Perustelut
Kajaanin kaupungin eteläosaan on valmistunut Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos. Hankealue sijaitsee noin 30 km Kajaanin keskustasta ja noin 4,5 km Otanmäen taajamakeskustasta lounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 20 km2. Osayleiskaavassa on esitetty seitsemän (7) kokonaiskorkeudeltaan 300 metrin ja noin 6-14 MW:n tuulivoimalan sijoittamista alueelle. Paikallinen hanke ei edellytä maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue -merkintää, sillä maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan voimalan muodostamaa aluetta. Tuulivoimapuistoa suunnittelee Pohjan Voima Oy:n tytäryhtiö Luolakankaan Tuulipuisto Oy. Osayleiskaavatyön kaavakonsulttina on toiminut AFRY Finland Oy. Osayleiskaava on tullut vireille 12.1.2022 Kajaanin kaupunginhallituksen 21.12.2021 § 289 päätöksellä. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a §:n mukaisesti.
Suunnittelualueessa on huomioitu rakentamista rajoittava 40 dB:n mallinnettu melualue huomioiden lisäksi Kajaanin kaupungin alueella yleisesti tuulivoimatuotannon sijoittamista koskevat linjaukset, jotka on määritelty Kajaanin tuulivoimaohjelmassa 2035. Tuulivoimapuisto tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista tai ilmajohdoista sekä tuulipuiston sähköasemasta. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu muun muassa etäisyys asutukseen, suojelualueisiin, muinaisjäännöksiin ja voimajohtoihin sekä melutaso ja varjovaikutukset. Osayleiskaavaa varten ja tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on tehty useita selvityksiä, kuten maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, näkymäalueanalyysi, muinaismuistoselvitys, melu- ja välkemallinnus, kasvillisuus- ja luontoselvitykset sekä Natura-arviointi.
Kaavoitettava alue käsittää tuulivoimapuiston alueen, eikä osayleiskaava-alueen ulkopuolista sähkönsiirtoreittiä kaavoiteta. Sähkönsiirto kuuluu tuulivoimapuiston hankekokonaisuuteen ja sisältyy hankkeen erilliseen mutta osayleiskaavoituksen rinnalla samanaikaisesti edenneeseen YVA-menettelyyn. Tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää sähköverkkoon ensisijaisesti rakentamalla tuulivoimapuistoon sähköasema, josta sähkö syötetään olemassa olevaan, hankealueen halkaisevaan lounas–koillinen-suuntaiseen voimajohtoon (YVA-menettelyn sähkönsiirron vaihtoehto SVE1). Toinen vaihtoehto (YVA-menettelyn sähkönsiirron vaihtoehto SVE2) käsittää sähköaseman rakentamisen tuulivoimapuistoon ja uuden 110 kV-voimajohdon rakentamisen Vuolijoen sähköasemalle, kulkemaan itäpuolella olemassa olevien voimajohtojen rinnalla samassa maastokäytävässä.
Suunnittelualue sijoittuu pääosin metsätalouskäytössä olevalle metsä- ja suoalueelle. Hankkeen suunnitellut rakenteet (tuulivoimalat, tiet ja sähkösiirron rakenteet) sijoittuvat ihmistoiminnan johdosta muuttuneille alueille. Hankealueelle, ulkoiselle sähkönsiirron reittivaihtoehdolle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000-verkoston kohteita tai luonnonsuojeluohjelma-alueita. Alueelta tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu hankesuunnittelussa, eikä niiden alueelle ole suunniteltu tuulivoimaloita tai muita rakenteita.
Tuulivoimahankkeen alueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia. Lähimmästä suunnitellusta voimalasta etelään sijoittuu Leppikylä runsaan 2 km etäisyydelle ja lounaassa Saaresmäen kylä noin 2,3 km etäisyydelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 2 km etäisyydellä pohjoisessa ja lähin lomarakennus noin kahden kilometrin etäisyydellä etelässä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Hankealueen lähistöllä sijaitsee lisäksi alle 2 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista lomarakennuksia, joiden käyttötarkoituksen muutoksista on sovittu alustavasti talousrakennuksiksi, jolloin tuulivoimaohjelman kriteeri asutusetäisyydestä tulee täyttymään. Rakennusten muuttuvat tiedot tullaan päivittämään rekistereihin kaavaehdotusvaiheessa.
KAAVATILANNE
Kainuun maakunnassa on voimassa viisi maakuntakaavaa. Kainuun maakuntakaavassa 2020 ja Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 Luolakankaan tuulivoimapuiston alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja alueen itäosaan on osoitettu ulkoilu- ja moottorikelkkailureitti. Alueen poikki on osoitettu ohjeellinen 110 kV pääsähköjohto (Kainuun tuulivoimamaakuntakaava), joka on Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa 2035 osoitettu 400 kV:n pääsähköjohdon yhteystarpeena. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035 on hyväksytty 12.12.2023 ja maakuntahallituksen 12.2.2024 päätöksellä määrännyt kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Alueella ei ole tuulivoimaloiden alueen maakuntakaavamerkintää.
Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Lähin voimassa oleva yleiskaava on Piiparinmäen tuulivoimaosayleiskaava noin 5 km luoteeseen hankealueesta. Vireillä olevista yleiskaavoista tuulivoimapuiston hankealueesta noin kolmen kilometrin päähän lounaaseen sijoittuu Kajaanin Harsunlehdon tuulivoimaosayleiskaava, noin kuuden kilometrin etäisyydelle itään Katajamäen tuulivoimapuiston osayleiskaava ja yli kuuden kilometrin etäisyydelle luoteeseen Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaava sekä noin seitsemän kilometrin etäisyydelle kaakkoon Sonkajärvelle sijoittuva Myllykankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava.
Osayleiskaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia tai vireillä olevia asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Lähimmät voimassa olevat asemakaavat ovat Otanmäen asemakaavat noin 4,5 km koilliseen hankealueesta.
KAAVALUONNOS
Kaava-alueen päämaankäyttömuodoksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-4). Osayleiskaavan alueelle sijoittuvien 7 tuulivoimalan rakennuspaikat (tv-1), sekä alueen olemassa oleva ja ohjeellinen tieverkosto, olemassa olevat sähkölinjat ja vesijohto, ohjeelliset ilmajohdot ja maakaapelit, vaihtoehtoiset energiahuollon alueet, ohjeelliset maa-aineksen ottoalueet ja muu tarvittava infrastruktuuri sekä luonto- ja muinaismuistokohteet osoitetaan M-4-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Lisäksi kaavassa on yleiset määräykset melutason ohjearvoista, voimalatyypistä, Puolustusvoimien hyväksynnästä ja lentoestevaloista ja -luvasta.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Tuulivoimapuiston toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Pääasiallisena maankäyttömuotona säilyy jatkossakin metsätalous, joka voi jatkua pääosalla alueesta entiseen tapaan. Välittömät vaikutukset maankäyttöön kohdistuvat erityisesti muuttuvan maankäytön alueille (voimalapaikat, tielinjat, sähköasemat, sähkönsiirto), jossa maankäyttö muuttuu metsätaloudesta energiantuotannon alueeksi. Uudet rakennettavat ja parannettavat tieyhteydet helpottavat alueella liikkumista. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta vaikutuksia maa- ja metsätalouteen tai virkistyskäyttöön liittyvään rakentamiseen, mutta muuttunut maisema ja muutoksen äänimaailmassa koetaan yleensä virkistyskokemusta heikentävänä tekijänä. Asuin- ja lomarakennuksia ei voida osoittaa alueille, joilla melutason ohjearvot ylittyvät (40 dB).
Vaikutukset maisemaan
Tuulivoimapuiston voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset ovat luonnollisesti puistoalueen sisällä, lähellä voimalaa, avoimilla paikoilla avosoiden tai hakkuuaukioiden yhteydessä. Alueella ei ole asutusta, vaan se on tavanomaiseen virkistyskäyttöön ja lähinnä metsätalouteen liittyvää ympäristöä, joten koettuja maisemallisia vaikutuksia ei voi pitää merkittävinä. Merkittävimmät vaikutukset muodostuvat lähialueiden peltojen yhteydessä olevalle asutukselle, joista avautuu riittävän laaja ja pitkä avoin näkymä voimaloiden suuntaan. Kauempana olevalle asutukselle maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset etäisyyden takia. Hanke muuttaa alueen luonnonmaisemaa, mutta kokonaisuudessaan maisemalliset vaikutukset alueen virkistyskohteille ovat vähäiset.
Vaikutukset kasvillisuuteen, luontotyyppeihin, linnustoon, eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin
Tuulivoimahankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin keskittyvät hankkeen rakennusvaiheeseen, jonka myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Vaikutukset kohdistuvat tavanomaisiin luontotyyppeihin ja luonnontilaltaan jo heikentyneille alueille, joten vaikutukset nähdään vähäisen kielteisinä.
Hankkeesta aiheutuvat vaikutukset muodostuvat häiriö- ja meluvaikutuksesta sekä elinympäristöjen häviämisestä ja pirstoutumisesta. Varsinaiset rakentamispaikat sijoittuvat suhteellisen etäälle toisistaan. Osa rakennusvaiheen karkottamista eläimistä palaavat todennäköisesti alueelle ihmistoiminnan vähentyessä. Kaikkia neljää suurpetolajia on mahdollista tavata hankealueella. Hankealue sijoittuu Vuolijoen-Marttisen susireviirin alueelle, mutta todennäköisesti ydinalueiden ulkopuolelle. Alue ei kuulu metsäpeuran nykyisiin elinalueisiin eikä ole liito-oravien tai lepakoiden merkittävää esiintymisaluetta. Saukkoja tavaan hankealueella. Tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa aiheutuu merkittävimmät vaikutukset eläimistölle ja linnustolle voimaloiden aiheuttamasta melusta, joka saa herkimmät lajit välttämään oleskelua voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Toimintavaiheessa vaikutuksia linnustolle aiheutuu törmäysriskistä (erityisesti kanalinnut ja päiväpetolinnut) ja estevaikutuksesta. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat vähäisen kielteisiä.
Ekologiset yhteydet on alustavasti arvioitu luonnosvaiheessa ja vaikutukset tarkentuvat ehdotusvaiheeseen. Kajaanin kaupungin ekologisen verkoston selvityksen valtakunnallinen yhteys sijoittuu alueen eteläpuolelle ja maakunnallinen yhteys pääosin alueen pohjoispuolelle. Alueen itäosaan sijoittuu pohjois-eteläsuuntainen yhteystarve. Hankealueen sijoittuessa yhteyksien läheisyyteen, merkitys yhteyksien kannalta jäänee vähämerkityksellisemmäksi. Osa eläimistöstä voi hyödyntää myös tuulivoimaloiden väliin jääviä metsäisiä alueita.
Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin
Hankkeen talous- ja työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan kokonaisuutena merkittävyydeltään kohtalaisia, ja etenkin rakentamisvaiheessa hankkeesta aiheutuu paikallisesti ja seudullisesti todennäköisesti merkittäviä positiivisia suoria ja välillisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Hankkeen kokonaistyöllisyysvaikutuksista syntyy projektikehityksestä ja asiantuntijapalveluista, infrastruktuurin rakentamisesta ja asentamisesta, voimaloiden valmistuksesta, materiaaleista, komponenteista ja järjestelmistä sekä käyttö- ja kunnossapidosta arvioiden 747-1745 henkilötyövuotta 35 vuoden aikana. Paikallisen työvoiman hyödyntämisen osuus eri tuulivoimahankkeissa vaihtelee, mutta sitä hyödynnetään erityisesti valmistelu-, rakentamis- ja alueen kunnossapitovaiheessa.
Hankealueen maanomistajille maksetaan vuokraa solmittujen maanvuokraussopimusten mukaisesti. Lisäksi tuulivoimahankkeita koskevat yhteisövero, kunnallis- ja tulovero sekä kiinteistövero. Tuulivoimapuiston rakentaminen kohdistuu metsätalouskäytössä olevalle maalle, josta poistuvaa pinta-alaa on hieman alle kaksi prosenttia. Muu alue säilyy metsätalouden käytössä. Rakentamisaika voi aiheuttaa tilapäistä häiriötä alueen kiinteistöille kulkemiselle, mutta toteutettava tiestö parantaa alueen saavutettavuutta. Maisemavaikutukset koetaan usein heikentävän alueen matkailullista arvoa ja muutoksella voi olla vaikutusta yksilötason päätöksiin matkailla alueella.
Muut vaikutukset
Lisäksi kaavassa on arvioitu vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin, liikenteeseen, meluun, varjon vilkkumiseen, ilmastoon ja ilmanlaatuun sekä ihmisten elinoloihin. Lisäksi on arvioitu yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa.
Vaikutukset maaperään ja kallioperään ovat paikallisia ja keskittyvät rakentamisvaiheeseen. Rakennustöiden ei arvioida vaikuttavan heikentävästi hankealueen tai läheisten vesistöjen ekologiseen tai kemialliseen tilaan tai vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen. Maa-ainesta voi huuhtoutua vesistöön aiheuttaen paikallista ja lyhytaikaista ravinne- ja kiintoainekuormitusta ja veden samentumista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat kuljetukset ja työmaan henkilöliikenne. Kuljettamisesta voi aiheutua tilapäistä haittaa liikenteelle. Luolakankaan hanke vahvistaa voimahuollon rakenteita ja lisää energiantuotantoa. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia ilmastoon ja ilmanlaatuun, koska tuulisähköntuotannolla voidaan korvata muita energiantuotantomuotoja. Hankkeen koko elinkaaren aikana keskeisiä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä ovat materiaalien valmistus, kuljetukset, rakentaminen ja käytöstä poisto. Paikallisten riskien todennäköisyydet ovat matalia. Rakentamisaikana ne liittyvät pääosin työturvallisuuteen. Toiminnan aikana niin jään putoamisen, palon syttymisen kuin sään ääri-ilmiöiden mahdollisuudet ovat vähäisiä. Tuulivoimaloiden melu jää lähimpienkin asuin- ja lomarakennusten luona alle ohje- ja toimenpiderajojen, mutta muuttaa lähialueen äänimaisemaa. Muutokset ovat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia ja tuulivoimaloiden melu voidaan kokea etenkin lähimmissä kohteissa ajoittain häiritseväksi ja siten viihtyvyyshaittaa aiheuttavaksi.
LIITTEET
Liite 1 Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos 10062024 kaava
Liite 2 Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos 10062024 selostus
Liite 3 Lausuntopyyntöjakelulista (kaavaluonnos)
Oheisliiteet 1-4 Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavanluonnos 10062024 selostuksen liitteet ja viranomaisliitteet
Valmisteluvaiheeseen liittyvä aineisto on saatavilla nähtävilläoloaikana kaupungin verkkosivuilla -> Asuminen ja ympäristö -> Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus -> Vireillä olevat kaavat.
Lisätietoja asiasta antavat kaavasuunnittelija Enja Valkonen, p. 040 159 6873 tai kaavasuunnittelija Minna Väyrynen, p. 040 1319 437, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi
Kajaanin kaupunginhallitus päättää asettaa yleisesti nähtäville 10.06.2024 päivätyn Luolakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksen.
Samalla kaupunginhallitus pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee liitteenä 3 olevan lausuntopyyntölistan mukaisesti.
Päätös
Hyväksyi.
Asiantuntijoina kokouksessa olivat asian esittelyn ajan kaavasuunnittelija Enja Valkonen, kaavasuunnittelija Minna Väyrynen ja konsultti Ismo Vendelin Afry Oy.