosta kaakkoon sijaitsevan sijoitusvaihtoehdon vaikutukset ympäristöön eivät juuri eroa nykyisen puhdistamon sijoituspaikasta mutta edellyttää maa-alueen lunastamista tai vuokraamista ja todennäköisesti merkittäviä massanvaihtoja. Kaikki sijaintipaikat edellyttävät asemakaavan muutosta.
Mikäli toimintalaajuutta kasvatetaan nykyisestä eli vastaanotetaan selvästi nykyistä enemmän tai nykyisistä poikkeavia jätevesiä tai käsitellään puhdistusprosessissa syntyvä jätevesiliete puhdistamon yhteydessä, poikkeavat vaikutukset prosessivaihtoehdoittain. Majasaaren jätekeskuksen suotovesien vastaanotto siten, että jätekeskus kerää kevään suoto- ja sulamisvedet riittävän suureen tasausaltaaseen ja pumppaa ne viemäriin vähitellen sulamiskauden jälkeen, on mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa. Sulamiskaudella suotovesiä ei vastaanoteta. Kaikissa vaihtoehdoissa on varauduttu suhteellisen suureen teollisuusjätevesien määrän kasvuun, joka kattaa esim. reilusti St1:n nykyisen bioetanolilaitoksen käytön täydellä kapasiteetilla. Teollisuusjätevesien määrän kasvattaminen merkittävästi esisuunnitelman varauksesta muuttaisi koko suunnitelman lähtökohtia merkittävästi, jolloin pian puhuttaisiin yhteispuhdistamosta teollisen toimijan tai toimijoiden kanssa.
Käsiteltävän yhdyskuntajäteveden määrän arvioidaan hieman vähenevän. Nykyiseen puhdistamoon perustuvassa vaihtoehdossa ei voida vastaanottaa merkittävästi lisäjätevesiä ja sen laajennettavuus on vaihtoehdoista huonoin, aktiivilietelaitoksen laajennettavuus on paras.
Esisuunnitelmassa on varauduttu lämpöpumpuin ottamaan käsitellyn jäteveden lämpöenergia hyötykäyttöön. Sillä jätevedenpuhdistamosta saadaan lämpöenergian suhteen omavarainen käyttämättä kaikkea jäteveteen sitoutunutta lämpöä. Puhdistusprosessissa syntyvän jätevesilietteen mädätyksellä saatava lämpöenergia on arviolta 5-6 kertaa pienempi ja tarvittava investointi moninkertainen lämpöpumppuyksikköön verrattuna.
Nykyisen laitoksen hyödentämiseen perustuva vaihtoehto VE 0+ nykyisen laajuisena tulkittaneen saneeraukseksi eikä se tarvinne ympäristölupaprosessia. Nykyinen lupa ei sisällä mädätystä tai muuta lietteen käsittelyä, joten sellaisen lisääminen laukaisee luparosessin. Muut vaihtoehdot katsottaneen uuden rakentamiseksi ja vaatinevat uuden ympäristölupaprosessin.
Nykyisen puhdistamon hyödyntämiseen perustuva perusvaihtoehto on investointi- (21,2 M€) ja käyttökustannuksiltaan (1,29 M€/v) edullisin. Muiden vaihtoehtojen investointikustannukset ovat 27,4-35,7 M€ ja käyttökustannukset 1,33-1,53 M€/v, näistä biologinen suodatin on edullisin ja aktiivilietelaitos kallein. Vaihtoehto VE 0+ voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin investointi voidaan jakaa 5-10 vuoden ajalle ja akuutti investointitarve olisi noin 16,0 M€. Puhdistamon sijoittaminen muualle kuin nykyisen puhdistamon paikalle nostaa pumppaamo- ja viemärirakentamistarpeen vuoksi kustannuksia jonkin verran.
Edullisimpaan perusvaihtoehtoon VE 0+ lisätty typenpoistolaitos lisää investointikustannuksia noin 3,3 M€ ja käyttökustannuksia noin 1,24 M€/v. Mädätyksen ja typenpoistolaitoksen lisäys kasvattaa investointikustannuksia noin 9,0 M€ ja vähentää käyttökustannuksia noin 0,14 M€/v, jos biokaasu käytetään puhdistamon lämmittämiseen. Muissa prosessivaihtoehdoissa kustannusvaikutukset ovat saman suuntaisia. Mädätysvaihtoehdon kokonaiskustannusvaikutusta arvioitaessa on huomioitava mädätysjäännöksen jatkojalostus ja menekki sillä yhdyskuntajätevesilietteestä valmistetun maanparannusaineen todennäköisin käyttökohde on viherrakentaminen.
Konsernijaoston kanta jätevedenpuhdistamovaihtoehtoihin ja ratkaisuihin liittyen:
Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta pyytää kaupunginhallitukselta omistajan kantaa jätevedenpuhdistamon esisuunnitelmassa esitetyistä sijoitus- ja prosessivaihtoehdoista ja tulevan toiminnan laajuudesta. Näkemystä pyydetään siitä, mitä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunnan on huomioitava ja mihin sen on kiinnitettävä huomiota valitessaan vaihtoehtoa, jonka pohjalta aloitetaan hankkeen yleissuunnittelu
Jätevedenpuhdistamoratkaisussa on syytä kiinnittää huomiota ratkaisuvaihtoehdoista riippumatta seuraaviin ympäristö-, teknistaloudellisiin- ja elinvoimanäkökulmiin:
- Toimitaan heti alkuvaiheesta alkaen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huomioidaan ympäristöystävällisyys, toimintavarmuus ja toimintojen elinkaari.
- Pysytään mahdollisimman paljon rakennetun ympäristön alueella (SP1 tai SP3). Tällöin rakentamaton ympäristö ja luonto säästyvät tämän hankkeen vaikutuksilta.
- Tavoitellaan mahdollisimman tehokasta puhdistusprosessia. Vesistöön päätyvä veden pitäisi olla puhtaampaa kuin on luonnollisesti purkupaikalla. Purkuputkella ei saisi aiheuttaa ylimääräistä lämpökuormaa purkupaikan läheisyyteen tai jokialueelle.
- Varmistetaan riittävä kapasiteetti ja sopivat prosessit tiedossa olevien oman tämänhetkisen verkoston ulkopuolisten toimijoiden, kuten Majasaaren jätekeskuksen alueen, Renforsin rannan yhteisöjen ja sako ja umpikaivolietteiden vastaanoton aiheuttaman jätevesien käsittelytarpeiden osalta.
- Suunnitellaan laitoksen prosessit siten, että prosesseissa tarvitaan mahdollisimman vähän ulkopuolista energiaa. Ja mahdolliselle ylijäämäenergialle pohdittava joko säilytysratkaisu omaa käyttöä ajatellen tai jälleenmyynti asiakkaalle jo suunnitteluvaiheessa.
- Suunnitellaan ja sopimustasolla sovitaan kiinteän aineen, olipa se mädätysjäännöstä tai lietettä, prosessointi siten, että alueelle, kunnalle tai jätehuoltoviranomaiselle ei aiheudu myöhemmin ylimääräistä pitkänkään ajan kuluessa harmia sen käsittelystä.
- Huomioidaan ennakoiden, ettei myöhemmin mahdollisesti tiukentuvat lupamääräykset aiheuta merkittäviä investointitarpeita niiltä osin, kun ne ovat tiedossa hankesuunnitteluvaiheessa.
- Toteutetaan laitoksen suunnittelun, toteutuksen ja koko elinkaaren mittaisen kunnossapidon osalta paikallisen kumppaniverkoston kartoitus jo hankesuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on järjestää mahdollisimman paljon työtä alueelle, kun laitos on toiminnassa.
- Suositellaan olemassa olevien verkostojen ja nykyisten laitoksen rakenteiden hyödyntämistä mahdollisimman laajasti, siten että uudistetun laitoksen elinkaari on hyvin lähellä uuden vastaavan laitoksen elinkaarta, mikäli päädytään saneeraus vaihtoehtoon.
- Huomioidaan huoltovarmuus ja mm. kyberturvallisuus teknisissä ratkaisuissa. Turvalliset etähallintayhteydet toiminnan joustavuuden lisäämiseksi päivystys ja varallaolotilanteisiin.
- Suositellaan kartoitusta rahoituslähteiden osalta esimerkiksi KAMK kuntapalveluiden kanssa hankerahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi kokonaishankkeen eri vaiheisiin.
Konsernijaosto huomauttaa, että esiselvityksestä ei käy selvästi esille millainen realistinen käyttöikä laitoksen osalta saavutetaan saneerausratkaisuissa, ja mitkä ovat elinkaaren aikaiset vertailukelposet kustannukset VE 0+ tai muissa saneerausratkaisussa uudisrakentamiseen verrattuna. Toisin sanoen milloin saneerausratkaisussa on seuraavien saneerausinvestointien ajankohta ja millaisia ne ovat yhteensä koko vertailukelpoisen elinkaaren ajan. Onko kokonaan uusi laitosratkaisu esimerkiksi 50 vuoden elinkaarella vai saneerattu laitosratkaisu, lisättynä tulevien saneerausten kustannukset 50 vuoden aikana, kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu.
Konsernijaosto nostaa esille tässä yhteydessä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän hallinnoiman Majasaaren alueen alapuoliset vesistöt. Kuntayhtymä johtaa omalla jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jäte- ja suotovedet avo-ojia pitkin Mainuanjärven ja -joen kautta eteenpäin. Valvontaviranomainen Kainuun ELY-keskus on joutunut puuttumaan hallintopakkokeinoin vuodesta 2019 alkaen kuntayhtymän jätevesien hallintaan, koska jätevesien käsittely ei ole ollut ympäristölupaehtojen mukaista. Toisin sanoen kuntayhtymä ei ole pystynyt kehittämään oman jätevedenpuhdistamonsa prosesseja sellaiseksi, että ympäristöluvassa määrätyt lupaehdot täyttyisivät. Toinen kuntayhtymän ympäristöluvassa hyväksytty ratkaisu jäte- ja suotovesien käsittelyn suhteen on niiden johtaminen Kajaani Veden kunnalliselle Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle. Tästä ratkaisuvaihtoehdosta olisi hyvä käydä neuvottelut Kajaanin veden ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän kesken ennen jätevedenpuhdistamon varsinaisen toteutussuunnittelun käynnistämistä. Neuvotteluiden tarkoitus olisi selventää millaisilla ehdoilla ja taksoilla Kajaanin vesi voisi ottaa kuntayhtymän jätevedet käsiteltäväksi uudella tai saneeratulla jätevedenpuhdistamolla tai voisiko jätevedenpuhdistamon kokonaisratkaisun toteuttaa yhteisinvestointina.
Hankkeen rahoitukseen liittyen olisi hankesuunnitelmassa syytä selventää onko nykyinen kunnallinen jätevedenpuhdistamoratkaisu hyvä nykyaikainen ratkaisu vai onko syytä selvittää yhteishankemahdollisuuksia, osakeyhtiö muotoisia ratkaisuja tai erillisiä palveluntuottajaratkaisuja.
Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Jussi Heikkinen puh. 040 678 3246 tai sähköposti etunimi.sukunimi (at) kajaani.fi