Perustelut
Oulujoen vesistövision kehittämistyötä koordinoinut ARVOVESI 2 hanke on päättymässä vuode 2024 lopussa. Hankkeen päättymisen jälkeen tavoitteena on jatkaa Oulujoen vesistövisiotyön toteuttamista toisenlaisella toimintamallilla. Jatkotyön koordinointia ja rahoitusmallia on suunniteltu ja neuvoteltu ARVOVESI 2 hankkeen työpaketissa 1 Suomen ympäristökeskusen johdolla. Seuraavassa lyhyt kooste työpaketti 1:n keskeisimmistä asioista.
ARVOVESI 2 - Suunnittelun välineitä ja työkaluja ilmastokestävyyden vahvistamiseksi Oulujoen vesistöalueella-hankkeen työpaketti 1:n tehtävänä on vesistövisiohankkeen täytäntöönpanon edistäminen. Tehtävän toimenpiteiksi määriteltiin hankkeen alkupuolella järjestettävät laajemmat sidosryhmätapaamiset keskeisten toimijoiden (hankkeen ohjausryhmä, vesistövision neuvottelukunta, kuntatapaamiset) kanssa ja neuvottelut eri organisaatioiden kiinnostuksesta vesistövision koordinaatiotehtävään. Neuvottelujen tavoitteina oli myös hahmottaa koordinaatiotyön rahoitusmallia ja tarvittavan rahoituksen määrää. Neuvotteluja johti Syke yhdessä alueen ELY-keskusten kanssa. Neuvottelut painottuivat hankkeen alkupuolelle (tammi-kesäkuu 2024) niin, että jatkotyötä rahoittavat tahot osaisivat varautua vuoden 2025 budjettien suunnittelussa jatkorahoitustarpeeseen ja että sopimus olisi mahdollista hyväksyä ja allekirjoittaa vision toimeenpanoon ja rahoitukseen osallistuvissa organisaatioissa ennen hankkeen päättymistä 31.12.2024.
Neuvottelukunnan kokouksessa ja ELY-keskusten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella mahdollisiksi koordinaatiotahoiksi arvioitiin aluksi alueen kunnat tai niiden kehittämisyhtiöt, kuten Oulujokivarressa toimiva Humanpolis Oy, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Itä-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ProAgriat sekä maakuntaliitot. Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (Syke) rajattiin pois vaihtoehdoista, koska vesistövision koordinointi ei kuulu näiden organisaatioiden ydintehtäviin, jotka painottuvat tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vaikka KAMK on myös tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, sen toimintaan kuuluu alueellisten kehittämishankkeiden toteutus, koska Kainuun Etu -kehittämisyhtiön henkilöstö ja hankkeet liitettiin osaksi KAMKia 2020-luvun alussa. ELY-keskuksia ei pidetty sopivina koordinaatiotehtävään, koska ne toimivat hankkeiden rahoittajina ja valtionhallinnon uudistukset vaikuttavat niiden rooliin. Koordinaatiota varten perustettavaa yhdistystä tai säätiötä pidettiin aluksi yhtenä vaihtoehtona, mutta useiden tahojen mielestä olisi helpompi ja nopeampaa käynnistää toiminta olemassa olevien organisaatioiden tuella. KAMK on vastannut myönteisesti, että he haluavat ottaa koordinaatiotehtävän vastaan, mikäli se sopii vision osapuolille ja rahoituksesta sekä toimeenpanosta saadaan sovittua.
Paltamon kuntatalolla järjestettiin 11.4.2024 ARVOVESI2-hankkeen laajennetun ohjausryhmän ja virallisen ohjausryhmän kokous, jossa käytiin läpi koordinaation kartoitusta ja alustavaa esitystä vision rahoitusmallista ja eri osapuolten rahoitusosuuksien määräytymisestä. Tilaisuudessa päätettiin, että 2.9.2024 pidetään seuraava tapaaminen, johon mennessä laaditaan esitys koordinaation organisointimallista, tarvittavasta rahoituksesta ja rahoituksen määräytymisestä kuntien ja yritysten välillä, sekä valtion tuen osuudesta toimeenpanon alkuvaiheessa. Kuntien rahoitusosuuden määräytymisen osalta katsottiin tarpeelliseksi huomioida kuntien väkimäärä. Yritysten rahoitusosuus ei saisi olla liian suuri, jottei synny vaikutelmaa, että vesistöä käyttävät tai kuormittavat yritykset ovat vesistövision toimeenpanoa rahoituksellaan sanelemassa.
Hankkeessa muodostettiin useita rahoitusmallivaihtoehtoja: (i) asukasperustainen, (ii) porrastettu asukasperustainen, (iii) kiinteän vuosimaksun lisäksi asukasperustainen lisäosa sekä (iv) asukasluvun lisäksi kunnan alueella sijaitsevan Oulujoen vesistöalueen pinta-alan huomioonottava malli. Näistä laajimman kannatuksen kuntakeskusteluissa sai asukasperustainen porrastettu malli. Alla olevissa taulukoissa on esitetty kolme erilaista asukasperustaista rahoitusmallivaihtoehtoa kunnille ja kuntien rahoitusosuuksia kussakin mallissa. Vaihtoehdot A. ja B. ovat porrastettuja malleja ja vaihtoehto C suoraan asukaslukuun perustuva, mutta siinä vuotuisen rahoitusosuuden suuruus on rajattu maksimissaan 12 000 €:oon. Kuntien yhteenlasketut vuotuiset rahoitusosuudet ovat näissä vaihtoehdoissa 64 000 – 78 500 €. Rahoitusmalleja muodostettaessa otettiin huomioon keskusteluissa esitetty toive, että kuntien rahoitusosuuden tulisi olla kohtuullinen, jotta rahaa jäisi myös erilaisten konkreettisten hankkeiden toteutuksen omarahoitukseen. Kajaanin kaupungin rahoitusosuus olisi vaihtoehdon A mukaan 10 000 euroa ja vaihtoehto B mukaan 12 000 euroa.
Lisätietoja asiasta antavat tekninen johtaja Jussi Heikkinen 040 678 3246 ja suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen 044 710 0034 sähköposti etunimi.sukunimi at kajaani.fi.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jari Tolonen, Kaupunginjohtaja, jari.tolonen@kajaani.fi
Kaupunginhallitus päättää, että Kajaanin kaupunki sitoutuu Oulujoen vesistövision jatkotyöhön ja rahoitukseen esitetyn rahoitusmallin mukaisesti, mikäli jatkotyö käynnistyy vuosien 2024 tai 2025 aikana, kuitenkin enintään 12 000 eurolla vuodessa. Kaupunginhallitus esittää kuntien rahoitusmallivaihtoehdoista vaihtoehtoa A, jolloin Kajaanin kaupungin osuus olisi 10 000 euroa.