Perustelut
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kajaanin kaupungin lausuntoa Ilmatar Kajaani Oy:n Löytösuon tuulivoimahanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Asian diaarinumero on KAIELY/50/2022.
Hankekuvaus ja -vaihtoehdot
Ilmatar Kajaani Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Löytösuon alueelle Kajaanin kaupungin länsiosaan. Hankealue rajautuu länsiosastaan Pyhännän kunnan rajaan. Tuulivoimahankealue sijaitsee noin 38 km Kajaanin keskustasta länteen, noin 23 km Pyhännän keskustaajamasta koilliseen ja 44 km Siikalatvan keskustaajamasta kaakkoon. Hankealue käsittää yhtenäisen alueen, jonka pinta-ala on noin 45 km2.
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja:
VE0: Hanketta ei toteuteta.
VE1: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 35 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä.
VE2: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 25 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä.
VE3: Tuulivoimahankealueelle rakennetaan enintään 15 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä.
Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 6-10 MW. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein ja alueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa. Sähkönsiirron osalta tuulivoimapuiston liittämiseksi valtakunnanverkkoon tarkastellaan kahta vaihtoehtoa. SVEA-vaihtoehdossa sähkönsiirtoa varten rakennetaan noin 25 kilometrin pituinen 110 kV tai 400 kV voimajohto Vuolijoen sähköasemalle, kulkien 17,5 km Fingridin ja Kajave Oy:n olemassa olevien 400 kV:n ja 110 kV:n voimajohtojen vierellä. SVEB-vaihtoehdossa rakennetaan noin 7,3 km pitkä voimajohto kaakkoon Kajave Oy:n hallinnoimaan 110 kV:n voimajohtoon.
Hankkeen aikataulu
Hankkeen YVA-menettely on käynnistynyt ennakkoneuvottelulla 24.3.2022. YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle eli Kainuun ELY-keskukselle kesäkuussa 2022.
Yhteysviranomainen on asettanut kyseessä olevan YVA-selostuksen nähtäville sen valmistuttua. Nähtävillä olon jälkeen yhteysviranomainen antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmän.
Hankkeen edellyttämän rakentamiseen oikeuttavan tuulivoimaosayleiskaavan laadinta tehdään samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja. Tavoitteena on, että tuulivoimapuiston tuotanto alkaa vuonna 2027.
Arviointityön toteutus
YVA-selostuksessa esitetään arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu.
Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan tuulipuiston toimintojen sekä sähkönsiirron (sähköasema, maakaapelit, ilmajohdot) ympäristövaikutuksia rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset arvioidaan (ns. nollavaihtoehto).
Vaikutusarvioinnin painopiste on ollut merkittäviksi arvioiduissa ja koetuissa vaikutuksissa, joita tässä hankkeessa keskeisimmiksi tunnistettiin erityisesti vaikutukset maisemaan, linnustoon ja eläimistöön, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Muita merkittäviksi koettuja tai muuten olennaisia vaikutuksia pyrittiin tunnistamaan YVA-menettelyn aikana selvitysten, lausuntojen, mielipiteiden ja sidosryhmätyöskentelyn kautta.
Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön, muinaisjäännöksiin, maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin, ilmastoon, kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin, linnustoon, eläimistöön, Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, liikenteeseen, elinkeinotoimintaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen, ilmailuturvallisuuteen, tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin sekä turvallisuus- ja ympäristöriskeihin. Lisäksi on arvioitu hankkeen mahdollisia yhteisvaikutuksia suunnitteilla olevien muiden hankkeiden kanssa. Vaikutusten arvioinneissa on kuvattu niihin liittyvät epävarmuustekijät, toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
Vaikutusten arviointi on toteutettu asiantuntija-arvioina. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin laatimisesta on vastannut konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group.
Lausuntonaan Kajaanin kaupunki esittää seuraavaa:
Arviointiselostuksessa hankkeen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja sitä varten on tehty kattavat selvitykset. Selvityksissä on huomioitu YVA-ohjelmavaiheessa esitetyt täydennystarpeet. Selostuksessa on tuotu esitettyjen ympäristövaikutusten osalta esille vaikutukset laaja-alaisesti rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Myös vaikutusten lieventämistoimia on esitetty kattavasti.
Hankkeella on tunnistettu olevan monenlaisia vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa positiivisina vaikutuksina on nähty vaikutukset ilmastoon, aluetalouteen ja elinkeinotoimintaan. Muilta osin vaihtoehtojen vaikutukset on esitetty olevan vaikutusten merkittävyyden osalta kielteisiksi pääosin vähäisesti tai kohtalaisesti. Maisemaan, maakotkaan, eläimistöön, asumisviihtyvyyteen ja asukkaiden mielipiteisiin vaikutukset arvioidaan merkittävyydeltä kielteisen suuriksi. Nämä tulee huomioida ja arvioida tarkkaan hankkeen jatkosuunnittelussa, ja lieventämistoimia tulee selvittää ja toteuttaa, jotta vaikutukset eivät muodostu niin merkittäviksi.
Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida 6.3.2024 ennen lainvoimaa voimaan kuulutettu Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035 (hyväksytty 12.12.2023). Kyseisessä maakuntakaavassa Löytösuon alue on tunnistettu seudullisen kokoluokan tuulivoima-alueeksi, mutta kaikki suunnitellut voimalat eivät sijoitu esitetylle aluerajaukselle.
Kajaanin tuulivoimaohjelma ohjaa tuulivoimaloiden sijoittumista. Lisäksi Kajaanissa on valmisteilla ekologisen verkoston selvitys. Työssä selvitetään yleiskaavatasolla Kajaanin ekologisten yhteyksien sijainnit ja laajuudet. Ekologisten yhteyksien selvitys valmistuu kevään 2024 aikana ja se tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Maakuntakaavan lisäksi se tulee vaikuttamaan Löytösuon hankkeen jatkosuunnitteluun ja on huomioitava osayleiskaavaa laadittaessa.
Hankkeen yhdeksi suurimmiksi vaikutuksiksi on esitetty kielteiset vaikutukset asumisviihtyvyyteen, sillä hanke tulee muuttamaan alueen maisemia, äänimaisemaa ja valo-olosuhteita. Mallinnusten perusteella melu ja välke eivät ylitä yhdessäkään vaihtoehdossa VE1-VE3 asutukselle annettuja ohjearvoja, joten näiden vaikutusten merkittävyys on arvioitu vähäisen negatiiviseksi. VE1 kohdalla vaikutuskohteen herkkyys on kuitenkin kohtalainen, koska asutusta on lähempänä ja enemmän.
Oulujärvi ja sen rannat ovat maiseman muutosten sietokyvyltä melko herkkiä alueita. Hankkeen negatiiviset maisemavaikutukset korostuvan erityisesti vaihtoedon VE1:n kohdalla. Hankkeen etäisyys Oulujärvelle on vaihtoehdossa VE1 lähialuevyöhykkeellä, voimaloiden ollessa lähimmillään noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Vaihtoehto VE3:sen maisemavaikutukset Oulujärvelle ovat pienimmät suurimman etäisyyden ja vähäisimmän voimalamäärän vuoksi. Hankkeella on maisemallisia vaikutuksia erityisesti Käkisaaren, Kallioperän ja Pentinpuron suuntaan kuin myös muihin Vuolijoen taajaman lähialueella sijaitsevalle asutukselle varsinkin peltoaukeilla.
Löytösuon tuulivoimahankkeella on Oulujärvelle suuntautuvia maisemallisia yhteisvaikutuksia nykyisen Piiparinmäen tuulivoimapuiston sekä suunnitteilla olevien Kokkosuon sekä Pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeiden voimaloiden kanssa. Löytösuon hanke täyttää jo toteutettujen tuulivoimaloiden väliin jäävää luonnonmaisemaa. Lisäksi tulee huomioida, että suunnitellut voimalat ovat jo aiemmin toteutettuja voimaloita huomattavasti korkeampia kokonaiskorkeudeltaan. Näin ollen maisemavaikutus on suurempi. Maisemahaittojen minimoiseksi Kajaanin kaupunki esittää tuulivoimaloiden sijoittelua siten, että voimalat näkyvät toisiinsa suhteutettuna linjassa eikä rinnakkain Oulunjärvelle päin.
Maisemahaittoja aiheutunee myös valtakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristökohteelle Otanmäen kaivosyhdyskunnalle, joka sijaitsee noin 9 km etäisyydellä hankealueesta ja jonka korkeimmista, 7-kerroksisista kerrostaloista on näkyvyyttä paikoin kauas. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että voimalat näkyisivät Otanmäessä vain vanhalle kaivostornille, joka ei ole yleisölle avoin. Kajaanin kaupungin mielestä Otanmäen asutukseen kohdistuvia maisemavaikutuksia ja niiden lieventämistoimia tulee jatkosuunnittelussa vielä selvittää.
Maisemahaittoja aiheutuu myös lentoestevaloista. Koska lentoestevalojen lopullista määrää ja voimakkuutta ei ole tässä vaiheessa määritetty (lopullisen määrän ja voimakkuuden määrittää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom), aiheutuu siitä huomattava riski vaikutusten arviointiin. Vaikutuksia pitäisikin arvioida pahimman mahdollisen vaihtoehdon mukaisesti, koska lievennyskeinot eivät mahdollisesti toteudu. Erityisesti pimeällä vilkkuvat lentoestevalot voivat näkyä jopa kauemmaksi maisemassa kuin varsinaiset voimalat, vaikka lentoestevalo onkin napakorkeudella matalammalla kuin lavat. Valaistuksen voimakkuus, väri ja välkkyminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa maisemaan. Tätä tulee jatkosuunnittelussa tarkemmin selvittää.
Hankealueella on todettu pesivän lukuisia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Hankealueelle sijoittuu myös kaksi suurten petolintujen reviiriä joko lähes kokonaan tai osittain. Selostuksessa hankkeen merkittävimmiksi pesimälinnustoon kohdistuviksi haittavaikutuksista arvioidaan maakotkaan kohdistuva törmäysriski ja reviirin saalistusalueita rajoittava estevaikutus sekä muuhun pesimälajistoon kohdistuvat rakentamisen aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen ja pirstoutuminen sekä tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriövaikutukset. Kajaanin kaupunki toteaa, että hankkeen voimalapaikkojen sijoittelussa tulee minimoida maakotkaan kohdistuvat este- ja törmäysvaikutukset ottamalla huomioon yhteisvaikutukset Piiparinmäen tuulivoimapuiston kanssa. Rakentaminen tulee toteuttaa lintujen pesimäkauden ulkopuolella, jolloin häiriövaikutukset pesivään linnustoon ovat mahdollisimman vähäiset.
Hankkeen vaikutukset eläimistöön arvioidaan olevan pääasiassa vähäisen negatiivisia lukuun ottamatta sutta, johonka varovaisuusperiaatteen mukaan kohdistuvat negatiiviset vaikutukset ovat suuria. Vuolijoen alueella kulkevan susilauman ydinreviirin sijoittumista hankealueelle ei ole selvityksessä voitu sulkea pois. Kajaanin kaupunki esittää, että jatkosuunnitelmien yhteydessä hanketoimija selvittää tarkemmin Vuolijoen susilauman ydinreviirin sijainnin. Eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia tulee lieventää rajaamalla rakentamistoimet mahdollisimman suppealla alueelle kerrallaan. Eläimistön lisääntymis- ja pesäpaikkojen häiriintymistä tulee minimoida ajoittamalla rakentaminen kevään ja kesän pentue- ja pikkuvasa-aikojen ulkopuolelle.
Tuulivoimaloiden käytönaikaisen melun ja välkkeen, kuten myös voimaloiden näkymisen, tiedetään häiritsevän herkempien lajien, kuten metsäpeura, liikkumista hankealueella karkottaen ne alueelta tai toimien esteenä lajin siirtymiselle alueen kautta. Löytösuon hankealue sijoittuu panta-aineiston perusteella yhden Suomenselän metsäpeurapopulaation tihentymäalueen itäpuolelle. Alueelta on selvityksen aikana myös tehty metsäpeurahavaintoja. Vaikka Löytösuon hankealue ei nykyisellään kuulu metsäpeuran pääasiallisille talvilaidun- tai vasomisalueille tai lajin vaellusreiteille, metsäpeuran tiedetään kulkevan Kajaanin metsien muodostaman vihervyöhykkeen kautta niin itälänsi- kuin pohjoiseteläsuunnassa. Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tulee näiden merkittävimpien ekologisten yhteyksien säilyminen varmistaa voimaloiden sijoittelussa.
Rakentamisaikaisten kuljetuksien vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa VE1-VE3 kohtalaisen negatiivisia liikennemäärien lisääntyessä yhdysteillä. Kuljetusreittien varrella olevalle asutukselle kohdistuvat liikenteen vaikutuksia ovat melu-, pöly- ja tärinähaitat sekä liikenneturvallisuuden heikentyminen. Kuljetuksilla on vaikutusta myös tiestön kuntoon. Vaikutusten lieventämisessä korostuu kuljetusten hyvä suunnittelu ja tiedottaminen. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää valitsemalla kuljetusajat ja -reitit siten, että kuljetukset aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä, sekä yhdistelemällä kuljetuksia.
Luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksia arvioitaessa rakentamisen aikaisten maa-ainesten kuljetuksista todetaan, että teiden ja asennuskenttien rakentamisessa tarvittavat kiviainekset pyritään saamaan mahdollisimman läheltä hankealuetta. Maa-ainesten ulkopuolisten kuljetusten tarpeeseen Kajaanin kaupunki huomauttaa, että siihen vaikuttaa ensi sijassa hankealueen ja sen lähialueen kiviaineksen laatu ja soveltuvuus rakentamiseen.
Selostuksessa on esitetty arvio tuulivoimaloiden materiaalien irtoamisesta käytön aikana, kuten Kajaanin kaupunki esitti lausunnossaan hankkeen YVA-ohjelmasta.
Tuulivoimaloiden kierrätettävyyttä on myös käsitelty YVA-selostuksessa kattavasti. Kajaanin kaupungin mielestä toiminnan päätyttyä voimaloiden perustukset tulee purkaa, johonka hanketoimijan tulisi varautua esimerkiksi purkurahastolla, jossa kullekin voimalalle on määritetty realistinen purkukustannushinta.
Kappaleissa 10.5.2, 10.6.1.1. ja 10.7 pintavesien kuvauksissa kerrotaan SVE A:n reitin ylittävän Vuolijoen, Pieni Luodejoen, Porraspuron ja Eteläjoen, ja että kaikki edellä mainitut joet laskevat Vimpelinjokeen ja edelleen Vuottolahteen. Muista mainituista poiketen Vuolijoki ei laske Vimpelinjokeen eikä Vuottolahteen. Tästä virheestä huomautettiin jo YVA-ohjelman lausunnossa.
Hankkeen seurantaohjelmaan on ehdotettu linnuston seurantaa, etenkin maakotkan reviirin käyttöä, toiminnanaikaisia melumittauksia, sekä kyselyä asukkaiden kokemuksia tuulivoimapuiston vaikutuksista ja virkistyskäyttöön kohdistuvista vaikutuksista. Näiden lisäksi Kajaanin kaupunki esittää seurantaa hankeen vaikutuksista alueella liikkuvan susilauman käyttäytymiseen sekä alueen metsäkanalintujen, erityisesti teeren, esiintyvyyteen alueella.
Lisätietoja asiasta antavat ympäristönsuojelutarkastaja Tarja Laatikainen, p. 044 421 4397, tai kaavasuunnittelija Enja Valkonen, p. 040 159 6873, sähköposti muodossa etunimi.sukunimi(at)kajaani.fi.