Kuvaus
Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 19.3.2026 käynnistää neuvottelut Itä-Suomen ammattikorkeakouluja koskevasta mahdollisesta omistus-, konserni- tai muusta rakenteellisesta yhteistyöjärjestelystä. Hallitus antoi rehtori Tapio Määtälle valtuudet neuvotella asiasta tiiviissä yhteistyössä KAMK:n, Karelian ja Savonian omistajien ja edustajien kanssa Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä niiden omistajakaupunkien kanssa yhteistyön syventämisestä ja mahdollisista omistusjärjestelyistä.
Tällä hetkellä Karelia-ammattikorkeakoulun omistaa Joensuun kaupunki kokonaisuudessaan. Savonia-ammattikorkeakoulun pääomistaja on Kuopion kaupunki 51 %:n osuudella. Iisalmen kaupunki omistaa Savoniasta 22,76 %, Varkauden kaupunki 22,28 % ja Kiuruveden kaupunki 3,96 %. Kajaanin ammattikorkeakoulu on kokonaan Kajaanin kaupungin omistuksessa.
Kokouksessaan 24.3. kaupunginhallitus päätti, että kaupunki osallistuu Itä-Suomen yliopiston käynnistämiin neuvotteluihin Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen sekä niiden omistajakaupunkien kanssa yhteistyön syventämisestä ja mahdollisista omistusjärjestelyistä, ilman sitoumuksia tässä vaiheessa.
Itä-Suomen yliopiston koolle kutsumassa yhteisessä kokouksessa 7.4. Kuopiossa oli edustus kaikista yhteistyön valmisteluun liittyvistä organisaatioista. Tapaaminen oli ensimmäinen, jossa keskusteltiin yliopistokonsernin neuvotteluvaiheen etenemisestä ja organisoinnissa yhdessä kaikkien osapuolten edustajien kesken. Tapaamisessa sovittiin neuvotteluvaiheen työryhmistä, joihin Itä-Suomen yliopisto lähetti kirjeellään 8.4. omistajakaupungeille edustajien nimeämispyynnön.
Kokouksessaan 21.4. kaupunginhallitus nimesi edustajat omistajakaupunkien poliittiseen seurantaryhmään, ohjausryhmään, visiotyöryhmään ja yhteistyörakenteita tarkasteleva työryhmään. Työryhmien työskentely käynnistyi touko-kesäkuussa ja niissä on edustettuina omistajakaupunkien edustajien lisäksi kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun edustajia. Itä-Suomen yliopisto on käynyt lisäksi kahdenkeskisiä neuvotteluja omistajakaupunkien kanssa.
Yhteistyössä tehdyn valmistelun lisäksi kaupunki on tehnyt omaa valmisteluaan kaupunginhallituksen asettaman sisäisen valmisteluryhmän organisoimana. Tärkeä valmisteluvaihe oli kevään aikana kaupunginhallituksen vaikutusten ennakkoarviointina toteutettu asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuuleminen. Ulkoiseksi asiantuntijapalveluksi on hankittu Deloitte, jonka asiantuntijat ovat osallistuneet sekä kaupungin sisäiseen valmisteluun että yhteiseen yhteistyörakenteita tarkastelevan työryhmän työskentelyyn.
Kaupungin neuvotteluvaiheelle asettamat tavoitteet olivat:
- Korkeakoulukonsernin ja kunkin ammattikorkeakoulun tulee toimia alueen elinvoiman moottorina ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja vahvistaa alueen veto- ja pitovoimaa:
Ammattikorkeakoulun tulee olla strategisesti vahva, kehittyvä ja kansainvälisesti kiinnostava toimija.
Vahvistaa KAMKin perustehtävää: koulutus-, TKI- ja aluekehitystehtävä
KAMKin aseman vahvistaminen korkeakoulukentässä
Säilyttää ja vahvistaa alueellinen rooli ja elinkeinoelämäyhteydet
Akateeminen ja toiminnallinen synergia; yhteiset tutkinto -ja koulutuspolut, henkilöstön osaamisen kehittäminen, opiskelijoille mahdollisuuksia.
Yliopistollisen koulutuksen lisääminen alueella
- Omistajaohjauksen ja vaikutusvallan tärkeimpien elementtien turvaaminen yhtiössä.
- Pitkän aikavälin taloudellinen vakaus ja rahoituspohjan laajentaminen
- Vahvistaa korkeakoulun perustehtävää, pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta siten, että alueellinen rooli, toiminnan laatu ja keskeinen vaikutusvalta säilyvät hallitusti osana yliopistokokonaisuutta
Kokouksessaan 8.9. Itä-Suomen yliopiston hallitus teki päätöksen esittää ammattikorkeakoulujen omistajakaupungeille, että ne tekisivät 4.11. mennessä kannanoton, onko omistajilla tahtoa selvittää Itä-Suomen korkeakouluyhteisön perustaminen loppuun asti ja onko kaupungeilla valmius allekirjoittaa aiesopimus, joka koskee jatkoselvitystyötä ja siihen liittyvää due diligence -menettelyä ja onko kaupungeilla tahtotila osallistua jatkovalmisteluun yhdessä muiden omistajien ja korkeakoulujen kanssa.
Aiesopimus ei sido omistusjärjestelyyn eikä sen toteutustapaan. Se on omistajien tahdonilmaisu selvittää asiaa lisää päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tehdä päätöksiä vasta vuoden 2027 aikana. Yliopisto sitoutuu osoittamaan valmisteluun ja yhteisen toiminnan käynnistämiseen omia resursseja ja panostuksia. Yliopisto sitoutuu maksamaan due diligence -selvitykseen käytettävän ulkopuolisen asiantuntijan kustannukset. Kukin osapuoli vastaa itse omista muista due diligence -tarkastukseen liittyvistä kustannuksistaan, kuten omasta työpanoksestaan ja omaan lukuunsa käyttämiensä muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden kustannuksista.
Aiesopimuksen mukaisena yhteisenä tavoitteena on selvittää edellytykset muodostaa Itä-Suomen korkeakouluyhteisö (korkeakoulukonserni), jossa Itä-Suomen yliopisto on ammattikorkeakoulujen enemmistöomistaja ja omistajakaupungit jäävät vähemmistöomistajaksi. Järjestely on osa laajempaa tavoitetta muodostaa Itä-Suomen korkeakoulukonserni, jota valmistellaan kunkin ammattikorkeakoulun omistajien kanssa erikseen ja joka voi osittain edetä eri tahdissa.
Aiesopimuksessa todetaan valmistelun periaatteista seuraavaa: Vapaaehtoisuus ja tasavertaisuus valmistelun kaikissa vaiheissa, ammattikorkeakoulujen itsenäisyys ja ammattikorkeakoululain mukaiset tehtävät sekä yliopiston yliopistolain mukaiset tehtävät huomioidaan, omistajakaupunkien vaikutusmahdollisuudet vähemmistöomistajana turvataan ja valmistelu toteutetaan avoimesti, henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät kytketään mukaan. Lisäksi sopimuksessa todetaan, että ammattikorkeakoulut osallistuvat valmisteluun nimeämiensä edustajien kautta. Ammattikorkeakouluja koskevat päätökset tekevät niiden toimivaltaiset toimielimet.
Aiesopimuksen osapuolet selvittävät yhdessä erityisesti osapuolten tavoitteet omistusjärjestelylle sekä siitä odotettavissa olevat hyödyt, omistusjärjestelyn toteutusvaihtoehdot, taloudelliset vaikutukset, omistajaohjaus- ja hallintomalli sekä päätöksenteon rakenne sekä voimassa olevan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen uudistaminen, velkojiensuojaan liittyvät menettelyt sekä aikataulu ja päätöksenteon edellytykset kaikkien osapuolten osalta.
Due diligence -tarkastuksen tarkoituksena on muodostaa aiesopimuksen osapuolille riittävä ja yhtenevä kuva ammattikorkeakoulujen taloudellisesta, oikeudellisesta ja toiminnallisesta tilasta päätöksenteon perustaksi. Tarkastus kattaa eri osa-alueita (mm. yhtiöoikeus, hallinto ja talous, sopimukset, henkilöstö, toimitilat, ICT), joiden lopullisesta laajuudesta sovitaan ennen tarkastuksen aloittamista.
Aiesopimuksen osapuolet selvittävät keinot, joilla omistajakaupunkien vaikutusmahdollisuudet turvataan mahdollisessa vähemmistöomistajan asemassa, jotta omistajakaupunkien asema alueellisen korkeakoulutuksen turvaajana säilyy tosiasiallisena myös omistusosuuden muuttuessa. Selvitettäviä keinoja ovat muun muassa omistajakaupunkien nimeämät paikat ammattikorkeakoulun hallituksessa, osakassopimuksessa mahdollisesti huomioitavat määräenemmistöpäätökset, neuvottelukunnat, jotka kytkevät kaupunkien ja elinkeinoelämän ammattikorkeakoulujen toiminnan suunnitteluun ja vaikuttamiseen sekä muut kirjaukset säännöllisistä omistajavuoropuheluista ja raportoinnista.
Aiesopimus sisältää asioita, jotka vastaavat kaupungin tavoitteisiin neuvotteluissa, kuten ammattikorkeakoulujen itsenäisyys ja ammattikorkeakoululain mukaisten tehtävien huomiointi, omistajakaupunkien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen vähemmistöomistajana että omistajakaupunkien asema alueellisen korkeakoulutuksen turvaajana säilyy, konsernijärjestelyn taloudellisten vaikutusten arviointi ja osakassopimuksen tekeminen.
Itä-Suomen yliopiston liitteenä olevassa ehdotuksessa 8.9. omistajakaupungeille olevat yliopiston lupaukset ovat sellaisia, jotka täyttävät kaupungin neuvottelutavoitteita:
- Jokainen ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, jolla on oma toimilupa, hallitus, rehtori ja ammattikorkeakoululain mukaiset tehtävät.
- Kampukset, koulutustarjonta ja aloituspaikat säilyvät nykyisillä paikkakunnilla. Sitoumuksen muoto kirjataan osakassopimukseen.
- Kaupunkien hallituspaikoista ja muista keskeisistä ehdoista sovitaan osakassopimuksessa sitovasti.
- Ammattikorkeakoulun varat käytetään ammattikorkeakoulun toimintaan.
Yliopiston ehdotuksessa 8.9. omistajakaupungeille tuodaan esille yliopiston tiedekuntien tunnistamia yhteistyömahdollisuuksia: sujuvat opintopolut, opetusyhteistyön uudet avaukset, tohtorikoulutus, ammatillisen toisen asteen ottaminen mukaan, jatkuva oppiminen, kansainvälisyys, yhteiskäyttöiset opetus- ja tutkimustilat sekä laboratoriot sekä kampuskehityksen suunnittelu yhdessä kaupunkien kanssa.
Kahdenkeskisissä neuvotteluissa Itä-Suomen yliopisto on tuonut esille mahdollisia yhteistyön kehittämisnäkymiä, jotka liittyvät muun muassa koulutuspolkujen vahvistamiseen, yliopistollisen toiminnan lisäämiseen Kajaanissa, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen sekä alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että aiesopimuksen sisältö sekä tähänastisessa valmistelussa esiin nousseet tavoitteet ja periaatteet ovat pääosin linjassa Kajaanin kaupungin neuvotteluvaiheessa asettamien tavoitteiden kanssa. Samalla valmistelussa on tunnistettu useita kaupungin kannalta keskeisiä kysymyksiä, joiden lopulliset ratkaisut edellyttävät jatkoselvityksiä, due diligence -tarkastusta sekä erillisiä neuvotteluja ennen mahdollisia omistusjärjestelyjä koskevia päätöksiä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Terho Savolainen, Kaupunginjohtaja, terho.savolainen@kajaani.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan jatkovalmistelua koskevan aiesopimuksen.
Kaupunki edellyttää, että jatkovalmistelun yhteydessä arvioidaan järjestelyn alueelliset vaikutukset erityisesti Kajaanin ja Kainuun näkökulmasta. Arvioinnissa tulee tarkastella muun muassa koulutustarjonnan, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, yliopistollisen toiminnan, opiskelijamäärien, osaavan työvoiman saatavuuden, elinkeinoelämäyhteistyön sekä alueellisen vaikuttavuuden kehittymistä mahdollisessa konserniratkaisussa.